Voiko synnytys olla oikeasti niin raju ettei äiti voi huolehtia vauvasta pariin viikkoon synnytyksestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämän vuoden palkittu isä jäänyt vajaan vuorokauden ikäisen vauvan kanssa kahden, kun perusterve äiti kuoli sisäiseen verenvuotoon muutaman tunnin päästä synnytyksestä. 

Niin tapettiin siis. Sairaaloissa synnytykset ovat väkivaltaista r aiskaamista ja mm. Istukat revitään kohdusta, mikä aiheuttaa väistämättä sisäisen verenvuodon. Synnytys ei ole vaarallista vaan luonnollista, mutta sadistien ja misogynistien ympäröimänä ja heille alisteisessa asemassa synnyttäminen on

Yhdenkään naisen ei kannata synnyttää suomessa, varsinkaan tiedeuskovaiselle miehelle

Synnytys on aina ollut vaarallista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen synnyttänyt kaikki kolme lastani suunnitellulla sektiolla, joten mulle toipuminen on ollut tosi nopeaa. Mutta ymmärrän, että alspääsynnytyksessä voi synnyttäjä vammautua tosi pahasti. Siksi valitsisikin sektion kaikilla kerroilla.

 

Kukin tavallaan, mutta tosi nopeaa? Ei tullut tikkejä, kävelit itse osastolle? Pääsit kotiin samana päivänä. Alatiesynnytyksessä on riskinsä, mutta en käsitä miksi kukaan vapaaehtoisesti haluaa, että maha leikataan auki. Hyh hyh. Pelkästään arvet kammottaisi. Ja siis itse synnytin luomuna ja syöksynä (syöksyä en tosin valinnut) ja toivuin ihan aidosti nopeasti. 

Jalkeilla alle vuorokauden sisäân, lapsi heti syliin synnytyssalissa, isâ leikkasi napanuoran kaikilla kerroilla. Tikit katosivat no

Vatsa ja kohtu. Keisarinleikkaus on teurastajan keksimä kohdunsilpomismenetelmä, millä ei ole mitään tekemistä synnyttämisen kanssa. Teurastajat eivät kuulu synnytyksiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämän vuoden palkittu isä jäänyt vajaan vuorokauden ikäisen vauvan kanssa kahden, kun perusterve äiti kuoli sisäiseen verenvuotoon muutaman tunnin päästä synnytyksestä. 

Niin tapettiin siis. Sairaaloissa synnytykset ovat väkivaltaista r aiskaamista ja mm. Istukat revitään kohdusta, mikä aiheuttaa väistämättä sisäisen verenvuodon. Synnytys ei ole vaarallista vaan luonnollista, mutta sadistien ja misogynistien ympäröimänä ja heille alisteisessa asemassa synnyttäminen on

Yhdenkään naisen ei kannata synnyttää suomessa, varsinkaan tiedeuskovaiselle miehelle

Synnytys on aina ollut vaarallista. 

 

Totta kai, kun ympärillä on paljon kateellisia, sadistisia ja vihamielisiä seksuaalirikollisia ja muuta pahuutta. Luuletko, että ne vauvat tappavat naisia? Se olisi täysin luonnonvastaista, sillä vauva on täysin riippuvainen äidin eli emon selviytymisestä. Se on toinen aikuinen, joka äidin tappaa. Eläimillä tapetaan joskus äidin sijaan poikanen, ihmiset tappavat lähes aina emon.

Vierailija kirjoitti:

Mammat veti herneen nenuliin kun aloituksen teki mies, jos kysyjä olisi ollut toinen nainen, niin vastaukset olisi olleet asiallisia.

Vastaukset olisivat olleet ihan erilaisia, jos aloittaja olisi taustoittanut kysymystään ja muotoillut sen toisin. Sukupuolella ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mun vaimo repes oikein kunnolla. Verta menetti niin että taju oli lähteä- parempi olis ollu. Työnsivät pojan takas ja tekivät kuitenkin hätäkeisarin. Oli sitte alapää revenneenä ja maha tikattuna eikä istua voinut, eikä oikein mi tään. Seksiä ei halunnut ja olihan se valmiiks auki kun ladon ovet. Valitti sitäkin kun uinnin jälkeen tuli litratolkulla vettä.

Mahasta meni tunto ja hermoradat katkes keisarissa, joten puuttu ne G-pisteet mistä ennen nautti. Alapäässä tunto ei palautunu. Ei nautintoa enää. Imetyksen jälkeen tisseistäkin tuli roikkuvat pussit ja toinen vielä jäi eri kokoiseksi.Sanoi suoraan et seksi ei enää kiinnosta. Oli pahoillaan ja sano et jos on pakko käydä vieraissa ni mee vaan. 

Lisään vielä että edelleen ollaan yhdessä. Hoidin alkuun yksin kaiken. Tuttipullot, yösyötöt, päiväsyötöt vaipat koko paketti.

Ap:n kysym

Kannattaisi vielä mennä hyvän gynekologin (tai useammankin, jos eka ei tajua) pakeille kysymään, voisiko jotenkin auttaa. Naisen erogeeniset alueet ovat varsin laajat, eikä joku g-piste ole ratkaiseva juu-tai-ei.

Psyykkiset esteet voivat olla hyvin pahat tässä tilanteessa.

Tsemppiä siinä uskollisuudessa. Kyllä ero olisi meillä edessä, jos miehellä olisi heti muut naiset mielessä, kun nainen olisi vahingoittunut yhteisen lapsen maailmaan saattamisessa.

Vierailija kirjoitti:

Synnyttäminen on vaarallista ja kivuliasta sekä emälle että lapselle. Siksi kumpaakaan ei tulisi siihen pakottaa.

Vain väärin tehtynä, ja tiede ei tunne kuin äärimmäisen sadistisia ja vääriä tapoja käsitellä raskaana olevia naisia ja vauvoja. Pelkkää pahuutta

Vierailija kirjoitti:

Ei mutta nykyään pumpulissa kasvaneille naisille ihan kaikki on liian rankkaa jos joutuu itse tekemään yhtään mitään kun nainen mielestä heidän ei tarvi edes itseään elättää kun sekin on miesten hommaa. Ei naiset tasa-arvoon pysty vaikka itse sitä miehiltä vaatii

Pallit pois tuollaiselta älykääpiöltä. Montako naista tunnet, jotka eivät itseään elätä?

Vierailija kirjoitti:

Ennen muinoin sairaalassa oltiin pitkään, sairaanhoitajat hoitivat äitejäkin, vauvat nukkuivat vauvalassa ja äidit lepäsivät. Tosi pitkään on ollut jo käytäntö, että sairaalassa äiti hoitaa vauvaa koko ajan, eikä äitejä auta kukaan, ellei saada perhehuonetta. Nykyään säästetään lisäksi sairaala-ajassa. Äidit kotiutetaan tikit vuotavina, kotiin saadaan ohjeet miten tunnistetaan hengenvaaralliset jälkikomplikaatiot. Kivahan se on, jos isä osallistuu.

Äitini kertoi, että kun hän aikanaan synnytti minut, sairaalaan mennessä oli vielä kaikki lehdet puissa. 

Ja kun hän koriutui sairaalasta, oli puut paljaina lehdistä. Tämä oli siis 70-lukua ja kertoo paljon. Eikä hänellä ollut mitään komplikaatioita, silloin vaan sai synnyttäneet rauhassa toipua sairaalassa.

Vierailija kirjoitti:

Oikeastiko joku kysyy tätä?

Minä makasin yli viikon sairaalassa synnytyksen jälkeen enkä kotiinpääsyn jälkeen uskaltanut pariin viikkoon nostaa vauvaa syliin, saatikka kantaa. 

Ihan normaali alatiesynnytys, joka päättyi rajuun sisäiseen verenvuotoon. Ihan hilkulla oli, että yleensä selvisin. Heikossa hapessa olin pitkään. 

Kyllä. Oikeasti kysyn, koska ensi kertaa osui lähipiiriin, joten huolestuin todella paljon ja mietin mitä tekisin jos mahdollisesti sattuisi omalle kohdalle se pahin. Miksi ilkeillä? En voi sietää ilkeilyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämän vuoden palkittu isä jäänyt vajaan vuorokauden ikäisen vauvan kanssa kahden, kun perusterve äiti kuoli sisäiseen verenvuotoon muutaman tunnin päästä synnytyksestä. 

Niin tapettiin siis. Sairaaloissa synnytykset ovat väkivaltaista r aiskaamista ja mm. Istukat revitään kohdusta, mikä aiheuttaa väistämättä sisäisen verenvuodon. Synnytys ei ole vaarallista vaan luonnollista, mutta sadistien ja misogynistien ympäröimänä ja heille alisteisessa asemassa synnyttäminen on

Yhdenkään naisen ei kannata synnyttää suomessa, varsinkaan tiedeuskovaiselle miehelle

Synnytys on aina ollut vaarallista. 

 

Totta kai, kun ympärillä on paljon kateellisia, sadistisia ja vihamielisiä seksuaalirikollisia

Sinä et ole ihan terve.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, just oli juttu äidistä, joka menetti 10 litraa verta synnytyksessä. Sitä voi miettiä omalle kohdalla miten nopeaa sellaisesta toipuu. Jotkut joutuu olemaan sairaalassakin viikon tai yli, kun eivät ole kotikunnossa. Pahin tilanne on yleensä niillä, jotka joutuu hätäsektioon viime metreillä. 

Suurin osa tietysti toipuu ihan nopeasti, mutta normaalin hyvin sujuneen alatiesynnytyksenkin jälkeen menee aikaa toipua. Hyvä jos isä auttaa. Toki yleensä ihan pelkkä makoilu ei auta toipumaan mistään, isojen leikkaustenkin jälkeen ihmiset laitetaan liikkeelle mahdollisimman pian. 

 

Vai 10 litraa? Ihmisessä on ehkä puolet tuosta verimäärästä. 

Nyt varmaan ymmärrät yhden syyn, miksi jokaisen terveen aikuisen pitäisi käydä luovuttamassa verta.- Sitä tarvitaan hengenpelastukseen hätätilanteissa!

Vierailija kirjoitti:

Hyi. Repesin, niin pahasti, että hoitaja mikä ompeli mua sanoi, että  on niikuin tilkkutäkkiä ompelis.  Lapsi jäi ainoaksi, vaikka olin suunnitellut toista. Synnytys-saliin jäi se haave totaalisesti.  Ja, huom.  seuravassa elämässä en aio synnttää tätä yhtäkään.

No. Uudessa ja kehittyneemmässä maailmassa vatsassa on vetoketju, joten synnytyksissäkin miehet ja naiset voivat vuorotella tasaveroisesti. :)

Vierailija kirjoitti:

Ennen muinoin sairaalassa oltiin pitkään, sairaanhoitajat hoitivat äitejäkin, vauvat nukkuivat vauvalassa ja äidit lepäsivät. Tosi pitkään on ollut jo käytäntö, että sairaalassa äiti hoitaa vauvaa koko ajan, eikä äitejä auta kukaan, ellei saada perhehuonetta. Nykyään säästetään lisäksi sairaala-ajassa. Äidit kotiutetaan tikit vuotavina, kotiin saadaan ohjeet miten tunnistetaan hengenvaaralliset jälkikomplikaatiot. Kivahan se on, jos isä osallistuu.

 

Terveet naiset lojuivat joutilaina sängyissä, hoitajat toivat vauvatkin vuoteen viereen....Onneksi näistä ajoista on päästy. Tähänkö mammat haluaisivat palata!!  

Palautuminen synnytyksestä ei vaadi vuodelepoa, ellei sitten jotain poikkeavaa ole äidin voinnissa. Parasta kuntoutusta ja palautumista on jalkeillelähtö heti. Jo veritulppavaarankin takia.  

 

Olen synnyttänyt sekä alakautta, että sektiolla ja lisäksi ollut virtsakivi jumissa virtsaputkessa. Ja voin sanoa, että oman kokemukseni mukaan synnytyskipu ei ollut niin paha kuin virtsakivin aiheuttama kokonaisvaltainen kipu ja paineen tunne selässä ja mahassa. Se ei hellittänyt hetkeksikään, eikä missään asennossa voinut olla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen synnyttänyt kaikki kolme lastani suunnitellulla sektiolla, joten mulle toipuminen on ollut tosi nopeaa. Mutta ymmärrän, että alspääsynnytyksessä voi synnyttäjä vammautua tosi pahasti. Siksi valitsisikin sektion kaikilla kerroilla.

 

Kukin tavallaan, mutta tosi nopeaa? Ei tullut tikkejä, kävelit itse osastolle? Pääsit kotiin samana päivänä. Alatiesynnytyksessä on riskinsä, mutta en käsitä miksi kukaan vapaaehtoisesti haluaa, että maha leikataan auki. Hyh hyh. Pelkästään arvet kammottaisi. Ja siis itse synnytin luomuna ja syöksynä (syöksyä en tosin valinnut) ja toivuin ihan aidosti nopeasti. 

Minä sain jotain repeämiäkin ja sen verran verta vuosin etten pystynyt heti nousemaan pystyyn, mutta kotiuduttiin kuopuksen kanssa kuitenkin seuraavana päivänä synnytyksestä, ekan kanssa toisena. Parin päivän päästä kävin jo ulkona kävelemässäkin (minulle tuli "babybluesin" sijaan suorastaan ylivirkeä olo kun maito nousi). Olen tietenkin kiitollinen, että pääsin synnytyksistä noinkin helpolla, koska kaikki ei todellakaan ole yhtä onnekkaita.

Sektion jälkeen toipuminen on aina hitaampaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen muinoin sairaalassa oltiin pitkään, sairaanhoitajat hoitivat äitejäkin, vauvat nukkuivat vauvalassa ja äidit lepäsivät. Tosi pitkään on ollut jo käytäntö, että sairaalassa äiti hoitaa vauvaa koko ajan, eikä äitejä auta kukaan, ellei saada perhehuonetta. Nykyään säästetään lisäksi sairaala-ajassa. Äidit kotiutetaan tikit vuotavina, kotiin saadaan ohjeet miten tunnistetaan hengenvaaralliset jälkikomplikaatiot. Kivahan se on, jos isä osallistuu.

 

Äitini kertoi, että kun hän aikanaan synnytti minut, sairaalaan mennessä oli vielä kaikki lehdet puissa. 

Ja kun hän koriutui sairaalasta, oli puut paljaina lehdistä. Tämä oli siis 70-lukua ja kertoo paljon. Eikä hänellä ollut mitään komplikaatioita, silloin vaan sai synnyttäneet rauhassa toipua sairaalassa.

Silloin ei ihmisiä ollut näin paljon. Ei kaikille riitä säilöntätilaa sairaaloista.

Onhan nykyään pitkät äitiys-ja isyyslomatkin. Eikös isä ole juuri siksi kotona, että auttaa kotoutumisen jälkeen kotiaskareissa. Ja isommat lapset ovat tietenkin hoitopaikoissaan.

Miksi yhteiskunnan varoja pitäisi tuhlata makuuttamalla terveitä synnyttäjiä sairaalassa yhteiskunnan varoin?! 

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämän vuoden palkittu isä jäänyt vajaan vuorokauden ikäisen vauvan kanssa kahden, kun perusterve äiti kuoli sisäiseen verenvuotoon muutaman tunnin päästä synnytyksestä. 

Aika karua, mutta tuollainen pitäisi maapallon väkiluvun kohtuullisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen muinoin sairaalassa oltiin pitkään, sairaanhoitajat hoitivat äitejäkin, vauvat nukkuivat vauvalassa ja äidit lepäsivät. Tosi pitkään on ollut jo käytäntö, että sairaalassa äiti hoitaa vauvaa koko ajan, eikä äitejä auta kukaan, ellei saada perhehuonetta. Nykyään säästetään lisäksi sairaala-ajassa. Äidit kotiutetaan tikit vuotavina, kotiin saadaan ohjeet miten tunnistetaan hengenvaaralliset jälkikomplikaatiot. Kivahan se on, jos isä osallistuu.

 

Terveet naiset lojuivat joutilaina sängyissä, hoitajat toivat vauvatkin vuoteen viereen....Onneksi näistä ajoista on päästy. Tähänkö mammat haluaisivat palata!!  

Palautuminen synnytyksestä ei vaadi vuodelepoa, ellei sitten jotain poikkeavaa ole äidin voinnissa. Parasta kuntoutusta ja palautumista on jalkeillelähtö heti. Jo veritulppavaarankin takia.  

 

<

Niin oikeastihan vuodelepo on pidemmän päälle ihmiselle haitallista. Kaikki jotka vähänkään pysyy tolpillaan laitetaan kyllä sairaaloissa liikkeelle, koska maatessa keuhkot toimii huonommin ja tämä altistaa infektioille, ja veritulppariski tosiaan kasvaa. Toki veren hyytymistä vähentäviä lääkkeitä käytetään, usein myös synnytyksen ja varsinkin sektion jälkeen, jos on vähänkään riskitekijöitä, sen tulppariskin takia.

Ei kannata synnytyksen jälkeen jäädä makoilemaan jos ei pakko ole, vaan jaksamisen mukaan nousta vähän liikkeelle ja vaikka hoitamaan vauvaa. Mutta kyllä siinä isää tarvitaan avuksi, että äiti saa levätä ja toipua eikä tarvitse liikaa rasittaa itseään. Varsinkin jos on vähänkään vaikeampi synnytys tai sektio ollut. Sektion jälkeen ei saisi esim nostella mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietipä kohdallesi, jos perseestä tulisi keilapallo ja repeäisit kasseihin asti auki. Taitaisi tehdä vähän pipiä?

Ei silti jäädä sänkyyn makaamaan ja jätetä vauvaa miehen harteille. 

Joo jos paha raskausmyrkytys esim niin ylös vaan ja kuolemaan. Saa isä sit rauhassa kasvattaa yksin lapsen :)

Ennen oli ihan normaalia että osa naisista menehtyi. Nykyään osataan hoitaa paremmin. Jos ei hoito kelpaa niin sit parempi vain kuolla. Ei voi muuta.