Miksi aikuiset pitävät lukiota parempana vaihtoehtona kuin ammattikoulua
Ihmettelen tosissani tätä ilmiötä, että valtaosa +40-vuotiaista pitää lukiota ns. kunnon vaihtoehtona ja ammattikoulua lähinnä tyhmien häiriköiden vaihtoehtona. Onko tässä taustalla joku vanhojen ihmisten tottumus, onko asia ennen ollut todella näin?
Ja en nyt puhu itse tutkinnosta, jonka toiseen asteen koulutuksesta saa, vaan yleisesti ihmisen kasvamisesta lukion tai ammattikoulun aikana. Olen omasta ystävä- ja tuttavapiiristäni (molempia, sekä amiksia että lukiolaisia löytyy useita) huomannut, että amikset ovat kyllä henkisesti kasvaneet paljon enemmän yläkoulun jälkeen kuin lukiolaiset. Toki tämä voi johtua siitä, että kotipaikkakunnallani on pelkästään lukio, joten lukiolaiset jäivät ns. jatkamaan sitä peruskouluelämää, kun amikset joutuivat muuttamaan omilleen eri kaupunkeihin.
Nykyään olen huomannut, että mun ammattikoulussa olevat / valmistuneet ystävät haluaa paljon mieluummin käyttää aikaansa harrastuksiin ja ystävien kanssa ajan viettämiseen, kun lukiolaiset panostaa ulkonäköön ja baarissa notkumiseen. Olen yllättynyt, kun olen nähnyt vanhoja luokkalaisia, ja ne vanhat kunnon oppilaat ovat alkaneet käyttämään alkoholia, ja ne vanhat häiriköt ovat nykyään asiallista seuraa. Toki lukiolaisystävistäni löytyy myös pari niitä, jotka eivät ole päihteitä ikinä kokeilleet ja haluavat tosissaan panostaa, jotta pääsisivät hyvään yliopistoon, mutta vanhempien painostuksesta lukioon menneet ovat näitä aiemman kuvailun kaltaisia
Toisaalta itse jälkeenpäin jopa toivon, että olisin valinnut kotipaikkakunnan lukion, koska olisi ollut paljon helpompi vaan jatkaa teini-ikää ja saada yleissivistystä samalla, sekä valmistautua rauhassa amk tai yliopistoon. Mutta tiedän, että itse elämästäni huolehtiminen ja suhteellisen vaativa työ asiakkaiden kanssa on tehnyt minusta sen ihmisen joka nyt olen
Pohdin tässä myös, johtuuko ero siitä, että duunariperheiden lapset kokeilivat sitä alkoholia jo teineinä, joten heitä kiinnosta nyt elämässä eri asiat, kun taas nk. hyväosaisten lapset panostivat peruskoulussa opiskeluun, joten nyt koetaan se nuoruus
Noh saa nähdä millaisia aikuisia meistä tulee, kun toinen aste on ohi, kenties myös korkeakoulut :) Kunhan ihmettelin, miksi tämä yleinen aikuisten käsitys lukiolaisista ja ammattikoululaisista on osoittautunut elämässäni niin päinvastaiseksi
N18
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, en tiedä ketä ne sellaiset aikuiset on. Sehän riippuu ihan siitä mihin ammattiin haluaa, että suuntautuuko amikseen, kauppikseen vai lukioon, vai ammattilukioon. Opiskella ehtii moneen kertaan uran aikana. jo silloin muinoin kun minä ysärin alussa menin kauppikseen peruskoulun jälkeen, rehtori puhehessaan sanoi kun valmistuttiin, että tämä on ensimmäinen kerta kun valmistutte, tulette valmistumaan vielä 3-4 kertaa elämänne aikana, ja oikeassa oli, mulla on viides koulu menossa, nyt amk sosionomi, enkä ole lukiota koskaan käynyt kun en nuorena halunnut tuhlata aikaa sellaiseen kun en halunnut mihinkään ammattiin mihin pitää käydä yliopisto. En vielä muutama vuosi sitten osannut kuvitella että
Kauppis on kauppakorkeakoulu. Sinne ei peruskoulusta mennä.
Kauppiksella voidaan tarkoittaa sekä kauppakorkeakoulua että entistä kauppaoppilaitosta eli nykyistä Liiketalouden perustutkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli tähtää ammattikorkeakouluun on Amis parempi vaihtoehto. Amiksessa on helppo saada hyviä kiitettäviä arvosanoja, joista saa sitten pisteitä pääsykokeessa. Lukion 8 vaatii jo työtä mutta sillä ei pääse kouluun. Pahin vaihtoehto on käydä ensin lukio vähän sinne päin ja sitten amis. Lukion 8 muunnetaan amiksessa arvosanaan 2, joka on huono arvosana amiksessa. Amiksessa jos vähän edes yrittää niin kaikista saa sen kiitettävän vähällä työllä. Oikeastaan sama trendi ammattikorkeassa, numero 5 irtoaa tosi helposti. Tämä tietty vaan mun kokemus.
Ehkä oli silloin, kun amiksen opetus oli laadukkaampaa ja yleissivistäviä aineita oli kohtuullinen määrä.
Vierailija kirjoitti:
Lukion tasokkuus ja vaativuus riippuu ihan siitä lukiosta. On hyviä ja huonoja lukioita. Tämä numerolle 5.
Tämä. Itse menin lukion käytännössä lukematta läpi ja hyvillä arvosanoilla. Amiksessa taas ei meinannut mistään tulla mitään, kun äkkiä vaadittiinkin että kotitehtävät pitäisi tehdä ja harjoitteluissakin osata jotakin.
Tuo ei pidä automaattisesti paikkaansa, että korkeakoulutettu tienaa enemmän tai työllistyy paremmin oman alansa töihin kuin amis. Riippuu ihan alasta, kaikki korkeakoulutetutkaan eivät nimittäin ole esim. lääkäreitä tai juristeja.
Jos haluaa duunariammattiin, niin oppisopimus voisi olla parempi ja tehokkaampi tapa oppia sellainen kuin nykymuotoinen amis. Valitettavasti oppisopimuspaikkoja on vain kovin vaikea saada.
Mikäli lapseni aidosti haluaisi amikseen jollekin alalle ja hänellä olisi kykyjä ja taipumuksia sinne, niin ilman muuta suosittelisin hänelle silloin sinne menoa.
Tämä on niin yksilöllistä. Ihmiset ovat erilaisia eikä kaikkia voi niputtaa samaan muottiin.
Voisikohan yksi syy olla siinä, että päättäjät ovat itse enimmäkseen lukion ja yliopiston käyneitä, joten eivät osaa välttämättä asettua amisten asemaan, kun heillä ei ole siitä omakohtaista kokemusta?
Vierailija kirjoitti:
Se että nuori saa lisäaikaa miettiä mitä haluaa oikeasti tehdä elämässä on hyvä asia. Melko moni amis vaan kouluttautuu jollekkin alalle. Muutaman v päästä uudelleen.
Amiksen jälkeen voi hakea samoihin oppilaitoksiin jatko-opiskelemaan kuin lukionkin jälkeen. Sillä erolla lukiolaisiin, että omaa jo yhden ammattitutkinnon kun lukiolaisella ei ole vielä mitään ammattia.
Itse olen käynyt lukion ja siitä syystä etenkin olen omia lapsia kannustanut ammattikouluun tai kaksoistutkintoon. Paljon, paljon parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Lukion käyneet aikuiset tietävät, että yleissivistys, tulotaso ja valinnanvara työelämässä on parempi lukion jälkeen. Ammattikoulun kauttakin voi päätyä yliopistoon, mutta erittäin paljon harvemmin.
Jatkossa tienistit saa amk-ammateista. Tekoäly vie muut kuin käsityöammatit.
No esim. Joel Harkimo olisi halunnut opiskella merkonomiksi, mutta vanhempansa pakottivat lukioon. Kirjoitti lukiosta huonohkot paperit ja on yli kolmekymppisenä edelleen ilman minkäänlaista ammattiin johtavaa koulutusta.
Se riippuu ihan nuoresta. Jos haluaa esim. autonkorjaajaksi, niin amis (tai oppisopimus). Mikäli puolestaan vaikka juristiksi, niin lukio.
Vierailija kirjoitti:
Voisikohan yksi syy olla siinä, että päättäjät ovat itse enimmäkseen lukion ja yliopiston käyneitä, joten eivät osaa välttämättä asettua amisten asemaan, kun heillä ei ole siitä omakohtaista kokemusta?
No sen kyllä huomaa. Siksihän he varmaan ovatkin leikanneet amiskoulutuksesta.
Ysärillä nimenomaan häiriköt ja tyhmät menivät amikseen, koska sinne pääsivät kaikki keskiarvosta riippumatta.
Jäänne vanhoilta ajoilta, kun lukioon pääsi vain maksullisesta keskikoulusta. Ilmaisesta kansalaiskoulusta ei päässyt muualle kuin ammattikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että nuori saa lisäaikaa miettiä mitä haluaa oikeasti tehdä elämässä on hyvä asia. Melko moni amis vaan kouluttautuu jollekkin alalle. Muutaman v päästä uudelleen.
Amiksen jälkeen voi hakea samoihin oppilaitoksiin jatko-opiskelemaan kuin lukionkin jälkeen. Sillä erolla lukiolaisiin, että omaa jo yhden ammattitutkinnon kun lukiolaisella ei ole vielä mitään ammattia.
Itse olen käynyt lukion ja siitä syystä etenkin olen omia lapsia kannustanut ammattikouluun tai kaksoistutkintoon. Paljon, paljon parempi vaihtoehto.
Harmi, että ammattikoulu ei anna samoja valmiuksia hakea korkeakouluihin kuin lukio. Lukion käyneille on helpompaa päästä korkeakouluihin. Tuntemani ammattikoulun opettajat suosittelevat lukiota omille lapsilleen, mikä kertoo paljon.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei pidä automaattisesti paikkaansa, että korkeakoulutettu tienaa enemmän tai työllistyy paremmin oman alansa töihin kuin amis. Riippuu ihan alasta, kaikki korkeakoulutetutkaan eivät nimittäin ole esim. lääkäreitä tai juristeja.
Mutta lähes joka alalla niillä korkeammin koulutetuilla on parempi työllisyys. Lääkäreillä on paremmat työmarkkinat kuin lähihoitajilla, tekniikan alan korkeakoulutetut työllistyvät vaikeinakin aikoina paljon paremmin kuin tekniikan alalla ammattiin valmistuneet jne. Kauppatieteiden maisterilla on paremmat työnäkymät kuin merkonomeilla, taide- ja kulttuurialasta puhumattakaan, jossa ammatillinen koulutus antaa todella heikot mahdollisuudet oman alan töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että nuori saa lisäaikaa miettiä mitä haluaa oikeasti tehdä elämässä on hyvä asia. Melko moni amis vaan kouluttautuu jollekkin alalle. Muutaman v päästä uudelleen.
Amiksen jälkeen voi hakea samoihin oppilaitoksiin jatko-opiskelemaan kuin lukionkin jälkeen. Sillä erolla lukiolaisiin, että omaa jo yhden ammattitutkinnon kun lukiolaisella ei ole vielä mitään ammattia.
Itse olen käynyt lukion ja siitä syystä etenkin olen omia lapsia kannustanut ammattikouluun tai kaksoistutkintoon. Paljon, paljon parempi vaihtoehto.
Harmi, että ammattikoulu ei anna samoja valmiuksia hakea korkeakouluihin kuin lukio. Lukion käyneille on helpompaa päästä korkeakouluihin. Tuntemani ammattikoulun opettajat suosittelevat lukiota omille lapsilleen, mikä kertoo paljon.
Toisaalta, ehkä kaikki eivät tavoittelekaan korkeakoulutusta? Jonkunhan ne amishommatkin on tehtävä, eikä siinä ole mielestäni mitään pahaa tai väärää, jos sellainen on tavoitteena.
Peruskoulun tarjoama yleissivistys ei ensinkään ole läheskään riittävä. Siksi ei tulisi mieleenkään suositella ammattikoulua vaihtoehtona, varsinkaan kun eivät ole laadukkaita. Miksi haluaisin lapseni olevan duunariammatissa kun on älyltään huipputasoa? Lukio on paras tie korkeakouluun ja leveämpään elämään.
Jep. Ja on hyvin eri asia, että läpäiseekö rimaa hipoen vai rivillä laudatureita.