Miksi jotkut menestyvät geeneistään ja kotioloistaan huolimatta?

Voikukkalapset ovat sitkeitä kuin kukkamaailman esikuvansa - he selviytyvät missä vain. Voikukkalapset ovat sopeutuvaisia eivätkä vastoinkäymiset hetkauta helposti.

Geneettinen variaatio on niin suurta, ettei vanhempien tai edes isovanhempien elämästä voi ennustaa millän tavalla lapsen tulevaisuutta. Usein menestyjät ovat keskivertoa lahjakkaampia, joten heidän on helpompi ponnistaa takamatkaltakin. Tarvitaan vain ripaus määrätietoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Voikukkalapset ovat sitkeitä kuin kukkamaailman esikuvansa - he selviytyvät missä vain. Voikukkalapset ovat sopeutuvaisia eivätkä vastoinkäymiset hetkauta helposti.

Miksi jotkut lapset tuntuvat kestävän melkein mitä vain, kun toisille pienetkin vastoinkäymiset ovat liikaa? Kyse ei ole heikkoudesta ja vahvuudesta vaan temperamenttieroista ja fyysisistä reaktioista stressiin, joihin lapsi itse ei voi vaikuttaa. Noin viidesosa lapsista on synnynnäisesti muita herkempiä, niin sanottuja orkidealapsia. Heidän vastakohtiaan ovat voikukkalapset, jotka rehottavat tyytyväisinä, olipa kasvuympäristö mikä vain.

Itseään voi kehittää.

US & A on menestynyt juuri siksi, että ihmiset joista ei voi tulla miljonäärejä, uskovat että heistä voi tulla miljonäärejä kun vain tekee kovasti töitä. Puhdasta itsepetosta siis, mutta taloudellisessa mielessä hyödyllistä sellaista. Ympäristö ei tietenkään tykkää.

Joskus - oikeastaan aika usein - se on vain itsestä kiinni. 

Toiset saavat paremman startin elämään kuin toiset, siitä ei pääse mihinkän.

Asenne sen kuitenkin lopulta tässä maassa ratkaisee, ylittääkö ne eteensä tulevat esteet vai keksiikö syitä olla niin tekemättä. Jos nyt jätetään keskustelusta pois ne, joille on yksinkertaisesti jaettu poikkeuksellisen surkeat kortit esimerkiksi terveyden suhteen.

Niin tai miksi eivät menesty huonoilla geeneillä ja kotioloilla? Olen löytänyt googlettamalla useita sopivia diagnooseja kuten ADHD, asperger, dysleksia, enkefalopatia, lievä älyllinen kehitysvammaisuus ja traumaperäinen stressihäiriö. Periaatteessa kaikki edellä mainitut saadaan sopimaan keneen vain, koska voivat olla hyvin erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan voi menestyä geeneistään huolimatta, mitä se edes tarkoittaa?

Menestyy todennäköisyyksien vastaisesti, toisin kuin kukaan muu sukulainen.

Omalla työllään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voikukkalapset ovat sitkeitä kuin kukkamaailman esikuvansa - he selviytyvät missä vain. Voikukkalapset ovat sopeutuvaisia eivätkä vastoinkäymiset hetkauta helposti.

Miksi jotkut lapset tuntuvat kestävän melkein mitä vain, kun toisille pienetkin vastoinkäymiset ovat liikaa? Kyse ei ole heikkoudesta ja vahvuudesta vaan temperamenttieroista ja fyysisistä reaktioista stressiin, joihin lapsi itse ei voi vaikuttaa. Noin viidesosa lapsista on synnynnäisesti muita herkempiä, niin sanottuja orkidealapsia. Heidän vastakohtiaan ovat voikukkalapset, jotka rehottavat tyytyväisinä, olipa kasvuympäristö mikä vain.

Tämä onkin jännä ilmiö, että lasten kohdalla ihmiset vielä hyväksyvät temperamentin vaikutuksen ihmisen käytökseen (ja kyllähän se voimakkaammin lapsilla näkyykin). Mutta ihan samalla tavalla aikuisilla ne peruspiirteet vaikuttavat voimakkaasti meidän käytökseen. Periksiantamattomuus, sopeutuvuus, optimismi, älykkyys, ärtyvyys, rytmisyys jne jne ovat pitkälti meillä geeneissä. Tämän hyväksyminen on ainakin itselleni antanut mahdollisuuksia armollisuuteen (myös itseäni kohtaan) ja auttanut etsimään työkaluja niiden hankalampien piirteiden työstämiseen. 

Geenit voivat periytyä monelta sukupolvelta taakse päinkin. Vaikka sukusi kaksi sinua edeltävää sukupolvea eivät olisikaan olleet järjen jättiläisiä eikä erityisen menestyneitä, niin joku/jotkut heitä ennen eläneistä ovat voineet sitä moninkertaisesti olla. 

Vierailija kirjoitti:

Geenit voivat periytyä monelta sukupolvelta taakse päinkin. Vaikka sukusi kaksi sinua edeltävää sukupolvea eivät olisikaan olleet järjen jättiläisiä eikä erityisen menestyneitä, niin joku/jotkut heitä ennen eläneistä ovat voineet sitä moninkertaisesti olla. 

Joo vaikka jollain ilveellä isoisoisoisoisoisoisoisoisoisä olisikin ollut älykäs, niin ei sellainen 1/1024 osa hänen geenejään tee älykkääksi kun kaikki muut ovat heikkolahjaisia. Heikkolahjaiseksi synnyin itsekin, mutta olen harjoitellut enemmän kuin muut.

Ei ainakaan johdu geeneistä eikä kotioloista.

Heillä voi olla jotain muita resursseja ja menestymiseen sopivia persoonallisuudenpiirteitä. Lapsuudessa on voinut olla huonojen vanhempien lisäksi muita hyviä aikuisia, sukulaisia, opettajia jne.

Asiat eivät ole aina niin mustavalkosia. Yhtä hyvin voi  kysyä, miksi joku ei menesty kotioloistaan ja geeneistään huolimatta, vaikka niin voisi olettaa.

Ja lue mistä tahansa julkkikseksta tai pressasta, niin juttu alkaa aina samoin: x oli köyhästä perheestä blaablaablaa....Tosin noista moni on romantisoitu ryysyistä rikkauksiin -tarina ja se köyhyyskin on näissä tarinoissa usein kovin suhteellista. Miten siinä köyhässä perheessä on silti ollut esim. palvelusväkeä, isot talot jne.? 

Vierailija kirjoitti:

Miten niin geeneistään huolimatta? Jotta sinä voit esim korkeakouluttautua, niin tarvitset siihen tarpeeksi hyvät geenit, koska huonommilla geeneillä tulee kertakaikkisesti rajat vastaan. Sehän ei kerro välttämättä mitään, mitä esim vanhemmat ovat tehneet työkseen. Osa näistä vanhemmista voi olla hyvinkin fiksuja, mutta ovat ajautuneet tietynlaisiin töihin joko omasta halustaan tai elämän viemänä. Voi olla myös, ettei heitä ole kiinnostanut ulosmitata opiskelussa tai työelämän statuksessa kaikkea potentiaaliaan, koska ovat arvostaneet elämässä loppujaan muunlaisia asioita kuin huippu-uraputkea.

Tyhmillä ihmisillä on tarve omia toisten saavutuksia itsellensä. Kai sille jokin psykologinen termi on olemassa. Tämän takia lasta usein painostetaan opiskelemaan, ja jos tunnollinen venyy siihen geeneistään huolimatta, pääsee tyhmä vanhempi kehuskelemaan geeneillään. Todennäköisempää kuitenkin on, että kouluttamattoman lapsi tuottaa saman pettymyksen kuin kaikki aikaisemmatkin sukupolvet omille painostajilleen.

Itseään voi kehittää. Aivojaan voi harjoittaa ja lihaksia hankkia lisää, mutta eiväthän ne ominaisuudet jälkeläiselle periydy, vaan hänenkin on nähtävä älyttömästi vaivaa itse verrattuna luontaisesti älykkäisiin tai roteviin.

1) Opiskelevat raskaan ja työllistävän alan, ei sitä mikä sattuu huvittamaan.

2) Tekevät ahkerasti ylitöitä.

3) Eivät sikiä.