Voiko synnytys olla oikeasti niin raju ettei äiti voi huolehtia vauvasta pariin viikkoon synnytyksestä?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen synnyttänyt kaikki kolme lastani suunnitellulla sektiolla, joten mulle toipuminen on ollut tosi nopeaa. Mutta ymmärrän, että alspääsynnytyksessä voi synnyttäjä vammautua tosi pahasti. Siksi valitsisikin sektion kaikilla kerroilla.

Mut samat kysymykset sulle tehtiinkö viilto poikittain vai pitkittäin? Onko tunto palautunut?

Joo syntymä on raju kuolemantuomio :(

Vierailija kirjoitti:

Ei mutta nykyään pumpulissa kasvaneille naisille ihan kaikki on liian rankkaa jos joutuu itse tekemään yhtään mitään kun nainen mielestä heidän ei tarvi edes itseään elättää kun sekin on miesten hommaa. Ei naiset tasa-arvoon pysty vaikka itse sitä miehiltä vaatii

Tuttu nuori nainen vaivutettiin tajuttomaksi synnytyksen jälkeen, koska hän oli vaarassa kuolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen synnyttänyt kaikki kolme lastani suunnitellulla sektiolla, joten mulle toipuminen on ollut tosi nopeaa. Mutta ymmärrän, että alspääsynnytyksessä voi synnyttäjä vammautua tosi pahasti. Siksi valitsisikin sektion kaikilla kerroilla.

Mut samat kysymykset sulle tehtiinkö viilto poikittain vai pitkittäin? Onko tunto palautunut?

Yksi pystyyn, kaksi poikittain. Tunto palannut kaikkiin. Kahta poikittaista viiltoa ei enää edes erota ihosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, just oli juttu äidistä, joka menetti 10 litraa verta synnytyksessä. Sitä voi miettiä omalle kohdalla miten nopeaa sellaisesta toipuu. Jotkut joutuu olemaan sairaalassakin viikon tai yli, kun eivät ole kotikunnossa. Pahin tilanne on yleensä niillä, jotka joutuu hätäsektioon viime metreillä. 

Suurin osa tietysti toipuu ihan nopeasti, mutta normaalin hyvin sujuneen alatiesynnytyksenkin jälkeen menee aikaa toipua. Hyvä jos isä auttaa. Toki yleensä ihan pelkkä makoilu ei auta toipumaan mistään, isojen leikkaustenkin jälkeen ihmiset laitetaan liikkeelle mahdollisimman pian. 

 

Vai 10 litraa? Ihmisessä on ehkä puolet tuosta verimäärästä. 

Kai tajuat, että on laitettu koko ajan uutta, joka sekin vuotaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, just oli juttu äidistä, joka menetti 10 litraa verta synnytyksessä. Sitä voi miettiä omalle kohdalla miten nopeaa sellaisesta toipuu. Jotkut joutuu olemaan sairaalassakin viikon tai yli, kun eivät ole kotikunnossa. Pahin tilanne on yleensä niillä, jotka joutuu hätäsektioon viime metreillä. 

Suurin osa tietysti toipuu ihan nopeasti, mutta normaalin hyvin sujuneen alatiesynnytyksenkin jälkeen menee aikaa toipua. Hyvä jos isä auttaa. Toki yleensä ihan pelkkä makoilu ei auta toipumaan mistään, isojen leikkaustenkin jälkeen ihmiset laitetaan liikkeelle mahdollisimman pian. 

 

Vai 10 litraa? Ihmisessä on ehkä puolet tuosta verimäärästä. 

Niin toki sitä verta tiputettiin koko ajan lisää sitä mukaa kun vuosi, muutoinhan hän olisi kuollut saman tien. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen synnyttänyt kaikki kolme lastani suunnitellulla sektiolla, joten mulle toipuminen on ollut tosi nopeaa. Mutta ymmärrän, että alspääsynnytyksessä voi synnyttäjä vammautua tosi pahasti. Siksi valitsisikin sektion kaikilla kerroilla.

Sektiossa on kyllä suuremmat riskit äidille. Sekin 10 litraa vuotanut oli elektiivinen sektio, oli tosin jo useampia sektioita hänellä takana ja siksi kohtu repesi. 

Nsisia on kuollut synnytykseen. Olisi onnellinen, dttä niinkin hyvin meni. Miten voi olla niin elämästä vieroittunut, dttä ei tietää, ettäsynnytys on samanlainen rasitte kun kiipeis 8000 m korkealle huipulle. Siksi ihmettelenkin miehiä, ketkä eivät osaa naisia kunnioittaa elämän antajina. 

Synnyttäminen on vaarallista ja kivuliasta sekä emälle että lapselle. Siksi kumpaakaan ei tulisi siihen pakottaa.

Hyi. Repesin, niin pahasti, että hoitaja mikä ompeli mua sanoi, että  on niikuin tilkkutäkkiä ompelis.  Lapsi jäi ainoaksi, vaikka olin suunnitellut toista. Synnytys-saliin jäi se haave totaalisesti.  Ja, huom.  seuravassa elämässä en aio synnttää tätä yhtäkään.

Vierailija kirjoitti:

Nsisia on kuollut synnytykseen. Olisi onnellinen, dttä niinkin hyvin meni. Miten voi olla niin elämästä vieroittunut, dttä ei tietää, ettäsynnytys on samanlainen rasitte kun kiipeis 8000 m korkealle huipulle. Siksi ihmettelenkin miehiä, ketkä eivät osaa naisia kunnioittaa elämän antajina. 

Ihminen ei pysty antamaan elämää, koska ei ole yhteyttäjä, vaan joutuu lisääntyäkseen tappamaan ja tuhoamaan elämään paljon enemmän kuin pystyy siitä uutta muodostamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen synnyttänyt kaikki kolme lastani suunnitellulla sektiolla, joten mulle toipuminen on ollut tosi nopeaa. Mutta ymmärrän, että alspääsynnytyksessä voi synnyttäjä vammautua tosi pahasti. Siksi valitsisikin sektion kaikilla kerroilla.

Sektiossa on kyllä suuremmat riskit äidille. Sekin 10 litraa vuotanut oli elektiivinen sektio, oli tosin jo useampia sektioita hänellä takana ja siksi kohtu repesi. 

No mutta - silloin kun lapsi on rakastettu ja toivottu, äiti on valmis tällaiset riskit ottamaan. Lapselle suunniteltu sektio on turvallisin tapa syntyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mun vaimo repes oikein kunnolla. Verta menetti niin että taju oli lähteä- parempi olis ollu. Työnsivät pojan takas ja tekivät kuitenkin hätäkeisarin. Oli sitte alapää revenneenä ja maha tikattuna eikä istua voinut, eikä oikein mi tään. Seksiä ei halunnut ja olihan se valmiiks auki kun ladon ovet. Valitti sitäkin kun uinnin jälkeen tuli litratolkulla vettä.

Mahasta meni tunto ja hermoradat katkes keisarissa, joten puuttu ne G-pisteet mistä ennen nautti. Alapäässä tunto ei palautunu. Ei nautintoa enää. Imetyksen jälkeen tisseistäkin tuli roikkuvat pussit ja toinen vielä jäi eri kokoiseksi.Sanoi suoraan et seksi ei enää kiinnosta. Oli pahoillaan ja sano et jos on pakko käydä vieraissa ni mee vaan. 

Lisään vielä että edelleen ollaan yhdessä. Hoidin alkuun yksin kaiken. Tuttipullot, yösyötöt, päiväsyötöt vaipat koko paketti.

Ap:n kysym

Kerrot vaimosi vaikeasta synnytyksestä ja pahoista repeämistä, mutta ainut mikä sinua kiinnosti oli se, että vaimon alapää on nyt löysä, rinnat ovat rumat ja halutkin menneet. Olet ihan saatanan ällöttävä. 

Vierailija kirjoitti:

Synnyttäminen on vaarallista ja kivuliasta sekä emälle että lapselle. Siksi kumpaakaan ei tulisi siihen pakottaa.

No miten kysyt silti että haluaako hän syntyä valmiiksi ylikansoitetulle saastuneelle pallolle kuolemaan?

Suomessakin voi nainen jopa kuolla synnytykseen ja esim. raskausmyrkytys on hyvin vaarallinen tila sekä äidille että vauvalle. Mielestäni nuorten miesten yleistietämys vaikuttaa olevan hälyttävän huonolla tasolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen synnyttänyt kaikki kolme lastani suunnitellulla sektiolla, joten mulle toipuminen on ollut tosi nopeaa. Mutta ymmärrän, että alspääsynnytyksessä voi synnyttäjä vammautua tosi pahasti. Siksi valitsisikin sektion kaikilla kerroilla.

Sektiossa on kyllä suuremmat riskit äidille. Sekin 10 litraa vuotanut oli elektiivinen sektio, oli tosin jo useampia sektioita hänellä takana ja siksi kohtu repesi. 

No mutta - silloin kun lapsi on rakastettu ja toivottu, äiti on valmis tällaiset riskit ottamaan. Lapselle suunniteltu sektio on turvallisin tapa syntyä.

Onko näin? Sektioonhan liittyy aina suurempi komplikaatioiden vaara, koska se on kuitenkin suuri vatsan alueen leikkaus. Ymmärrän toki, että suunniteltuun sektioon on painavat syyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli suolikasvain siellä minne ei päivä paista. Elämäni kovimmat kivut. Enkä jäänyt sairaalaan, jouduin kyllä tulemaan takasin. Sitä venytettiin ja leikattiin sekä verkotettiin. Kipu säteili koko kehoon. 2 kk veren vuotoa. Paskalla käynti yhtä tuskaa vaikka söi sitä pehmennyslääkettä. Opioideja ei annettu ekan viikon jälkeen ettei jäisi koukkuun. Melko kovaa kipua. Pahinta mitä itse tiedän, vaikka oon ollu autokolarissa, telonut moottoripyörällä jalan, luunmurtumia jne. Tää alapääjuttu vei voiton. Käypi naisia sääliks jos synnytys on edes osittain tuollaista, kun alapäätä revitään.

Toki yks tuttava synnytti ja sano ettei ollu paha se oli vaan plop ja minuutissa pihalle. Eikä edes revenny.

Sössön sössön. Sinun suolikasvaimesi ei ollut elävä ihminen joka syntyi sinusta.

Tuo oli rumaa. Ihan varmasti kasvaimen leikkaus on ollut äärimmäisen kivuliasta. Hänhän sanoi, että kokee myötätuntoa naisia kohtaan. Mitä pahaa siinä oli?

Mä olin sairaalassa monta viikkoa ja vauva oli isän kanssa kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen synnyttänyt kaikki kolme lastani suunnitellulla sektiolla, joten mulle toipuminen on ollut tosi nopeaa. Mutta ymmärrän, että alspääsynnytyksessä voi synnyttäjä vammautua tosi pahasti. Siksi valitsisikin sektion kaikilla kerroilla.

Sektiossa on kyllä suuremmat riskit äidille. Sekin 10 litraa vuotanut oli elektiivinen sektio, oli tosin jo useampia sektioita hänellä takana ja siksi kohtu repesi. 

No mutta - silloin kun lapsi on rakastettu ja toivottu, äiti on valmis tällaiset riskit ottamaan. Lapselle suunniteltu sektio on turvallisin tapa syntyä.

Ei taida liputtaa sektion puolesta se äiti, jolle tuli sektiohaavaan kuolio.

Vierailija kirjoitti:

Hyi. Repesin, niin pahasti, että hoitaja mikä ompeli mua sanoi, että  on niikuin tilkkutäkkiä ompelis.  Lapsi jäi ainoaksi, vaikka olin suunnitellut toista. Synnytys-saliin jäi se haave totaalisesti.  Ja, huom.  seuravassa elämässä en aio synnttää tätä yhtäkään.

Olis mielenkiintoista nähdä?