Te joilla ei ole yhtään säästöjä, miten teillä kestää pää?
Kysymys otsikossa. Elämässä tulee vähän väliä kaiken maailman maksuja, pakollisia hankintoja jne eteen. Esimerkkinä vaikka tarvitset uudet kengät, tai jokin kodinkone tai vaikka lapsen silmälasit hajoaa, tulee kutsu juhliin jonne pitää hankkia lahja, tai pakollinen hammaslääkärikäynti. Miten selviätte näistä? Ja miten selviätte henkisesti siitä, ettei mitään extraa tällaisiin ole?
Itse käyn töissä mutta talous on silti tiukoilla. Tuntuu että on pakko olla joku varakassa että selviää järjissään eikä tarvitse murehtia koko ajan sitä, että jos tulee jokin ylimääräinen kulu.
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
Täytti tänä vuonna 17, joten lapsilisäkin loppui.
Voihan itku. Tosi huono juttu että lapsilisä loppuu juuri kun lapsi on kalleimmillaan 😞
Eihän siinä ole ollut kuin 17 vuotta aikaa tehdä asial
Kaikilla ei ole sellaisia tuloja joista olisi mahdollista säästää. Lisäksi jos on yksinhuoltaja, elatusapu tai -tuki loppuu 18-vuotiaana, ja lapsi asuu usein kuitenkin kotona vielä tämän jälkeenkin useamman vuoden.
Kai sillä lapsella toinenkin vanhempi on? Lain mukaan hänen kuuluu edelleen osallistua kuluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se hyvä puskurirahasto vaan antaa sen mielenrauhan. Elämässä on ihan muutenkin jo niin paljon stressattavaa, niin ainakin on yksi huoli vähemmän kuin ei tarvitse raha-asioiden takia yöuniaan menettää sentään. Juuri tämän vuoksi, elän todella säästäväisesti ja ostan esim. vaatteita kirppareilta ja nettikaupoista, tosin sieltä väh. 50 % alennuksella.
Mikä on sinusta riittävä puskurirahasto? 1kk menot vai enemmän?
Mulla on säästössä yhden vuoden nettotulot. Mutta yleensähän suositellaan kahden tai kolmen kuukauden nettotuloja vastaavaa. summaa.
Minulla oli joskus säästöjä ihan mukava summa, mutta jouduin käyttämään ne. Ihan yhtä paljon stressasi raha-asiat silloinkin, kun ne vielä olivat olemassa.
Mä olen ollut niin pienituloinen yh että joutunut oppimaan luottamaan että elämä kantaa ja viime kädessä toimeentulotuki. Sittemmin töiden ja lapsen aikuistumisen myötä rahaa jää aivan huikeasti säästöön kun ne pienet tuhlaustottumukset jatkuvat edelleen ja niinpä olen päättänyt hassata kaikki säästöni maailmalle eli kerään joka kuukausi matkakassaa jonka sitten tuhlaan milloin minnekin.
Olen niin turvallisuushakuinen, että olen säästänyt käytännössä koko aikuisikäni. Lasken myös sitä, montako vuotta säästöt riittäisi jos jostain syystä menettäisin työkykyni ja siten palkkani kokonaan. Tähän mennessä on aina ollut töitä, mutta ikä alkaa näkyä ja hyvin saattaa ikääntyvä nainen jäädäkin työttömäksi.
Kyllä kaikkien kannattaisi säästää kuten minä. En kuitenkaan tyrkytä tapojani muille livenä.
Kestäähän se kun on pakko. Ei yksinkertaisesti ole mistä säästää kun rahat ei riitä aina edes välttämättömiin menoihin. Onneksi olen tajunnut tässä muutaman vuoden sisällä pari juttua, kuten etten enää jännitä yhtään vaikkapa kannabiksen tai reseptilääkkeiden myymistä tajuttuani, että olemattomalla rikosrekisterillä ja suomalaisilla tuomioilla saisin ihanihan korkeintaan ehdonalaista jos sitäkään. Ja mikä tuomio on ehdonalainen? Sitä että jatkat elämääsi, piste. Jopa yhdyskuntapalvelussa joudut jopa tekemään jotain, ehdonalaisessa et. Ja sen, että yllättävän moni mies on aidosti valmis maksamaan pelkästä seurasta. Hyvä niin, sain siitä syystä maksettua sairaalalaskun jouduttuani onnettomuuteen. Suomi ei minua kiinnosta enää yhtään. Vihaan tätä maata. En tarvitse kuin noin 2000€, pakkaan reppuni ja lähden. On niin paljon muita, parempia maita joita mennä. Kokemuksesta tiedän, että töitä löytyy aina, ja ilman verokorttia. En enää huolehdi esim. eläkkeestä, elämä kantaa tai jos ei kanna, sitten kuolen. Helpotti kummasti ja ahdistuksen taakka tippui harteiltani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se hyvä puskurirahasto vaan antaa sen mielenrauhan. Elämässä on ihan muutenkin jo niin paljon stressattavaa, niin ainakin on yksi huoli vähemmän kuin ei tarvitse raha-asioiden takia yöuniaan menettää sentään. Juuri tämän vuoksi, elän todella säästäväisesti ja ostan esim. vaatteita kirppareilta ja nettikaupoista, tosin sieltä väh. 50 % alennuksella.
Mikä on sinusta riittävä puskurirahasto? 1kk menot vai enemmän?
Mulla on säästössä yhden vuoden nettotulot. Mutta yleensähän suositellaan kahden tai kolmen kuukauden nettotuloja vastaavaa. summaa.
Miten tällaiseen voisi pystyä? Vaikka saisin joka kuukausi 500e säästöön, mikä ei siis edes ole mitenkään realistista, minulta menisi silti 3-4 vuotta saada tuollainen summa kokoon. Ja kun realistinen säästösumma on 100-200 euroa kuussa... ja kun niitä takaiskuja tulee... niin vaikka kaikki menot on jo karsittu minimiin, ei tuo säästökassa vaan mitenkään kasva tuollaisiin summiin :/.
Vierailija kirjoitti:
Huonosti. Ahdistaa koko ajan ja raha on mielessä jatkuvasti. Oot ensimmäinen aatoksissain, miete myös viimeinen. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja tätä sitten loppuelämä, jiihaa. Ei ole varaa uusiin kenkiin, ei takkiin, ei silmälaseihin, ei mihinkään.
Sama täällä! Ja istuva hallitus kehtasi vielä leikata meiltä kaikista köyhimmiltä eläkeläisiltä eläkkeensaajan asumistukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se hyvä puskurirahasto vaan antaa sen mielenrauhan. Elämässä on ihan muutenkin jo niin paljon stressattavaa, niin ainakin on yksi huoli vähemmän kuin ei tarvitse raha-asioiden takia yöuniaan menettää sentään. Juuri tämän vuoksi, elän todella säästäväisesti ja ostan esim. vaatteita kirppareilta ja nettikaupoista, tosin sieltä väh. 50 % alennuksella.
Mikä on sinusta riittävä puskurirahasto? 1kk menot vai enemmän?
Mulla on säästössä yhden vuoden nettotulot. Mutta yleensähän suositellaan kahden tai kolmen kuukauden nettotuloja vastaavaa. summaa.
Miten tällaiseen voisi pystyä? Vaikka saisin joka kuukausi 500e säästöön, mikä ei siis edes ole mitenkään realistista, minulta menisi silti 3-4 vuott
Hitaasti ja varmasti olen tuon summan säästänyt. Ei se ole tuloillani ollut mikään 3-4 vuoden projekti, vaan aikaa on mennyt paljon kauemmin. Säästäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. (Eri asia näillä ihmisillä jotka pystyvät säästämään tonnin kuussa).
Esimerkiksi olen aina laittanut lomarahoista puolet säästöön. Budjetoin (ruokaan saa mennä 200€/kk), en matkustele, en omista autoa enkä lemmikkiä, en harrasta sisustamista/muotia. Myös kynsi ja ripsi touhut olen jättänyt väliin. En koskaan tilaa ruokaa kotiin ja harvemmin käyn ulkona syömässä. Nautin yksinkertaisesta elämästä, niin nuo asiat tulevat minulta luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se hyvä puskurirahasto vaan antaa sen mielenrauhan. Elämässä on ihan muutenkin jo niin paljon stressattavaa, niin ainakin on yksi huoli vähemmän kuin ei tarvitse raha-asioiden takia yöuniaan menettää sentään. Juuri tämän vuoksi, elän todella säästäväisesti ja ostan esim. vaatteita kirppareilta ja nettikaupoista, tosin sieltä väh. 50 % alennuksella.
Mikä on sinusta riittävä puskurirahasto? 1kk menot vai enemmän?
3kk palkka pitää vähintään olla.
No niin pitäis. Mutta aina kun on maksimissaan 2/3 tavoitteesta kasassa, niin jotain isoa hajoaa ja taas lähdetään alusta. Kaikki peruselämiseen on niin helkkarin kallista nykyään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättäviin menoeriin voi hyvin käyttää vaikka Visa luottoa jos on säännölliset tulot ja on sopinut luoton kuukausierät kohtuullisiksi.
Luotolla eläminen vain lisää ahdistusta. Ostan sen mihin on varaa, eli en juuri mitään, ja muu saa jäädä.
Mulla on myös periaate, että luottokorttia en hanki. Jos tarvitsen jotain, niin säästän siihen matalista tuloistani.
Minä käytän luottokorttia vain siksi, että saan (ruoka ym)ostoksista takaisin sen 1-2€ kuussa. Se vaatii vain ostosten seurantaa ja että maksaa laskun ajoissa.
Mulla on ollut säästöjä vasta viime vuosina. Ap:n mainitsemat hankinnat kuten kengät ja lahjat olen saanut hankittua ihan normaaleilla palkkatuloilla. Jos ei ole varaa esim synttärilahjoihin niin on tosi tiukka talous. Mun mielestä varakassa on isoja hankintoja varten tai pahan varalle kuten sairastumisen tai työttömyyden varalle tai esim. matkaa tai remonttia varten
Puskuri rahaston koko riippuu asutko okt/ kt vai missä. Okt asujalla pitäis olla se 40-50k€ varallisuutta joka muuttaa rahaksi tarvittaessa.
"Monikin asia. Ensinnäkin usean leikkauksen jälkeen pääsin työelämään, mutta olin alkuun tosi huonopalkkaisissa töissä, kuten mieskin. Ja oli lapsetkin elätettävänä. Mies lähti opiskelemaan ja sai paremman, parempipalkkaisemman työn. Lopulta minäkin vuosien jälkeen sain sen parempipalkkaisemman työn. Ja lapset aikuistui ja muutti omilleen, tosin heitä autetaan rahallisesti välillä.
Ja mitä puskurirahastoon tulee, niin moni sen hehkuttaja ei ehkä osaa ajatella että mitäpä jos menetät työkykysi vuosikausiksi? Itse en sairauden takia saanut vakuutusta ja tosiaan olen ollut aikuisiälläni yli 15 vuotta työkyvyttömänä. Siinä on ne puskurirahat käytetty hyvin äkkiä ja sitten kituutat vaikka kuinka olisit "elänyt viisaasti". Elämä kun voi joskus kohdella huonostikin.
Ja en tarkoita etteikö kannattaisi säästää jos vaan pystyy. Vaan tarkoitan näitä kommentteja että typerää elää kädestä suuhun, olis kannattanut säästää, puskuria pitää aina olla. Mitä sitten teet, kun se puskurisi loppui jo vuosia sitten. Niinpä."
Mahtavaa kun elämä on on kääntynyt parempaan, olen tosi iloinen puolestasi. Vastasin aiemmin että mulle 25k on ihan hyvä puskuri. Ja nimenomaan siksi, koska on kokemusta työkyvyttömyydestä ja sen vuoksi oli onni että niitä puskurirahoja on aina ollut. Meni nimittäin useampi kuukausi päätöksiä odotellessa enkä saanut rahaa mistään ja sitten olin kuntoutustuella 7v. Sitten opiskelin kuntoutusrahan turvin uuden ammatin kun aiempiin töihini en enää pystynyt ja nyt olen ollut 6kk töissä. Joten tiedän todellakin säästöjen merkityksen ja aion edelleenkin säästää, enkä ikinä lopeta säästämistä (niin kauan kun se vaan tietenkin on mahdollista)!
Kyllä siihen tottuu vuosien mittaan. Kodinkoneita ei ole toistaiseksi hajonnut, paitsi imuri, mutta ilman imuria voi elää. Kun silmälasit menevät rikki, korjaan ne jonkinlaisella rautalanka/teippi/liima virityksellä, ja sitten joskus tulevaisuudessa kun rahaa on tarpeeksi, ostan uudet. Ei nyt tule mieleen muita yllättäviä menoja, joita olisi tullut eteen.
Hyvin. Ei minun tarvitse huolehtia kuin itsestäni ja olen pärjännyt elämässä jo 37 vuotta. Jostain olen aina löytänyt ravintoa ja yösijan. Kun perusasiat ovat kunnossa niin muu on luksusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se hyvä puskurirahasto vaan antaa sen mielenrauhan. Elämässä on ihan muutenkin jo niin paljon stressattavaa, niin ainakin on yksi huoli vähemmän kuin ei tarvitse raha-asioiden takia yöuniaan menettää sentään. Juuri tämän vuoksi, elän todella säästäväisesti ja ostan esim. vaatteita kirppareilta ja nettikaupoista, tosin sieltä väh. 50 % alennuksella.
Mikä on sinusta riittävä puskurirahasto? 1kk menot vai enemmän?
Mulla on säästössä yhden vuoden nettotulot. Mutta yleensähän suositellaan kahden tai kolmen kuukauden nettotuloja vastaavaa. summaa.
Miten tällaiseen voisi pystyä? Vaikka saisin joka kuukausi 500e säästöön, mikä ei siis edes ole mit
TTietenkin pitkäjänteisesti mutta sehän se pointti on: kun säästäminen on hidasta, ei se summa pääse koskaan nousemaan tarpeeksi korkeaksi, koska ehtii tapahtua joku takaisku ennen kuin se vararahan sqa kokoon.
En myöskään shoppaile mitään, en käytä ylimääräisiä palveluja, syö ulkona jne. Mutta silti minulla ei ole yhtään enempää säästössä kuin 10 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli joskus säästöjä ihan mukava summa, mutta jouduin käyttämään ne. Ihan yhtä paljon stressasi raha-asiat silloinkin, kun ne vielä olivat olemassa.
Niinpä, ei sekään kivaa ole kun näkee säästöjen hupenevan vauhdilla.
Turhapa sitä on enää säästää ja sijoittaa, kun on sen tehnyt ajoissa eläkepäiviä varten.
Huolettomat päivät. Eläkkeistä joutaa keskinäärin joka kk laittaa paritonnia karttuvalle tilile.
Nyt vuoden vaihteessa voi myös maksaa putkiremontin säästöillä.
Vuoden päästä tilillä saman verran.
Huolettomat, eläkepäivät.
Myös itselleni vararaha tuo turvallisuuden tunnetta. Toki matalista tuloista säästäminen ei ole yhtä tehokasta kuin keskituloista säästäminen. Pelkään sitä päivää, kun/jos jään työttömäksi ja joudun käyttämään vaivalla säästämäni vararahan jonka olen ajatellut eläkepäivikseni.
Itsekin tykkäisin ostaa kirppareilta, mutta jostain syystä pienet koot on yliedustettuina ja kengät on huonolaatuisia ylikäytettyjä. Siksi ostan uutena alennuksista.