Jos tasoja ei ole olemassa niin miksi sitten tavallinen mies ei voi saada kaunista naista?

Vierailija kirjoitti:

" 1800-luvun yhteiskunta oli tiukka luokkayhteiskunta, missä älyllä oli valtava merkitys sen oman yhteiskuntaluokan sisällä. En nyt oikein käsitä mitä miehen fyysisellä vahvuudella oikein edes viittaat."

Siihen faktaan että 1800-luvulla yli 90% ihmisistä kuului tavalliseen maatalousväestöön ja siinä fyysisellä pystyvyydellä oli valtava merkitys koska maatalouden työt olivat niin fyysisiä. Noita muita luokkia kuten porvareita, papistoa ja aatelistoa oli vain häviävän pieni osuus kansasta joten niiden pariutuminen ei ollut kokonaisuuden kannalta mitenkään merkityksellistä.

Ai niin, papistosta ja porvaristosta: se että ihminen on terve, vahva ja työkykyinen, on varmasti koskenut jokaista historian vaihetta ja yhteiskuntaluokkaa, että sitä on arvostettu älyn ja järkevyyden ohella. Fyysinen kyvykkyyshän viestii terveydestä, joka oli entisaikoihin haurasta. Esimerkiksi matkustaminen oli hyvin raskasta myös fyysisesti ja vaarallista. Suomessa jos nyt täältä otan esimerkin, oli vain muutamia isompia kärrypolkuja ja maantierosvoja, joten fyysisesti vahva matkamies oli paremmassa turvassa kuin pienikokoinen ja heikko.

Miksi siihen max. 3 min jyystämiseen tarvitsee kauniin naisen? No hiukan tylyä: saattaahan samalla sankari jostain pyllyleffasta opiskeltuna työntää kielensä korvaan tai kurkkuun, vähän näplätä tissiä.

MUTTA MIKSI OMA TUMPPU EI RIITÄ?

"Ei se vähämielinen, mutta vahva poika silti ollut pariutumislistalla kärjessä, vaan ne fiksut ja vahvat miehet, jotka ymmärsivät talouden, tekniikan ja markkoinoiden päälle. "

En minä sanonut ettei älyllä olisi ollut mitään merkitystä vaan että sen merkitys oli vähäisempi kuin nyt ja fyysisyyden mrkitys taas isompi. Pieni ja ei niin vahva mutta älykäs mies nyt ei vain pärjännyt torpan isäntänä niin hyvin kuin vahvempi mutta tavallisen älyinen mies koska sen miehen piti vain jaksaa ne jokapäiväiset työt eikä niitä voinut älyllä korvata. Ojaa ei kaiveta älyllä sen paremmin mutta voima vaikuttaa. Asia muuttuu heti jos kyse on ison talon isännästä jolla oli palkollisia mutta silloinkin fyysistä voimaa kyllä arvostettiin koska isännän ei ollut sopivaa jäädä toiseksi rengeille fyysisesti koska se oli osa arvovaltaa.

Asioiden painotus siis muuttu aikojen ja kulttuurin myötä koska ne elämän vaatimuksetkin vaihtelevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" 1800-luvun yhteiskunta oli tiukka luokkayhteiskunta, missä älyllä oli valtava merkitys sen oman yhteiskuntaluokan sisällä. En nyt oikein käsitä mitä miehen fyysisellä vahvuudella oikein edes viittaat."

Siihen faktaan että 1800-luvulla yli 90% ihmisistä kuului tavalliseen maatalousväestöön ja siinä fyysisellä pystyvyydellä oli valtava merkitys koska maatalouden työt olivat niin fyysisiä. Noita muita luokkia kuten porvareita, papistoa ja aatelistoa oli vain häviävän pieni osuus kansasta joten niiden pariutuminen ei ollut kokonaisuuden kannalta mitenkään merkityksellistä.

Fyysinen vahvuus maataloustöitä tehdessä oli varmasti tärkeää sikäli, että sairauksiin ei ollut kovin tehokkaita lääkkeitä. Ei se vähämielinen, mutta vahva poika silti ollut pariutumislistalla kärjessä, vaan ne fiksut ja vahvat miehet, jotka ymmärsivät talouden, tekniikan ja markkoino

Entisaikaan oli säädyt. Talonpoikaissääty pariutui keskenään ja porvarissäädyn kauppiaat keskenään jne.

Vierailija kirjoitti:

Miksi siihen max. 3 min jyystämiseen tarvitsee kauniin naisen? No hiukan tylyä: saattaahan samalla sankari jostain pyllyleffasta opiskeltuna työntää kielensä korvaan tai kurkkuun, vähän näplätä tissiä.

MUTTA MIKSI OMA TUMPPU EI RIITÄ?

Koska ei ota eteen ruman akan kanssa niin tahdon kauniin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kyse ei ole niinkään romanttisesta huomiosta, vaan siitä kokemuksesta, että sinusta ollaan kiinnostuneita miehenä, ei sukupuolettomana setänä tai kaveripoikana kuten yritin selittää. "

No minun on vähän vaikea analysoida että milloin minut huomoidaan erityisesti miehenä jos kuitenkaan suoraa romanttista kiinnostusta ei osoiteta. Jos huomaan että joku nainen viihtyy seurassani (ja tietää hyvin minun olevan varattu), ei ole mitenkään selvää tekeeko niin siksi että on kiinnostunut miehenä vai olenko vain yleisesti kaverillisesti hyvää seuraa.

Sinälläänhän on aina mairittelevaa ja itsetuntoa rakentavaa jos muut viihtyvät seurassasi, on kyse sitten vastakkaisesta sukupuolesta tai omasta.

Naiset ovat lähestulkoon aina kohteliaita kaikille miehille kaikissa tilanteissa. Siksi kohteliaasta käytöksestä ei voi päätellä, onko nainen kiinnostunut miehestä vai ei

Kyllä ja juuri siksi minulla ei ole aavistustakaan että ollaanko minusta kiinnostuneita kaverina vai miehenä jos asiaa ei erikseen tehdä selväksi.

Yleisesti ottaen teinien ja 20 + ihmisten parisuhdemarkkinat ovat raadollista kakkaa, ja sen perusteella EI OLE ÄLYKÄSTÄ muodostaa kuvaa siitä millaisia naiset tai miehet ovat. Tunne-elämän kehitys on hidasta.

Alle 25-vuotiaan aivot eivät ole täysin kehittyneet ja parikymppiset vasta etsivät itseään. Nuoruudessa olen kokenut ikäviä pettymyksiä ja henkistä väkivaltaa kummankin sukupuolen taholta. 

Aikuiset miehet ja naiset ovat eri asia, vaikka toki kaikki eivät koskaan kasva aikuisiksi. 

Pettämiset, jättämiset, pinnallisuus, töykeys ja jopa kiusaaminen ovat ilmiöitä joita esiintyy nuorten välillä suhteissa. Siltä ei säästy kukaan ulkonäöstä riippumatta.

Todellisuudesta saa paremman kuvan, kun menee ihan tavalliseen lähimarkettiin ja tarkkailee ruokaostoksia tekeviä aikuisia pariskuntia. 

Nämä keskiarvot kannattaa myös ottaa huomioon, jos on ihastunut kaiken maailman teorioihin.

Vierailija kirjoitti:

"Ei se vähämielinen, mutta vahva poika silti ollut pariutumislistalla kärjessä, vaan ne fiksut ja vahvat miehet, jotka ymmärsivät talouden, tekniikan ja markkoinoiden päälle. "

En minä sanonut ettei älyllä olisi ollut mitään merkitystä vaan että sen merkitys oli vähäisempi kuin nyt ja fyysisyyden mrkitys taas isompi. Pieni ja ei niin vahva mutta älykäs mies nyt ei vain pärjännyt torpan isäntänä niin hyvin kuin vahvempi mutta tavallisen älyinen mies koska sen miehen piti vain jaksaa ne jokapäiväiset työt eikä niitä voinut älyllä korvata. Ojaa ei kaiveta älyllä sen paremmin mutta voima vaikuttaa. Asia muuttuu heti jos kyse on ison talon isännästä jolla oli palkollisia mutta silloinkin fyysistä voimaa kyllä arvostettiin koska isännän ei ollut sopivaa jäädä toiseksi rengeille fyysisesti koska se oli osa arvovaltaa.

Asioiden painotus siis muuttu aikojen ja kulttuurin myötä koska ne elämän vaatimuksetkin vaihtelevat.

Fyysisyyden merkitys on konkreettinen, mutta ojaa kaivamalla ei rikastu. Ja se että ihminen on kyvykäs muussakin kuin ojan kaivamisessa ratkaisee, koska varallisuutta kasvattamalla voi ostaa kyntöhevosen tai -härän tai palkata työvoimaa. Ilmeisesti itselläsi on se käsitys, että entisaikaan yhteiskunta oli hyvin staattinen. Näinhän asia ei ole. Tapahtui sukujen vaurastumista ja köyhtymistä kuten nykyäänkin. Se että jaksaa nostaa ison säkin olalleen on miehekästä ja siksi arvostettua, mutta ei sillä saanut kerättyä statusta, joten sen merkitys on vähäisempi kuin älyn.

"Entisaikaan oli säädyt. Talonpoikaissääty pariutui keskenään ja porvarissäädyn kauppiaat keskenään jne."

Jälleen unohtuu se fakta että iso osa kansasta ei kuulunut mihinkään säätyyn. He olivat torppareita, renkejä, piikoja, muonamiehiä, mäkitupalaisia jne.

Vierailija kirjoitti:

" Kauniit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin muut, hyvät geenit näkyvät myös päälle päin."

Tuo sikäli ristiriitaista että älykkyyden taas ei ole havaittu olevan mitenkään erityisen periytyvää. Kyse sattaa olla enemmänkin siitä kasvaako ihmisen äly siihen täyteen potentiaaliinsa vai ei. Ihmiset jotka saavat paljon huomiota, tukea ja muuta vastaavaa eivät niin helposti pidä "kynttiläänsä vakan alla" vaan uskovat itseensä ja silloin se geneettinen älykin tulee parhaiten esiin.

Älykkyys on periytyvää. Tämä voidaan osoittaa esim lapsuudessa erotetuilla kaksosilla, jotka pärjäävät elämässä about samalla tavalla. Tatu Vanhasen IQ and the wealth of nationssia ei kritisoitu kuin parin maadatan osalta ja että se oli poliittisesti epäkorrekti. Muutenhan se oli täyttä rautaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia, minkä tasoteoria sivuuttaa tyystin, on luonne. Jos meillä on esim. 2 ulkoisesti kympin  yksilöä ja toinen on murhanhimoinen sadisti, jää treffailu hänen osaltaan lyhyeksi.

Vastaavasti luonne voi kohottaa muuten hieman alempitasoisen mahdollisuuksia.

Tasoteorian tasoilla ei siis päästä välttämättä enismmäisiä treffejä pidemmälle.

 

Miehen luonne on naisille sivuseikka. Se minkä näköinen mies on ja mitä työtä mies tekee työkseen on naisille ne tärkeimmät ominaisuudet. Mies voi olla vaikka minkälainen luonteeltaan jos se on komea ja hyvätuloinen, jos mies on luonteeltaan tosi hyvä mutta ruma ja köyhä niin ei se naista saa.

Siinäpä tuli paksuinta tuubaa mitä olen tänä vuonna, tai ehkä jopa vuosikymmenenä kuullut. 🤣

724. Myös nykyään on säädyt, ne ovat vain toisennimisiä. Kuten sanoin, ihminen ei muutu, mutta asioista käytetyt nimitykset ja jotkut muut käytännönn asiat muuttuvat. Olen yhdeltä ammatiltani tutkija, eniten olen perehtynyt keskiaikaan ja renessanssiin. Rakastan historian tutkimista siksi, koska ihminen on säilynyt niin samana, että se välillä aivan hätkähdyttää. Viehätyksen tuottavat ne muuttuvat kulissit, vastaliikeet, ideologiat ja niiden kudelmat.

Vierailija kirjoitti:

Isompi kysymys on se miksi niin moni mies tavoittelee parinvalinnassa vain pinnallisia asioita. Tämä pätee myös toki naisiin mutta etenkin miehiin. Jos haet kumppania VAIN ulkoisilla mittareilla, saat yleensä myös vain ulkoisesti motivoitunutta huomiota.

Siksi petetään, ja katkeroidutaan vastakkaisesta sukupuolesta. Jos taas kriteerinä olisi enemmänkin syvemmät asiat kuten yhteyden kokeminen yhdessä, samanlaiset arvot ja huumori, kunnioitus puolin toisin ja kemia, miehet ja naiset muodostaisivat parempia suhteita.

Ihminen ei ole yksiavioinen. Keneen tahansa alkaa kyllästyä 3-5v jälkeen. Miehellä on biologinen tarve levittää geenejään aina uusiin naaraisiin. Siksi petetään. Kumppanin ulkonäöllä tai muilla ominaisuuksilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

"Fyysisyyden merkitys on konkreettinen, mutta ojaa kaivamalla ei rikastu. Ja se että ihminen on kyvykäs muussakin kuin ojan kaivamisessa ratkaisee, koska varallisuutta kasvattamalla voi ostaa kyntöhevosen tai -härän tai palkata työvoimaa."

Et ilmeisesti tiedä että sääty-yhteiskunnassa ihmisen mahdollisuudet parantaa asemaansa olivat hyvin rajalliset heti jos ne menivät sen "sallitun ulkopuolelle". Erityisesti tämä koski niitä jotka olivat säätyjen ulkopuolella eli isoa osaa kansasta. Ei silloin muonamies tai torppari perustanut äkkiä menestyvää bisnestä tai palkannut isoa määrää renkejä töihin vaikka miten olisi ollut fiksu. Se eri vain ollut käytännössä mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

"Fyysisyyden merkitys on konkreettinen, mutta ojaa kaivamalla ei rikastu. Ja se että ihminen on kyvykäs muussakin kuin ojan kaivamisessa ratkaisee, koska varallisuutta kasvattamalla voi ostaa kyntöhevosen tai -härän tai palkata työvoimaa."

Et ilmeisesti tiedä että sääty-yhteiskunnassa ihmisen mahdollisuudet parantaa asemaansa olivat hyvin rajalliset heti jos ne menivät sen "sallitun ulkopuolelle". Erityisesti tämä koski niitä jotka olivat säätyjen ulkopuolella eli isoa osaa kansasta. Ei silloin muonamies tai torppari perustanut äkkiä menestyvää bisnestä tai palkannut isoa määrää renkejä töihin vaikka miten olisi ollut fiksu. Se eri vain ollut käytännössä mahdollista.

Nyt on asia niin, että sinä et tiedä. Toki siihen eivät kaikki kyenneet ja luokkanousu oli harvinaisempaa kuin nykyään. Omassa pienemmässä elinpiirissä sitä silti tapahtui, tosin talonpoikien elämään vaikuttivat eniten sääolot. Mutta varmasti heti toisena olivat naimakaupat. 

"Älykkyys on periytyvää"

Juuri eilen kuuntelin podcastia jossa palkittu perinnystieteen tohtori kertoi miten älykkyyden periytyvyys on 10% luokkaa. Uskon häntä ennemmin kuin sinua.

Älykkyys on siis lievästi periytyvää mutta ei mitenkään valtavan paljon.

"Tatu Vanhasen IQ and the wealth of nationssia ei kritisoitu kuin parin maadatan osalta "

Sehän ei mitenkään suoraan osoita älykkyyden periytyvyyttä vaan ennemminkin tukee ajatustani potentiaalin esiintulosta. Köyhissä ja heikon koulutuksen maissa ihmiset harvoin muutenkaan pääsevät siihen maksimaaliseen suoritukseen elämässä verrattuna niihin joilla on paremmat lähtökohdat.

Vierailija kirjoitti:

"Entisaikaan oli säädyt. Talonpoikaissääty pariutui keskenään ja porvarissäädyn kauppiaat keskenään jne."

Jälleen unohtuu se fakta että iso osa kansasta ei kuulunut mihinkään säätyyn. He olivat torppareita, renkejä, piikoja, muonamiehiä, mäkitupalaisia jne.

No ei se piika päässyt älykkään kauppiasporvarin kanssa naimisiin, vaikka kuinka olisi halunnut, kun säätyjen ulkopuolelta ei naitu. Säädyttömät tietysti keskenään. 

"Ihminen ei ole yksiavioinen. Keneen tahansa alkaa kyllästyä 3-5v jälkeen."

Ihminen ei kuitenkaan ole viettiensä tahdoton orja. Jos arvostaa parisuhdetta ja niitä asioita joita se tarjoaa, ei lähde hetken huuman perään koska se ei anna niin paljon kuin mitä voisi toisaalta menettää.

Elämä on valintoja ja huonoja valintoja on helppo selittää biologialla. Vaikka kyse on vain siitä että ei osaa sanoa houkutuksille ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi siihen max. 3 min jyystämiseen tarvitsee kauniin naisen? No hiukan tylyä: saattaahan samalla sankari jostain pyllyleffasta opiskeltuna työntää kielensä korvaan tai kurkkuun, vähän näplätä tissiä.

MUTTA MIKSI OMA TUMPPU EI RIITÄ?

Koska ei ota eteen ruman akan kanssa niin tahdon kauniin. 

No sitten taitaa olla impotentti, joka keksii tekosyitä. Mulla oli labradori uros. Salaojitus oli kesken ja pihalla kaivinkone. Löysin mustin pihalta astumassa kaivinkonetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Kauniit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin muut, hyvät geenit näkyvät myös päälle päin."

Tuo sikäli ristiriitaista että älykkyyden taas ei ole havaittu olevan mitenkään erityisen periytyvää. Kyse sattaa olla enemmänkin siitä kasvaako ihmisen äly siihen täyteen potentiaaliinsa vai ei. Ihmiset jotka saavat paljon huomiota, tukea ja muuta vastaavaa eivät niin helposti pidä "kynttiläänsä vakan alla" vaan uskovat itseensä ja silloin se geneettinen älykin tulee parhaiten esiin.

Älykkyys on periytyvää. Tämä voidaan osoittaa esim lapsuudessa erotetuilla kaksosilla, jotka pärjäävät elämässä about samalla tavalla. Tatu Vanhasen IQ and the wealth of nationssia ei kritisoitu kuin parin maadatan osalta ja että se oli poliittisesti epäkorrekti. Muutenhan se oli täyttä rautaa.

Älykkyys on periytyvää. Genetiikka selittää suurimman osan älykkyyseroista. Lisäksi ympäristö vaikuttaa jonkin verran. Jos on lapsuuden herkkyyskausien aikana virikkeetön ympäristö tai ravintopuutoksia, ei älykkyys kehity aivan niin korkeaksi, kuin mille tasolle se toisenlaisessa ympäristössä yltäisi.