Miksi jotkut menestyvät geeneistään ja kotioloistaan huolimatta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heillä voi olla kotioloissa jotain hyvää, perusturvallisuus kunnossa kaikesta huolimatta, turvallisia muita läheisiä, saatua kannustusta, hyvä ystäväpiiri, terveys, taloudellinen tilanne jne.

Ei ollut, mutta silti menestyin :)

Kyllä joku keino täytyy olla, jolla kunnia menestyksestäsi voidaan imuroida pois sinulta jollekin muulle.

Katos, kun sen kaiken some/telsuajan käyttää siihen, että itselleen tärkeitä asioita opiskelee, niin näin sunnuntai-iltaisin voi käydä täällä katsomassa, kuinka dissaatte toisianne...

Menestyneet haluavat uskotella muille, että kaikki voivat menestyä, koska silloin köyhät ovat vastuussa omasta köyhyydestään, eikä menestyneen tarvitse tukea heitä maksamalla veroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heillä on motivaatiota edetä elämässä. Geenit ja kotiolot voivat olla vaikuttamassa elämänsuunnitelmiin. Kuitenkin kaveripiirillä ja omilla toiveilla on suuri merkitys. Haaveammatti voi olla lääkäri, vaikka vanhemmilla ei olisi mitään amattikoulutusta. Ei kouluttautumista kotiolot estä. 

Motivaatiokin riippuu pitkälti luonteenpiirteistä ja ne taas riippuvat geeneistä.

Motivaatio voi tulla myös ulkoa annettuna. Jos sinulle maksetaan posketon summa jostain ihan pikkuhommasta, sinut on MOTIVOITU.

Onni. Onnekas ajoitus. Omalla ahkeruudella vain pieni vaikutus. Onnea että on terveyttä. Onnesta riippuu minkälaisiin ihmisiin törmää. 

Ne jotka väittävät että menestys on omista teoista kiinni elävät harhoissa.

Vierailija kirjoitti:

Ratkaisukeskeisiä ihmisiä. Jotkut ihmiset (menestyjät) ratkaisee ongelmia, toiset taas keksii jokaiseen ratkaisuun jonkun ongelman.

Tarvitaan myös uskallusta ja usein myös riskinottokykyä.

Ja helvetisti tuuria. Sen te aina unohdatte yhtälöstä.

Miten niin geeneistään huolimatta? Jotta sinä voit esim korkeakouluttautua, niin tarvitset siihen tarpeeksi hyvät geenit, koska huonommilla geeneillä tulee kertakaikkisesti rajat vastaan. Sehän ei kerro välttämättä mitään, mitä esim vanhemmat ovat tehneet työkseen. Osa näistä vanhemmista voi olla hyvinkin fiksuja, mutta ovat ajautuneet tietynlaisiin töihin joko omasta halustaan tai elämän viemänä. Voi olla myös, ettei heitä ole kiinnostanut ulosmitata opiskelussa tai työelämän statuksessa kaikkea potentiaaliaan, koska ovat arvostaneet elämässä loppujaan muunlaisia asioita kuin huippu-uraputkea.

Pienissä ihmisyhteisöissä kaikki tuntevat toisensa ja kaikista pidetään huolta. Se on ihmisille luontaista.

Suurissa yhteisöissä on muodostunut hierarkia, jonka huipulla olevat eivät ole enää missään tekemisissä pohjalla olevien kanssa, eikä heiltä riitä ymmärrystä pohjalla olijoille. Hierarkian huipulla on helppo alkaa leijua irti todellisuudesta.

Tutkimusten mukaan riittää se YKSI ihminen joka uskoo ja tsemppaa. Se voi olla kuka vaan, opettaja koulussa, valmentaja, naapuri, nuoriso-ohjaaja. 

Vierailija kirjoitti:

Katos, kun sen kaiken some/telsuajan käyttää siihen, että itselleen tärkeitä asioita opiskelee, niin näin sunnuntai-iltaisin voi käydä täällä katsomassa, kuinka dissaatte toisianne...

Katsos, kun tekee kuten sinä ja menestyy, MUTTA sairastuu paranemattomaan sairauteen, sitä miettii että todella vähän menestyjät mistään tajuavat.

Sinäkin lakkaat heti keulimasta kun sut irtisanotaan tai jäät rekan alle.

Geenit voivat olla peräisin myös aikaa sitten eläneiltä esivanhemmilta ja siellä on voinut olla lähimenneisyydessä eläneitä tai vielä elossa olevia sukulaisia viisaampia ja elämässään menestyneempiä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin geeneistään huolimatta? Jotta sinä voit esim korkeakouluttautua, niin tarvitset siihen tarpeeksi hyvät geenit, koska huonommilla geeneillä tulee kertakaikkisesti rajat vastaan. Sehän ei kerro välttämättä mitään, mitä esim vanhemmat ovat tehneet työkseen. Osa näistä vanhemmista voi olla hyvinkin fiksuja, mutta ovat ajautuneet tietynlaisiin töihin joko omasta halustaan tai elämän viemänä. Voi olla myös, ettei heitä ole kiinnostanut ulosmitata opiskelussa tai työelämän statuksessa kaikkea potentiaaliaan, koska ovat arvostaneet elämässä loppujaan muunlaisia asioita kuin huippu-uraputkea.

Tämä. Vanhemmillani on älyllistä kehitysvammaa ja itse opiskelin DI:ksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heillä on motivaatiota edetä elämässä. Geenit ja kotiolot voivat olla vaikuttamassa elämänsuunnitelmiin. Kuitenkin kaveripiirillä ja omilla toiveilla on suuri merkitys. Haaveammatti voi olla lääkäri, vaikka vanhemmilla ei olisi mitään amattikoulutusta. Ei kouluttautumista kotiolot estä. 

Motivaatiokin riippuu pitkälti luonteenpiirteistä ja ne taas riippuvat geeneistä.

Motivaatio voi tulla myös ulkoa annettuna. Jos sinulle maksetaan posketon summa jostain ihan pikkuhommasta, sinut on MOTIVOITU.

Raha ei vaikuta samalla tavalla kaikkiin ihmisiin. Sekin riippuu luonteenpiirteistä.

Vierailija kirjoitti:

Geenit voivat olla peräisin myös aikaa sitten eläneiltä esivanhemmilta ja siellä on voinut olla lähimenneisyydessä eläneitä tai vielä elossa olevia sukulaisia viisaampia ja elämässään menestyneempiä ihmisiä.

 

Omallakin työllä voi pärjätä. Ihan omalla.

Kaksikymmentä vuotta "pään seinään hakkaamista", ensin vanhempien ja sitten omasta toimesta, kunnes havahduin ettei näin sairasta kierrettä enää kannata jatkaa. Itse nostin itseni suosta, koska tajusin, ettei kaikesta voi syyttää koko ajan muita ja itse pitää tehdä jos jotain haluaa saada. 

En saanut kotoa mukaan mitään muuta kuin vaatteet päälläni ja pieni repullinen sekalaista sälää. Ekassa vuokrakämpässäni ei ollut mitään. Nukuin lattialla vaatteiden päällä. Siivosin työkseni julkisia liikennevälineitä, koska muuhun ei tiedot ja taidot riittänyt. Pikku hiljaa tilipäivä kerrallaan hankin välttämättömyystavaroita, kuten patja, tyyny, lakanat, kattila, lautanen, haarukka...

Hain opiskelemaan, pääsin opiskelemaan, tein töitä opintojen ohessa, kävin autokoulun, ostin auton, pääsin parempiin töihin, löysin miehen, tehtiin lapsia, sain ylennyksen. Elämä on ihanaa ja ahkeruus palkitaan.

Amerikassa tehtiin joskus miekenkiintoinen ja todella iso tutkimus (250000 henkilöä) ihmisistä joiden älykkyysosamääräksi oli mitattu kouluiässä vähintään 140. He edustivat noin  0,1% älykkäintä osuutta ihmisistä. Kokonaislahjakkuus on tietysti muutakin kuin joku älykkyystesti mutta silti ihan kiinnostava lähtötilanne.

Oletus oli että suurin osa heistö menestyisi tosi hyvin elämässö, mutta itse asiassa vain 15% heistä menestyi myöhemmin todella hyvin. Aika iso osa oli loppujen lopuksi hyvin pärjääviä, mutta eivät mitään erityisiä menestyjiä.

Kun katsottiin tarrkemmin, että mikä yhdisti heitä jotka olivat menestyneet tosi hyvin verrattuna muuhun porukkaan, niin erottui selvästi perhetausta. Nämä olivat hyvin koulutetuista ja varakkaista perheistä.

Tutkimus tehty amerikkalaisessa yhteiskunnassa ja ei voi suoraan tietenkäön verrata muihin maihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Geenit voivat olla peräisin myös aikaa sitten eläneiltä esivanhemmilta ja siellä on voinut olla lähimenneisyydessä eläneitä tai vielä elossa olevia sukulaisia viisaampia ja elämässään menestyneempiä ihmisiä.

 

Omallakin työllä voi pärjätä. Ihan omalla.

Menestyksesi ei ole sinun ansiotasi vaan minun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heillä on motivaatiota edetä elämässä. Geenit ja kotiolot voivat olla vaikuttamassa elämänsuunnitelmiin. Kuitenkin kaveripiirillä ja omilla toiveilla on suuri merkitys. Haaveammatti voi olla lääkäri, vaikka vanhemmilla ei olisi mitään amattikoulutusta. Ei kouluttautumista kotiolot estä. 

Motivaatiokin riippuu pitkälti luonteenpiirteistä ja ne taas riippuvat geeneistä.

Motivaatio voi tulla myös ulkoa annettuna. Jos sinulle maksetaan posketon summa jostain ihan pikkuhommasta, sinut on MOTIVOITU.

Raha ei vaikuta samalla tavalla kaikkiin ihmisiin. Sekin riippuu luonteenpiirteistä.

Mutta geenit ja luonteenpiirteet eivät ole ainoita motivaatioon vaikuttavia asioita. Kukaan ei myöskään hae työtä, josta maksetaan alle alan keskistason. Raha motivoi siis myös näinkin päin.

Vastauksena kysymykseen voin todeta että vanha raha, se toimii ponnahduslautana. Ei tarvitse olla kaunis tai komea jos on perittyä rahaa.

Miten niin geeneistään huolimatta? Jos on kouluttautunut ja menestynyt, niin silloinhan on ollut älykkyyttä ja sisua riittävästi. Ne ovat osin syntymälahjoja.