Munasolujen luovutusta harkitsevat
Hei!
Olen se sama ihminen, joka aloitti keskustelun lahjamunasoluhoidosta otsikolla "Etsimme munasolujen lahjoittajaa" (Olemme lapseton aviopari. AINOA hoitokeino lapsettomuuteemme on lahjamunasoluhoito. Sinä, alle 35-vuotias jo äitiyden kokenut (synnyttänyt) terve nainen, haluaisitko auttaa meitä lahjoittamalla munasoluja meille? Olisimme todella onnellisia, jos voisit auttaa meitä!) Päätin kirjoittaa eri keskustelukenttään, koska edellinen viestiketju ja sen tarkoitus menivät aivan pieleen, ihmisten kirjoittaessa sinne mielipiteitään tai oikeastaan yrittäessään melkein sabotoida aihetta. Te, jotka kerroitte harkitsevanne munasolujen lahjoitusta, ottakaa yhteyttä muhun mailitse osoitteeseen toiveikas@wippies.com. Edelleen haluan korostaa sitä, että tuntemattomalle luovuttaminen onnistuu; meidän ei tarvitse vaihtaa henkilötietoja tai nähdä toisiamme. Olen sopinut hoitopaikkani kanssa käytännöstä. Voitte toki kirjoittaa tähänkin keskustelukenttään. Toivon, että vain asianomaiset ihmiset laittavat viestiä! Kiitos!
Kommentit (154)
Joitain nettikeskusteluja löytyy aiheesta. Kaikki faktat tuodaan esille ekalla käynnillä. Ja sitten on vapaus valita haluaako luovuttaa vai ei. Luovutusprosessin aikana homman voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa, jos tuntuukin ettei haluakaan moista suorittaa.
Luovuttajana saan tietää, jos haluan, että onko vauvoja tulossa/syntynyt ja lapsen sukupuolen. Mutta sitä on itse klinikalta kysyttävä, eivät ilmoittele. Syntyneellä lapsella on oikeus saada 18 vuotta täytettyään luovuttajan tiedot. Eli siihen on oltava valmis, että jossain vaiheessa joku voi olla ovella etsimässä juuriaan.
Mie olen luovuttanu munasoluja,ja voin tehdä sen uudestaankin jos sillä autan toisia saamaan vauvan....
Tietysti sekään ei aina takaa sitä että tulee raskaaksi,mutta aina kannattee yrittää.
TSEMPPIÄ TEILLE!!!
ja hylätään kaduille koska sukupuoli on väärä.
Jos miehesi haluaa ainoastaan oman biologisen lapsen on naista vaihdettava.
Olemme Turun seudulta. Luovuttajan ei tarvitse olla samalta alueelta kotoisin toisin sanoen esim. hoitojen seuranta-UÄ:t voi käydä lähinnä omaa paikkakunnan lapsettomuusklinikkaa. Hoidon suunnittelukerta ja itse punktio tapahtuvat luonnollisesti hoitopaikassani.
Haluamme ensisijaisesti kokea raskauden, synnytyksen, imettämisen jne.
Olen jo oman osuuteni asiassa tehnyt, mutta luovuttaminen oli kyllä kaikinpuolin melkoisen helppoa.
Haluamme ensisijaisesti kokea raskauden, synnytyksen, imettämisen jne.
Raskaus voi olla yhtä tuskaa ja ainakin jotakin vaivoja aiheuttaa. Synnytys miksi kukaan haluaa sitä kokea? löysä vagina, pidätys ongelmia ja peräpukamat. Kauhen tuskan kautta. Imetys ei välttämättä onnistu kuitenkaa. Yllättävän monella ensisynnyttäjällä menee mönkään.
Nykytiedon mukaan hormonihoidot eivät lisää munasarja- tai rintasyöpäriskiä. Hormonihoidon aikana tavallisimpia oireita voivat olla turvotus, päänsärky, eriasteista särkyä munasarjoissa jne.
Sana NYKYtiedon mukaan - tietoa saadaan jatkuvasti lisää; ei näitä hoitoja (juuri näillä myrkyillä) ole ihmisille tehty vielä niin kauaa, että luotettavaa tutkimustietoa olisi ollut saatavilla.
Mieti tarkkaan kannattaako ottaa tälläinen riski? Ja minkä takia? Itse olen kyllä kakkosen kanssa samoilla linjoilla - ehkä meidän kaikkien luonnonmukaisuutta kannattavien pitäisi sitten hakeutua hoitoon?
Joka pitää - kaikissa tilanteissa. Sen voin sanoa sinulle ihan varmaksi, etten olisi ollut valmis kikkailemaan toisen sukusoluilla, jos en olisi onnistunut omista soluista lapsiani saamaan.
Tässä on menty ihan liian pitkälle.
29
Ihminen voi aika pitkälle vaikuttaa omiin ajatuksiinsa / toiveisiinsa asennoitumalla vallitseviin olosuhteisiin oikein.
Miksi tälläinen fiksaatio johonkin sellaiseen asiaan, mitä ei voi saada? Ehkä sitä ei vaan ole tarkoitettu tapahtuvaksi. Se on elämää.
Todellakin, minulla eikä miehelläni ole kummallakaan lasta... :(
Ymmärrän kyllä hyvinkin, että raskausaika ei ole "ruusuilla tanssimista" tai että synnytys ei ole helppoa ja onhan siinäkin riskinsä. Tai että imettäminen sujui tuosta vaan. Mun mielestä ei tarvitse erikseen tarkemmin selvittää, miksi haluamme kokea raskauden, synnytyksen tai imettämisen, toisin sanoen se on konkreettisempaa.
...myös minulta. Nimimerkillä lahjamunasoluhoidoin lapsen saanut!
Jokainen ihminen punnitsee eri vaihtoehtoja elämässään, se on kai sallittua! Me koemme vahvasti, että haluamme olla vanhempia OMALLE lapselle, vaikka ei biologinen olisikaan.
Itse luovutin solujani sukulaiselleni ja nyt heillä on terve, ihana vauva!
Luovuttamisen koin aika helpoksi, jälkikäteen olo vain oli hiukan tukala, sillä munasoluja kehittyi aikamoinen määrä...
Mitään äidillisiä tunteita en vauvaa kohtaan tunne vaikka häntä silloin tällöin näenkin. Omissa lapsissani on minulle ihan tarpeeksi.
Valitettavasti en voine enää tuntemattomalle luovuttaa sillä olen yli 35v, muuten olisin voinut asiaa taas harkita.
Kiitos kannustamisesta! Juuri sunkaltaisia sydämellisiä ihmisiä toivon tänne keskusteluun löytävän ja luovuttamaan meille sen suurimman lahjan, jonka ihminen toiselle ihmiselle antaa!
Olen luovuttanut vajaa kymmenen vuotta sitten 21 munasolua, jotka menivät kahdelle parille.
Hyperstimulaatio-oireyhtymän kehittyminen on harvinaista, yleisempää PCO:ta sairastaville. Jos jostain syystä hyperstimulaationmerkit olisi näkyvissä UÄ:ssä, hormonihoito keskeytetään!