Jos tasoja ei ole olemassa niin miksi sitten tavallinen mies ei voi saada kaunista naista?
Miksi ne kauniit naiset pariutuu miesten kanssa jotka ovat komeita,pitkiä,hyvätuloisia ja koulutettuja? Jos tasoja ei ole olemassa niin silloin ne pienituloiset ja tavallisen näköiset miehet voisi saada kauniin naisen mutta kun ne ei saa.
Me ihmiset olemme erilaisia ja sen takia on tasoja parisuhdemarkkinoilla.
Kommentit (1425)
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei voi tavismies saada kaunista naista. Tavallisen näköinen, lyhyenläntä duunarimieheni sai minut. Ja miksi muuten sen naisen pitäisi olla kaunis? Eikö uli-uli-miehellä ota eteen, jos nainen on taviksen näköinen?
On tosi paljon naisia, jotka eivät kiinnosta minua yhtään mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta älykäs ei selvästikään aina ole viisas.
Tämähän tässä nimenomaan oli koko ajan pointtina. Mukavaa kun ymmärsit.
Väärin. Sinulla ei taida olla kovin laadukas työmuisti. Sinun pointti oli se, ettei kouluja käymätön voi olla viisas, koska on tehnyt niin epäviisaan valinnan jättää ne koulut käymättä...
Pointti ei ollut tuo. Siinä luki suunnilleen niin, että kouluja käymätön duunari ei voi olla viisas koska elämänvalinnat todistaa sitä että se yksilö ei ole viisas...
Luki myös että viisaus vaatii älyä... Ja tietty niin vaatiikin!
Nämä kaksi väitettä eivät sulje ulos sitä, etteikö duunari voisi olla älykäs ja/tai viisas.
Älykkyys ja viisau
Siis ymmärrätkö kirjoittamaasi... Tässä lainaus alkuperäisestä kirjoituksestasi:
"Missään yhäkään ei sanottu että duunari olisi tyhmä, tai että duunari ei voisi olla älykäs. 😀
Päin vastoin, voi hyvinkin olla. Mutta se, että jättää koulut käymättä on niin iso epäviisas päätös, että viisauden se kyllä sulkee ulos."
Jaahas. Kirjoitettu yhtä ja ymmärretty toista. Kiitos kun tämän etsit uudelleen.
Jos luet nämä lauseet uudelleen pariin kertaan uusiksi niin hoksannet.
"Missään yhäkään ei sanottu että duunari olisi tyhmä, tai että duunari ei voisi olla älykäs. 😀
Päin vastoin, voi hyvinkin olla" .
Suomen kielessä tuollaisilla viittauksilla aina osoitetaan siihen viimeisimpään asiaan.
Tässä tapauksessa "voi hyvinkin olla" siihen perään viimeinen asia - > "älykäs"
Lopputulema = voi hyvinkin olla älykäs.
Väärä lopputulema = voi hyvinkin olla tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun seksitekoälyrobotit tulee, niin tasoerot poistuvat.
Kun seksitekoälyrobotit tulee niin entistä useampi ihminen elää sinkkuna koska silloin poistuu se viimeinenkin tarve parisuhteelle ja sen seksin pystyy harrastamaan robotin kanssa, toki saa seksirobotit aika paljon kehittyä että se korvaa aidon ihmisen. Sanotaanko näin että kun seksirobotit on kehittyneet aidon tuntuisiksi niin silloin parisuhde menettää merkityksen koska kumppania ei vaan tarvitse.
Erikoinen ajatus.
Sen robotin kanssako ajattelit rakentaa yhteistä tulevaisuutta?
Eihän seksirobotti ole mitään muuta kuin masturbaatioväline, ei poista oikeastaan ainuttakaan parisuhteeseen liittyvää tarvetta.
Ehkä tässä juuri löysitkin sen pointin. Surullista kyllä, mutta osa miehistä taitaa nähdä naisen vain masturbaatiovälineenä. Ei kumppanina, ei puolisona. Jotain mitä voi jyystää monta kertaa päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Jaahas. Kirjoitettu yhtä ja ymmärretty toista. Kiitos kun tämän etsit uudelleen.
Jos luet nämä lauseet uudelleen pariin kertaan uusiksi niin hoksannet.
"Missään yhäkään ei sanottu että duunari olisi tyhmä, tai että duunari ei voisi olla älykäs. 😀
Päin vastoin, voi hyvinkin olla" .
Suomen kielessä tuollaisilla viittauksilla aina osoitetaan siihen viimeisimpään asiaan.
Tässä tapauksessa "voi hyvinkin olla" siihen perään viimeinen asia - > "älykäs"
Lopputulema = voi hyvinkin olla älykäs.
Väärä lopputulema = voi hyvinkin olla tyhmä.
Jatka vielä sen verran, että kouluja käymättömän määritelmä käsiteltiin ketjussa jo aiemmin. Amis on koulu siinä kuin muutkin.
Jos joku haluaa nykypäivänä sanoa että ei ole korkeakoulutettu niin sitten sanotaan että ei ole korkeakoulutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas. Kirjoitettu yhtä ja ymmärretty toista. Kiitos kun tämän etsit uudelleen.
Jos luet nämä lauseet uudelleen pariin kertaan uusiksi niin hoksannet.
"Missään yhäkään ei sanottu että duunari olisi tyhmä, tai että duunari ei voisi olla älykäs. 😀
Päin vastoin, voi hyvinkin olla" .
Suomen kielessä tuollaisilla viittauksilla aina osoitetaan siihen viimeisimpään asiaan.
Tässä tapauksessa "voi hyvinkin olla" siihen perään viimeinen asia - > "älykäs"
Lopputulema = voi hyvinkin olla älykäs.
Väärä lopputulema = voi hyvinkin olla tyhmä.
Jatka vielä sen verran, että kouluja käymättömän määritelmä käsiteltiin ketjussa jo aiemmin. Amis on koulu siinä kuin muutkin.
Jos joku haluaa nykypäivänä sanoa että ei ole korkeakoulutettu niin sitten sanotaan että ei ole korkeako
Siis käsittelimme meidän keskustelussa tätä väitettäsi siitä, ettei koulut käymättä jättänyt voi olla viisas.
Minä korjasin väitettäsi esittämällä viittauksia, jossa viisasta määriteltiin. Viittauksessa oli myös tämä miten kaikki tekee virheitä. Viisaan ja älykkään suhtautuminen tähän vain on eri.
Sinä vastasit, etten voi olla kovin älykäs kun lainailen muiden kirjoituksia.
Minä vastasin, että sama pätee ilmeisesti myös sinuun kun lainailet täällä toisen kehittämää tasoteoriaa. Ja myös huomautin, ette osaa myöntää tekemääsi virhepäätelmää: epäviisas päätös = ei voi olla viisas.
Sinä vastasit, että viisas on aina älykäs.
Minä vastasin, että mutta älykäs ei selkeästi ole aina viisas.
Sinä vastasit, että tämä juuri oli pointtisi. Hyvä kun ymmärsin.
Minä vastasin, että väärin... Pointtisi oli, ettei koulut käymättä jättänyt siis epäviisaan päätöksen tehnyt voi olla viisas.
Vastasit että viisas on aina äkykäs
Edellisen viimeinen rivi oli ylimääräinen. Kun vauva tässä heiluu samalla sylissä niin vaikea kirjoittaa
Vierailija kirjoitti:
Siis käsittelimme meidän keskustelussa tätä väitettäsi siitä, ettei koulut käymättä jättänyt voi olla viisas.
Minä korjasin väitettäsi esittämällä viittauksia, jossa viisasta määriteltiin. Viittauksessa oli myös tämä miten kaikki tekee virheitä. Viisaan ja älykkään suhtautuminen tähän vain on eri.
Sinä vastasit, etten voi olla kovin älykäs kun lainailen muiden kirjoituksia.
Minä vastasin, että sama pätee ilmeisesti myös sinuun kun lainailet täällä toisen kehittämää tasoteoriaa. Ja myös huomautin, ette osaa myöntää tekemääsi virhepäätelmää: epäviisas päätös = ei voi olla viisas.
Sinä vastasit, että viisas on aina älykäs.
Minä vastasin, että mutta älykäs ei selkeästi ole aina viisas.
Sinä vastasit, että tämä juuri oli pointtisi. Hyvä kun ymmärsin.
Minä vastasin, että väärin... Pointtisi oli, ettei koulut käymättä jättänyt siis epäviisaan päätöksen tehnyt voi olla viisas.
Vastasit että viisas on aina äkykäs
Yli puolet siitä mitä kerrot, ei ole vastauksia minulle tai minun kirjoituksiin, vaan sekoitat mielestäni ainakin kolmea eri kirjoittajaa keskenään.
Tässä tapauksessa myönnän kyllä että työmuistini ei ole kovin hyvä. Omat kirjoitukseni muistan kyllä, mutta muiden vain niin ja näin.
Naiset sitä, miehet tätä. Mussun mussun. 50 sivua turhanpäiväistä lässytystä. Eikö teillä vajakeilla ole parempaa tekemistä?
Ainoa asia josta minä olen täällä vääntänyt on se, että minkälainen ihminen voi olla viisas.
Kaikki muu mitä mainitset on joitain muita ihmisiä.
"Sinä vastasit, että viisas on aina älykäs.
Minä vastasin, että mutta älykäs ei selkeästi ole aina viisas.
Sinä vastasit, että tämä juuri oli pointtisi. Hyvä kun ymmärsin.
Minä vastasin, että väärin... Pointtisi oli, ettei koulut käymättä jättänyt siis epäviisaan päätöksen tehnyt voi olla viisas.
Vastasit että viisas on aina äkykäs"
Tuo keskustelun tunnustan, ja sen ketjun alkuperäisen kohdan josta koko homma lähti useita sivuja sitten.
Tasoteorioihin en ota koskaan mitään osaa, vaikka nautinkin popkornista niitä lukiessani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ulkonäöllä ei ole juuri mitään väliä, jos mies on älykäs ja sosiaalisesti taitava, karismaattinen ja huumorintajuinen ja supliikki tai ihan vain varakas.
Ulkonäköä painottava tasoteoria on kaikessa yksinkertaisuudessaan virheellinen, sillä miehen tasoa määritteleviä ominaisuuksia on monia.
Mutta kun se tasoteoria ei koskaan ole väittänyt, että miehen tason ratkaisee pelkkä ulkonäkö. Huoh.
Kyllä minäkin 1212121:lle hattua nostan kun hän jaksaa selittää, vaikkei mene jakeluun, ei sitten millään. Vaikka puhuisi enkelten kielellä. Kärsivällisyys on hyvä ominaisuus miehessä. Samoin älykkyys, sitäkin 121212:lla on kukkuramitalla.
Mutta takaisin tsoteoriaan. Eli mies voi kompesoida puutteitaan kuten nainenkin. Ei niin viehättävä nainen voi olla herttainen ja järkevä tai lyhyt mies voi olla älykäs ja kärsivällinen.
Kärsivällisyyttä tässä todellakin vaaditaan, niin kuin me molemmat hyvin tiedämme.
Älyllisen suorituskyvyn puutteen lisäksi kyse on siitäkin, että ihmiset aika tyypillisesti uskovat mitä haluavat uskoa. Tasoteoria ei tunnu kivalta, kun se vie osan rakastumisen mystiikasta. Siksi teoriaa yritetään horjuttaa kaikin keinoin. Esimerkiksi sanomalla kuinka mies X on tasokas, mutten pidä hänestä, siispä tasoteoria ei pidä paikkaansa. No, ensinnäkin tasoteoriaa ei voi kumota negatiivisilla esimerkeillä. Ja toisekseen, mistä tällaisen kommentin esittäjä tulkitsi miehen X olevan tasokas, jos kerran tasoja on mahdotonta määrittää? Todellisuudessa viestin kirjoittaja vähintäänkin alitajuisesti ymmärsi tasoteorian pitävän paikkansa.
Asiaan liittyy myös paljon itsepetosta. Naisillahan taso on sikäli monimutkaisempi, koska nainen voi saada itseään tasokkaamman miehen tyytymällä vähempään sitoutumiseen, tai toimimalla miehen ehtojen mukaan. Siis esimerkiksi suostumalla seksitapaamisiin miehen aikataulujen mukaan, tai nuoruuden parisuhteessa miellyttämällä miestä kaikin keinoin. Tämä ei toimi toisin päin; nainen ei kiihotu matalatasoisemmasta miehestä, ja suostumalla naisen määräyksiiin miehen seksuaalinen arvo vain laskee, koska mies näyttäytyy naiselle heittopussina eikä maskuliinisena miehenä joka tietää mitä haluaa ja ottaa sen. Siksi nainen voi pettää itseään; "olin nuorena komeiden miesten kanssa, mutta valitsin taviksen". Todellisuudessa ne komistukset eivät koskaan olleet saatavilla monogaamiseen ja tasa-arvoiseen parisuhteeseen, jossa nainen saa koko paketin ja vieläpä oman aikataulunsa mukaisesti.
Se vaikuttaa myös paljon, että naiset tutkitusti arvioivat 80% miehistä keskivertoa rumemmiksi. Tästä johtuen naiset näkevät jatkuvasti ympärillään markkina-arvoteoriaa rikkovia esimerkkejä, joissa nainen on miestä kauniimpi. Osansa tekee sekin, että naiset arvioivat naisten ulkonäköä eri kriteereillä kuin miehet. Ja se, etteivät miehen raha ja status aina näy tyylissä ja olemuksessa. Tasot myös voivat muuttua parisuhteen aikana, eikä se automaattisesti johda eroamiseen.
Minua on joskus syytetty siitä, että pidän naisia tyhminä, koska naiset keskimäärin ymmärtävät tasoteoriaa huonommin. Mutta pääsyy tähän on se, että miehet joutuvat hyvin nuoresta saakka miettimään kuinka tehdä naisiin vaikutus. Ei riitä, että mies pukee tiukat housut ja seksuaalinen kiinnostus syntyy siitä, kun takapuoli näyttää pyöreältä. Tästä seuraa se, että miehet havainnoivat ympäristöään ja oppivat ymmärtämään miksi joku mies saa helposti naisia ja toinen ei. Miehet eivät elä vain-maailmassa, jossa asiat vain ovat ja vain tapahtuvat. Asiat on pistettävä tapahtumaan.
121212
En ymmärrä miten joku älykkääksi itseään tituleeraava voi pitää tätä ilmeisesti netin keskustelupalstoilla syntynyttä diipadaapaa jotenkin tasokkaana teoriana, jos nyt teoriana ylipäänsä. Tätä seuranneena tuntuu, että sokeasti yritätte pitäytyä pienen teorianne luoman ajatusharhan raameissa. Näyttäisi siltä, että teidän teorianne syntyi ja laajenee mielivaltaisesti ja epäloogisesti. Esimerkkinä tästä pettäminen. Tätä selitettiin sillä, että se johtuu kumppaneiden epäsuhdasta juuri näiden tasojen mukaan, sillä kun ei pysty tyytymään tähän huononpi tasoiseen kumppaniin ja sitten herää se tarve pettää. No ensinnäkin teidän teorian mukaanhan matchia ei pitänyt syntyä jos tasot ei kohtaa. Lisäksi joku sanoi runollisesti, että tasoteoria on kuin satu, se päättyy kun match syntyy ja parisuhde alkaa. Silti näette tarpeelliseksi selittää myös parisuhteessa tapahtuvia asioita. Etsin netistä tietoa tasoteoriasta ja löysin nopealla vilkaisulla yhden artikkelin markkina-arvoteoriasta, johon tämä tekele ilmeisesti pohjautuu ja linkkejä keskustelupalstojen keskusteluihin aiheesta (todella tieteellistä). Mielestäni myöskin kertoo paljon tämän viritelmän tieteellisyydestä ja luotettavuudesta tältä ainokaiselta markkina-arvoteoriaa käsittelevältä sivustolta poimittu kohta:
Markkina-arvoteoria, Wikipedian poistettu artikkeli (17.1.2007), kirjoitettu suppeasta nettiteorianäkökulmasta.
Eli ei teoriaa voi vääntää mielivaltaisesti jossain netin keskustelupalstoilla. Tieteellisessä tutkimuksessa pitää olla järkevästi perusteltuna tutkimusjoukon valinta, kerätty aineisto ja sen analyysi sekä tulosten raportointi, jotta aiheesta voitaisiin jotain yleistyksiä (teoriaa) muodostaa. Ja luotettavan uuden, tieteellisen teorian muodotumisen nähdään usein vaativan useita tasokkaita tutkimuksia. Hyvä tutkimus on myös läpinäkyvä, jolloin se on analyysiltaan johdonmukainen ja myös tuloksiltaan helposti toistettavissa. Tutkimus ei ole nettipalstalla käyty keskustelu. Luotettavana en siis voi tätä teidän viritelmää pitää. Jo se kertoo paljon, että jos näiden palstalla esiintyvien asiantuntijoiden selittelyjä ei pureskelematta niele, kehotetaan oikeasti tutustumaan tähän teoriaan ja vielä sohaistaan, vai eikö älli tähän riitä. Siis yleensäkin kriittinen ajattelu yhdistetään älykkyyteen ja lisäksi näkisin sen olevan tieteen tekemisen elinehto. Jos joku selitys tai ilmiö ei herätä kriittisesti tarkasteltuna lisäkysymyksiä ja sitä ei kyseenalaisteta, ei ole tarpeen myöskään tutkia mitään. Tämä ei myöskään tee teoriasta laadukasta, jos sen heikkouksia ei pystytä reilusti tunnustamaan. Toisaalla sitten tuodaan esiin se, miten vaikeaa tähän teoriaan tutustuminen on kun tämä on siis keskustelupalstoilla syntynyt, siellä täällä levällään oleva kyhäelmä. Tämä vahvistaa edellä esitetyn pointin siitä, miten muodostatte tätä diipadaapa teoriaanne samalla kun keskustelu palstoilla etenee. Ette ilmeisesti ole elämänne aikana paljon tieteellistä tutkimusta tehneet kun luulette teorian syntyvän niin, että vedätte hatusta milloin mitäkin jargonia, ja kohotatte suoltamanne tuotoksen suoraan teoriaksi. Väärin, väärin ja vielä kerran väärin. Enpä ihmettele, ettei tämä kyhäelmä tiedepiireissä suurta arvostusta olekaan niittänyt.
"No, ensinnäkin tasoteoriaa ei voi kumota negatiivisilla esimerkeillä. Ja toisekseen, mistä tällaisen kommentin esittäjä tulkitsi miehen X olevan tasokas, jos kerran tasoja on mahdotonta määrittää? Todellisuudessa viestin kirjoittaja vähintäänkin alitajuisesti ymmärsi tasoteorian pitävän paikkansa."
Kommentin esittäjä, joka en kyllä ollut minä, voi esimerkissään kertoa miehen olevan siis teidän tasoteorian kriteerien mukaan tasokas ( tämä status ja resurssit). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hän itse allekirjoittaisi alitajuntaisesti teidän tasoteorian määritelmät tai koko tasoteorian ylipäänsä.
Vierailija kirjoitti:
"No, ensinnäkin tasoteoriaa ei voi kumota negatiivisilla esimerkeillä. Ja toisekseen, mistä tällaisen kommentin esittäjä tulkitsi miehen X olevan tasokas, jos kerran tasoja on mahdotonta määrittää? Todellisuudessa viestin kirjoittaja vähintäänkin alitajuisesti ymmärsi tasoteorian pitävän paikkansa."
Kommentin esittäjä, joka en kyllä ollut minä, voi esimerkissään kertoa miehen olevan siis teidän tasoteorian kriteerien mukaan tasokas ( tämä status ja resurssit). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hän itse allekirjoittaisi alitajuntaisesti teidän tasoteorian määritelmät tai koko tasoteorian ylipäänsä.
Siis vielä toisin sanoen se, että joku ilmaisee jonkun yksilön mielestään olevan tasokas, kertoo tämän ilmaisijan omasta mielipiteestä (mitä hän pitää tasokkaan) ja hän käyttää samaa taso adjektiivina (tasokas). Et voi pitää sanaa "taso" ( tai mitään muutakaan) tasoteorian omaisuutena ja tällä päätellä hänen sitoutuvat tasoteorian määritelmiin.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten joku älykkääksi itseään tituleeraava voi pitää tätä ilmeisesti netin keskustelupalstoilla syntynyttä diipadaapaa jotenkin tasokkaana teoriana, jos nyt teoriana ylipäänsä. Tätä seuranneena tuntuu, että sokeasti yritätte pitäytyä pienen teorianne luoman ajatusharhan raameissa. Näyttäisi siltä, että teidän teorianne syntyi ja laajenee mielivaltaisesti ja epäloogisesti. Esimerkkinä tästä pettäminen. Tätä selitettiin sillä, että se johtuu kumppaneiden epäsuhdasta juuri näiden tasojen mukaan, sillä kun ei pysty tyytymään tähän huononpi tasoiseen kumppaniin ja sitten herää se tarve pettää. No ensinnäkin teidän teorian mukaanhan matchia ei pitänyt syntyä jos tasot ei kohtaa. Lisäksi joku sanoi runollisesti, että tasoteoria on kuin satu, se päättyy kun match syntyy ja parisuhde alkaa. Silti näette tarpeelliseksi selittää myös parisuhteessa tapahtuvia asioita. Etsin netistä tietoa tasoteoriasta ja löysin nopealla vil
Jo ketjun alussa ainakin minä kirjoitin mainitsemistasi asioista. Vaikka tasoteoria on enemmän viihdettä, saavat sen perusprinsiipit tukea tieteellisestä tutkimuksesta ja tilastoista. Esimerkiksi se väite, että naiset suosivat miehiä, joilla on resursseja ja statusta. Suomalaisista tilastoista tähän liittyen keskusteltiin jo. Samoin naiset suosivat pitkiä miehiä. Myös työelämän kontekstissa on olemassa tutkimus, että kahdesta yhtä pätevästä valitaan pitempi.
Totesin jo monta sivua sitten, että tasoteoria kuvaa sitä millä ehdoilla match useimmiten syntyy eli se kuvaa millaiset ihmiset ovat keskimäärin suosituimpia. Teoria kuvaa sitä mitä se sanoo kuvaavansa, ei muuta. Mikään ihmistieteiden teoria ei ole samalla tavalla absoluuttinen kuin vaikkapa se, että vesi kiehuu sadassa asteessa. Se kuvaa vain niitä asioita, joita on valittu parametreiksi, ei muunlaisia asioita. Tasoteoriasta esimerkiksi puuttuu yhteiskuntaluokkien vaikutus. On selvästi erilaisia statusluokkia, jotka vaihtelevat sen mukaan millaisesta ympäristöstä on kyse. Tauskilla ei esimerkiksi ole minkäänlaista statusta piireissä, joissa kuunnellaan Wagneria ja päinvastoin. Talouselämän vaikuttajia ei edes tunneta nimeltä, vaikka heidän statuksensa on merkittävää yhteiskunnallista statusta. Jne.
Tämä keskustelu on viihdettä, tämä ei ole mikään tutkijaseminaari, mutta välillä ihmetyttää, kun tasoteoriaa ei kerta kaikkiaan ymmärretä. Tarkoitan puhtaasti sitä, ettei käsitetä mitä siinä sanotaan ja väitetään, vaikka kuinka selittäisi. Silloin keskustelu muuttuu mahdottomaksi. Ja turhauttavaa se on myös siksi, että osa keskittyy vain haukkumaan tasoteoriasta kirjoittavia, yleensä sillä perusteella, että he ovat inceleitä.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei voi tavismies saada kaunista naista. Tavallisen näköinen, lyhyenläntä duunarimieheni sai minut. Ja miksi muuten sen naisen pitäisi olla kaunis? Eikö uli-uli-miehellä ota eteen, jos nainen on taviksen näköinen?
Ihmisille tulee vieläkin shokkina tai jotenkin vääränä, että ulkonäkö vaikuttaa haluun? Jos naisille tarjotaan vaihtoehto ylipainoisen, pälvikaljun ja hoitamattomien hampaiden omaavan ja miesmallin välillä, ei tarvitse kauaa miettiä, kumman useimmat valitsee. Mikä on kun ei tavallinen mies kelpaa? Toki täällä aina sanotaan, että jos ei nainen mallia ponttooni kelpaa, niin siitä seuraava on se IG-BEIBE, kun näiden välissähän ei ole mitään ja mm. normaalipainoisetkin naiset ovat kai näitä persemalleja.
Vierailija kirjoitti:
"Sinä vastasit, että viisas on aina älykäs.
Minä vastasin, että mutta älykäs ei selkeästi ole aina viisas.
Sinä vastasit, että tämä juuri oli pointtisi. Hyvä kun ymmärsin.
Minä vastasin, että väärin... Pointtisi oli, ettei koulut käymättä jättänyt siis epäviisaan päätöksen tehnyt voi olla viisas.
Vastasit että viisas on aina äkykäs"
Tuo keskustelun tunnustan, ja sen ketjun alkuperäisen kohdan josta koko homma lähti useita sivuja sitten.
Tasoteorioihin en ota koskaan mitään osaa, vaikka nautinkin popkornista niitä lukiessani.
Eikö teidän olisi pitänyt ensin molempien määritellä mitä viisaudella tarkoitetaan. Sitten ei olisi tarvinnut ehkä väitellä niin paljon. Minä kirjoitin vain yhden kommentin viisaasta down-miehestä. Onko hänen viisautensa sitten tiivistä, aforistista ja välillä epäsovinnaista, poliittisesti epäkorrektia (vähän kuin tasoteoria), kun taas jokin muu viisauden laji on toisenlaista. Kuten vaikka se mitä ikänsä ihmisiä töissään havainnoinut duunari voi kertoa vaikkapa erilaisista perheistä.
Itse liitän viisauden käytännöllisyyteen ja aforistisuuteen. Siihen, että keksitään jokin melko simppeli asia, jonka välittömästi huomataan olevan totta. Viisaus on sälän riisumista, ei erittelyä tai filosofointia. Viisaus kertoo perusasioista kuten siitä miten asiat ovat, pahuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen, se tiivistää olennaiseen, joka usein ihmisiltä on hukassa. Lisäksi siihen liittyy hyvän tahdon osoittamista, viisaan ei mielestäni tarvitse olla erityisen älykäs, mutta hänen tulee olla hyväntahtoinen intentiossaan. Viisas ei voi olla pahuuden palveluksessa.
Pointti ei ollut tuo. Siinä luki suunnilleen niin, että kouluja käymätön duunari ei voi olla viisas koska elämänvalinnat todistaa sitä että se yksilö ei ole viisas...
Luki myös että viisaus vaatii älyä... Ja tietty niin vaatiikin!
Nämä kaksi väitettä eivät sulje ulos sitä, etteikö duunari voisi olla älykäs ja/tai viisas.
Älykkyys ja viisaus ovat todella eri asioita, vaikka viisaus älykkyyttä vaatiikin.
Duunari, joka on älykäs ja tehnyt viisaita valintoja elämässään voi hyvinkin olla viisas.