Työkaveri kiinnostunut, miten kieltäytyä kohteliaasti
Eräs työkaveri on osoittanut kiinnostusta pidemmän aikaa ja hakenut kontaktia. On pyytänyt kahville (siis duunipaikalla) ja halunnut jutella. Suostuin nyt ja hän kysyy heti kärkeen että olenko parisuhteessa. Valehtelin nopeasti että tapailen erästä miestä. Oikeasti olen sinkku mutta en halunnut kertoa totuutta koska en ole kiinnostunut kyseisestä miehestä siinä mielessä. Olisiko pitänyt kertoa totuus? En vaan halua loukata häntä.
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten sitten tämmöinen ongelma hoidetaan: Olet jossain firman juhlien jatkoilla ja oman firman työkaverimiehet eivät anna sinkkutyökaverinaisen tutustua muihin paikalla oleviin miehiin vaan tulevat pilaamaan ne tilanteet?? Mitä siinä pitäisi tehdä?
Pitäisi sanoa vaikka näin:"Voitteko mennä muualle siitä, olin keskustelemassa tämän miehen kanssa". Vaikuttaako toimivalta? Vai etkö pysty sanomaan kun olet tottunut vaan selkä kyyryssä tekstaamaan niin verbaalinen kontakti elävässä elämässä ei onnistu millään.
Ei vaikuta kun siitä suututaan ja se näkyy pitkään. Eikä kukaan hiprakassa sitä käskyä ota tosissaan. Tulee vaan ääää älä viitti tuu tänne ja mölyäminen ympärillä jatkuu.
Miksi edes käyt tuollaisissa
Kaikkihan firman juttuihin osallistuvat.
Joo, olet jo toiminut fiksusti. Jos jatkoa seuraa, vetoat vaan kuvittelliseen poikaystävääsi jonka luottamusta et halua pettää edes kahvittelulla tms.
Moni on sanonut, että miehet ovat tottuneita saamaan pakkeja, mutta kyllä se siitä huolimatta useimmilla kirpaisee, joten hyvä kun toimit hienotunteisesti.
Sanot sille, ettet halua suhdetta työpaikalta. Työ on työtä ja vapaa-aika erikseen. Tällöin et loukkaa häntä sanomalla ettet ole hänestä kiinnostunut
Vierailija kirjoitti:
Kieltäytymisen välttely antaa signaalin että sillä toisella on mahdollisuuksia.
Toimii myös toisin päin. Olet ohjelmoinut itsesi jo osittain suostuvaiseksi jos et sano suoraan ei.
Näin psykologia menee. Sama puhelinmyyjien kanssa. Jos et iske luuria korvaan, todennäköisyys että tilaat jotain aika suuri vaikka luulet ettet tule tekemään niin.
Toiv.koulutettuna puhelinmyyjänä työskennellyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ei ei. Työkaveriin ei kosketa vaikka olisi kuinka ihana mies tai nainen. Kuormasta ei ns.syödä. Kaikki menee vaan hankalaksi. Pitää yrittää ylläpitää normaali käyttäytyminen.
Mikä kuorma? Oletko joku paketti makkaraa vai mikä?
Ilmiselvää. Tuo on katsos ihmiskauppias.
Itse pääsin rauhaan kun vihjasin olevani impotentti. Lakkasi työhousujeni lahjekin haisemasta vtulle.
Hyvä että sanoit, muuten varmaan yrittäisi entisestään.
Muista välillä hehkuttaa siitä ihanasta 2m pituisesta bodari poikaystävästäsi tai sen ihanasta heimo suvusta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sukupuolta ja minkäikäisiä olette?
40v transsukupuolisia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten sitten tämmöinen ongelma hoidetaan: Olet jossain firman juhlien jatkoilla ja oman firman työkaverimiehet eivät anna sinkkutyökaverinaisen tutustua muihin paikalla oleviin miehiin vaan tulevat pilaamaan ne tilanteet?? Mitä siinä pitäisi tehdä?
Esimerkkinä tanssilattialla oman firman työkaverimies käski tutustumaan tulleen ulkopuolisen vieraan miehen painua siitä ttuun, että tässä on nyt meillä oma porukka. Ei tekis just sen työpaikan takia mieli alkaa rähjäämään työkaverille, että anna mun tutustua jos sitä ite haluan. On niitä monia hankalia tilanteita ollu.
Saattoi myös olla, että kuvittelivat suojelevansa teitä naisia lähestyviltä miehiltä, kun erittäin todennäköisesti/lähtökohtaisesti sen nykyään koette kuitenkin häirintänä. Mikäli mies on oikeasti viehättävä, senkun huikkaat kollegalle, että hei, lopetahan, ja jatkat tälle kiinnostavalle miehelle, että moi. Hän varmasti hoitaa loput.
Mitä alkuperäisen postaajan ongelmaan tulee: häiritseekö mies jo työntekoakin? Jos ei, eikä hän ole kysynyt ulos, ei mitään tarvitse vastata. Anna asian olla. Jos alkaa häiritä työntekoa, voit kysyä ihan suoraan, että olet ollut huomaavinasi jonkinlaista kiinnostusta tässä, pitääkö paikkansa. Jos hän ämpyilee, että ei pidä paikkansa, sittenhän ei ole mitään ongelmaa ja voit jatkaa töitä. Jos tulee tunnustus, että kyllä, niin siihen voikin jatkaa, että kiitos olet otettu, mutta et itse kiinnostunut. Näin helppoa se on. Ei tarvitse tehdä maailman luonnollisimmasta asiasta yhtään sen monimutkaisempaa. Mikä ihme nykyihmisiä vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Sanot sille, ettet halua suhdetta työpaikalta. Työ on työtä ja vapaa-aika erikseen. Tällöin et loukkaa häntä sanomalla ettet ole hänestä kiinnostunut
Todella lyhytnäköinen ja typerä neuvo. Sitten kun mies tai ap vaihtaa työpaikkaa niin sama pommitus jatkuu. Mikä ihme teillä naisille tuottaa niin suuria vaikeuksia sanoa asioita suoraan kun se säästää niin monelta ongelmalta ja tekee asiat selviksi kerralla?
Sun ei olisi pitänyt suostua kahville alun perinkään, mutta nyt kun virhe on tapahtunut, niin jatkossa vain kieltäydyn, kieltäydyn, kieltäydyt. Älä selittele mitään. Ota etäisyyttä aina kun mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen naispuolinen 37v ja hän vähän yli nelikymppinen mies, jos sillä nyt on merkitystä.
Ja tuo on varmaankin totta ettei ole minun tehtävä suojella hänen tunteitaan (hän on kertonut olevansa erittäin herkkä, ja pyörittelee esim saamaansa huonoa palautetta viikkotolkulla mielessään, siksi yritän olla hienovarainen).On merkitystä. Sano kauniisti, ettet tunne häntä kohtaan sellaisia tunteita joita parisuhteessa tulisi kokea. Tai jotain vastaavaa. Älä kuitenkaan aloita sanoilla olet mukava mutta...
Tarkoitat varmaan ettei tunne vetoa tai kiinnostusta? Aloittajahan ei voisi mitenkään tuntea niitä tunteita mitä parisuhteessa tulisi kokea kun hällä ei ole parisuhdetta tuon miehen kanssa.
Olenko ainoa joka ei pidä mitenkään erikoisena jos miespuolinen työkaveri pyytää kahville? Käyn useastikin kun työpaikalla puolet on miehiä. Ja jutellaan parisuhteistakin. Mutta oliko ap:n tapauksessa muutakin mistä ilmeni että mies on kiinnostunut? Jos oli niin tuo oli hyvä hätävale.
"Olen täällä tekemässä töitä, en etsimässä seuraa. Jos etsisin seuraa, en etsisi sitä töistä."
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa joka ei pidä mitenkään erikoisena jos miespuolinen työkaveri pyytää kahville? Käyn useastikin kun työpaikalla puolet on miehiä. Ja jutellaan parisuhteistakin. Mutta oliko ap:n tapauksessa muutakin mistä ilmeni että mies on kiinnostunut? Jos oli niin tuo oli hyvä hätävale.
Mulla sama, käyn miespuolisten kollegoiden kanssa kahvilla tai lounaalla eikä siinä ole mitään ihmeellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa joka ei pidä mitenkään erikoisena jos miespuolinen työkaveri pyytää kahville? Käyn useastikin kun työpaikalla puolet on miehiä. Ja jutellaan parisuhteistakin. Mutta oliko ap:n tapauksessa muutakin mistä ilmeni että mies on kiinnostunut? Jos oli niin tuo oli hyvä hätävale.
Mulla sama, käyn miespuolisten kollegoiden kanssa kahvilla tai lounaalla eikä siinä ole mitään ihmeellistä.
Sama, vastikään viiden kanssa. Normipäivä.
Kahvilla
Mies: "Mitä harrastat?"
Nainen: "Opiskelen swahilia kaikki illat"
Mies: "Ai jaa, mikä siinä kiinnostaa?"
Nainen: "Se on mun miesystävän äidinkieli"
Toiste ei tarvitse saman miehen kanssa kahvilla käydä.
Vierailija kirjoitti:
Sanot sille, ettet halua suhdetta työpaikalta. Työ on työtä ja vapaa-aika erikseen. Tällöin et loukkaa häntä sanomalla ettet ole hänestä kiinnostunut
vuosi sitten
Minusta on kunnioitettavaa ja kertoo sinusta hyvää, ettet halua loukata häntä. Pidä vaan kiinni siitä tarinasta että tapailet jo jotakuta ja olet ehdottomasti yhden miehen nainen (tai päinvastoin tai miten vaan, mutta siis varattu ja uskollista laatua). Se on ihan nätti tapa olla kiltti molemmille. Liikaa on tänä päivänä aivan turhaa itsekkyyttä ja toisen täydellistä huomiointikyvyttömyyttä. Kiitos, kun ajattelet toisenkin tunteita, etkä tahdo olla ilkeä tai käyttää tylyyttä torjuntaan!
Siinä reipas yksilö.