Miksi mennä kihloihin, jos ek aio mennä naimisiin?
Kommentit (490)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi mennä kihloihin, ilman aietta avioliitolle, kun kihlat on aie avioliitolle?
Jotenkin maailmankaikkeuden typerin kysymys.
Johon et kykene vastaamaan. Oletko itse mukakihloissa?
Vierailija kirjoitti:
Kun kihlaus puretaan, avioliittoon ei enää ole aikomusta mennä.
Jep. Useimmiten kihlauksen purku päättynee eroon, mutta yhtä hyvin se voi olla paluu onnelliseen seurustelusuhteeseen. Varmaan onkin, ellei ole sormusta. En usko että ilman sitä sanottaisiin että ollan kihloissa, vaikka hääaikeet olisi jo peruttu. Sen sijaan jos on jo ehditty rakastua sormukseen, sen pitämistä jatketaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pariskuntahan sen suhteensa laadun itse päättää. Ei av-mamma.
Näin se on. Pariskunta itse päättää.
Voiko pariskunta siis päättää olevansa naimisissa ostamalla kakun ja pitämällä kekkerit?
Avioliitto onkin juridinen, kihlaus ei.
Kyllä kihlauksella on joskus merkitystä. Oikeudessa ei tarvitse todistaa kihlakumppania vastaan. Seurustelukumppanille ei ole samanlaista vapautusta.
Kihlaus on merkki suhteen vakavoitumisesta. Ilman naimisiinmenoa.
Monet menevät kihloihin, kun muuttavat avoparina yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä näiden teinikihlojen merkitys sitten on? Mitä siinä luvataan, seukata sun kaa sillee niinku koko ajan? Mitä se poika kysyy siltä tytöltä? Vai kysyykö tyttö pojalta? Luvataanko siinä jotain, siis jotain muuta kuin hankkia koruja? Mitä kerrotaan vanhemmille, sukulaisille ja kavereille? Jos siis on sormus nimettömässä ja alkavat utelemaan (vaikka suhteen laatu onkin kokonaan pariskunnan oma asia!). Miksi on sormus ja kerrotaan, että ollaan kihloissa, jos kerran se kihloissa olo on salaisuus ja pariskunnan oma asia? Mikä on tämän koko homman tarkoitus?
Se on jokaisella pariskunnalla ihan omansa. Ei voida tietää, eikä ole edes tarvis.
Miksi haluat nimittää sitä kihlaukseksi kerta se on mielestäsi vanha muinaisjäänne? Tuoko se nimitys siitä jotenkin par
Keksi sille astetta vakavammalle suhteelle oma nimitys äläkä yritä vesittää selkeästi määriteltyä merkitystä kihlaukselle.
Vierailija kirjoitti:
#299, kyse ei ole sanan väärin ymmärtämisestä vaan sen laajemmasta merkityksestä. Ei olla niin suppeita hei.
Sillä ei ole mitään laajempaa merkitystä. Vain sinun mielikuvituksessasi on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlat ilman lupausta avioliitosta ovat ns teinikihlat.
Tai mukakihlat.
Hyvin on meikäläinenkin mukakihloista päässyt naimisiin.
Kerro lisää! Ensin mukakihlat, eli ei sopimusta mistään avioliitosta, mutta silti eräänä päivänä naimisissa! Hurjaa, tapahtuiko tämä Suomessa?
Vierailija kirjoitti:
Ei vielä tänä päivänäkään saa päättää omasta parisuhteesta? Vielä vaan jankutetaan kihlaus on sopimus.
Saat päättää parisuhteestasi. Niiden vakiintuneista määritelmistä et.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vielä tänä päivänäkään saa päättää omasta parisuhteesta? Vielä vaan jankutetaan kihlaus on sopimus.
Saat päättää parisuhteestasi. Niiden vakiintuneista määritelmistä et.
Kyllä voin!
Aika sääli, jos jollekin seurustelu ei ole merkki vakavasta sitoutumisesta. Pitää vimmatusti keksiä jotain lisää, että oltais niinku oikeesti. Ei naimisissa eikä sinne päinkään, mutta niinku tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhyy, kihlauksella luvataan mennä naimisiin.
Sitäkin.
No sitähän sää poraat, että se ei ole mitään muuta. Harmittaako?
Vierailija kirjoitti:
Olemme puolisoni kanssa olleet avioliitossa 28 vuotta, kihloissa emme päivääkään. Me menimme naimisiin kun siltä tuntui, ilman kihlausta.
Kyllä te olitte kihloissa (yhteinen avioaie) siitä hetkestä kun sovitte menevänne avioon.
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on merkki suhteen vakavoitumisesta. Ilman naimisiinmenoa.
Kihlaus=yhteinen avioaie. Mitäpä jos nimittäisit tuota mukakihlautumista vaikka kevytsitoutumiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä näiden teinikihlojen merkitys sitten on? Mitä siinä luvataan, seukata sun kaa sillee niinku koko ajan? Mitä se poika kysyy siltä tytöltä? Vai kysyykö tyttö pojalta? Luvataanko siinä jotain, siis jotain muuta kuin hankkia koruja? Mitä kerrotaan vanhemmille, sukulaisille ja kavereille? Jos siis on sormus nimettömässä ja alkavat utelemaan (vaikka suhteen laatu onkin kokonaan pariskunnan oma asia!). Miksi on sormus ja kerrotaan, että ollaan kihloissa, jos kerran se kihloissa olo on salaisuus ja pariskunnan oma asia? Mikä on tämän koko homman tarkoitus?
Miksi sä sanot teinikihlaukseksi jos ei mennä naimisiin? Olemme 50+.
Ei naimisiin ole pakko mennä ikinä. Mutta silloin ette ole kihloissakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi mennä kihloihin, ilman aietta avioliitolle, kun kihlat on aie avioliitolle?
Jotenkin maailmankaikkeuden typerin kysymys.
Johon et kykene vastaamaan. Oletko itse mukakihloissa?
Siis mikä sulle on nyt jäänyt epäselväksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pariskuntahan sen suhteensa laadun itse päättää. Ei av-mamma.
Näin se on. Pariskunta itse päättää.
Voiko pariskunta siis päättää olevansa naimisissa ostamalla kakun ja pitämällä kekkerit?
Avioliitto onkin juridinen, kihlaus ei.
Kyllä kihlauksella on joskus merkitystä. Oikeudessa ei tarvitse todistaa kihlakumppania vastaan. Seurustelukumppanille ei ole samanlaista vapautusta.
En uskonut joten tarkistin ja totesin, ettei laissa puhuta mitään kihlatun roolista. Muilla nettisivuilla se kyllä jostain syystä mainitaan, esim. Minilexissä.
Laissa määritellään näin: Asianosaisen nykyinen tai entinen aviopuoliso taikka nykyinen avopuoliso, sisarus, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka se, jolla on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde asianosaiseen, saa kieltäytyä todistamasta.
Vierailija kirjoitti:
Koska mä voin.
Määritelmällisesti et voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pariskuntahan sen suhteensa laadun itse päättää. Ei av-mamma.
Näin se on. Pariskunta itse päättää.
Voiko pariskunta siis päättää olevansa naimisissa ostamalla kakun ja pitämällä kekkerit?
Avioliitto onkin juridinen, kihlaus ei.
Kyllä kihlauksella on joskus merkitystä. Oikeudessa ei tarvitse todistaa kihlakumppania vastaan. Seurustelukumppanille ei ole samanlaista vapautusta.
Aivan. Mutta ei ne siellään kysy että oletko oikeasti kihloissa, teinikihloissa vai mukakihloissa.
Koska mä voin.