Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi aikuiset pitävät lukiota parempana vaihtoehtona kuin ammattikoulua
07.11.2024 |
Ihmettelen tosissani tätä ilmiötä, että valtaosa +40-vuotiaista pitää lukiota ns. kunnon vaihtoehtona ja ammattikoulua lähinnä tyhmien häiriköiden vaihtoehtona. Onko tässä taustalla joku vanhojen ihmisten tottumus, onko asia ennen ollut todella näin?
Ja en nyt puhu itse tutkinnosta, jonka toiseen asteen koulutuksesta saa, vaan yleisesti ihmisen kasvamisesta lukion tai ammattikoulun aikana. Olen omasta ystävä- ja tuttavapiiristäni (molempia, sekä amiksia että lukiolaisia löytyy useita) huomannut, että amikset ovat kyllä henkisesti kasvaneet paljon enemmän yläkoulun jälkeen kuin lukiolaiset. Toki tämä voi johtua siitä, että kotipaikkakunnallani on pelkästään lukio, joten lukiolaiset jäivät ns. jatkamaan sitä peruskouluelämää, kun amikset joutuivat muuttamaan omilleen eri kaupunkeihin.
Nykyään olen huomannut, että mun ammattikoulussa olevat / valmistuneet ystävät haluaa paljon mieluummin käyttää aikaansa harrastuksiin ja ystävien kanssa ajan viettämiseen, kun lukiolaiset panostaa ulkonäköön ja baarissa notkumiseen. Olen yllättynyt, kun olen nähnyt vanhoja luokkalaisia, ja ne vanhat kunnon oppilaat ovat alkaneet käyttämään alkoholia, ja ne vanhat häiriköt ovat nykyään asiallista seuraa. Toki lukiolaisystävistäni löytyy myös pari niitä, jotka eivät ole päihteitä ikinä kokeilleet ja haluavat tosissaan panostaa, jotta pääsisivät hyvään yliopistoon, mutta vanhempien painostuksesta lukioon menneet ovat näitä aiemman kuvailun kaltaisia
Toisaalta itse jälkeenpäin jopa toivon, että olisin valinnut kotipaikkakunnan lukion, koska olisi ollut paljon helpompi vaan jatkaa teini-ikää ja saada yleissivistystä samalla, sekä valmistautua rauhassa amk tai yliopistoon. Mutta tiedän, että itse elämästäni huolehtiminen ja suhteellisen vaativa työ asiakkaiden kanssa on tehnyt minusta sen ihmisen joka nyt olen
Pohdin tässä myös, johtuuko ero siitä, että duunariperheiden lapset kokeilivat sitä alkoholia jo teineinä, joten heitä kiinnosta nyt elämässä eri asiat, kun taas nk. hyväosaisten lapset panostivat peruskoulussa opiskeluun, joten nyt koetaan se nuoruus
Noh saa nähdä millaisia aikuisia meistä tulee, kun toinen aste on ohi, kenties myös korkeakoulut :) Kunhan ihmettelin, miksi tämä yleinen aikuisten käsitys lukiolaisista ja ammattikoululaisista on osoittautunut elämässäni niin päinvastaiseksi
N18
Kommentit (177)
En minä ainakaan pidä lukioa mitenkään automaattisesti parempana vaihtoehtona. Jos amiksesta saa itselleen hyvän ammatin, jolla itsensä elättää ja tykkää tehdä niin hyvinhän siinä silloin on mennyt.
T. Maisteri 57 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjakkaammat menevät lukioon, koska tähtäävät yliopistoon. Vähemmän lahjakkaat tähtäävät amikseen ja ehkä sen jälkeen ammattikorkeaan. Joten lukioon on parempi vaihtoehto.
Duunarin lapsen kannattaa mennä amikseen, niin työllistyy. Akateemisille aloille ei duunarin lapsi työllisty hyvin. Ja yliopistoon pyrkiminenkin on vaikeaa, jos ei saa ensimmäisellä yrityksellä laudatureja ja joutuu uusimaan arvosanoja monta kertaa. Helpompi korotella, kun on alansa töissä vakituisesti kokkina/sähköasentajana tms. kuin pikaruokalassa/tehdastyössä lukiopohjalta.
Mulla on ammattikoulutus ja teen alani töitä ja viihdyn. En tiedä mitä lisäarvoa sille lukiopohja toisi. Mies on myös sieltä surkeiden amiskokoulusta tullut ja nykyään tienaa 5000e kk. On esimieshommissa valtiolla. Ei huono tulos "vain" amispohjalta. Meidän teini tekee toista vuottaan ammattikoulussa ja alalla josta on mahdollisuudet vaikka mihin kun pelaa korttinsa hyvin kuten isänsä. Miksi pakottaa lukioon kun selvästi ei ole lukutyyppiä mutta tykkää työskennellä ja tehdä käsillään. Kunhan löytää elämänsä polut jotka häntä itseään kiinnostavat ja leivän saa pöytään. En ole koskaan pitänyt tärkeimpänä mahdollisimman hienoa titteliä ja mahdollisimman isoa liksaa.
Vierailija kirjoitti:
Duunarin lapsen kannattaa mennä amikseen, niin työllistyy. Akateemisille aloille ei duunarin lapsi työllisty hyvin. Ja yliopistoon pyrkiminenkin on vaikeaa, jos ei saa ensimmäisellä yrityksellä laudatureja ja joutuu uusimaan arvosanoja monta kertaa. Helpompi korotella, kun on alansa töissä vakituisesti kokkina/sähköasentajana tms. kuin pikaruokalassa/tehdastyössä lukiopohjalta.
Jokainen väite tässä on puppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amislainen saa monen vuoden talousetumatkan kun aloittaa työnteon varhain
Vaan menettää sen edun nopeasti, sillä työttömyys on paljon yleisempää amiksen käyneillä ja palkkataso heikompi.
Riippuu täysin siitä työpaikasta ja toisaalta amislainenkin voi helposti kouluttautua myöhemmin korkeakoulussa jos haluaa, hakukelpoisuus on sama kuin lukion käyneellä
Hakukelpoisuus on sama, toki. Mutta käytännössä lukiosta pääsee korkeakouluihin helpommin, etenkin yliopistoon. Lukiossa myös saa enemmän opetusta niissä aineissa, mitä korkeakoulujen pääsykokeissa ja opinnoissa vaaditaan, niin tottakai lukiopohjalta on helpompi menestyä. Ero näkyy myös esseevastausten kirjoittamisessa, jota harjoitellaan lukiossa. Hakukelpoisuuskin koskee vain suomalaisia korkeakouluja, ulkomaisiin huippuyliopistoihin ei ole asiaa ammattikoulun todistuksella.
Vierailija kirjoitti:
Lukion käyneet aikuiset tietävät, että yleissivistys, tulotaso ja valinnanvara työelämässä on parempi lukion jälkeen. Ammattikoulun kauttakin voi päätyä yliopistoon, mutta erittäin paljon harvemmin.
Yliopistokoulutus ei takaa hyvää palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turha sinne lukioon on mennä, mikäli kiinnostusta ei ole. Mieluummin hyvät paperit amiksesta itseään kiinnostavalta alalta kuin huonot paperit lukiosta.
Moni insinööri ja DI on valmistunut lukiosta keskitasoa huonommilla papereilla. Lukio on aika kielipainotteinen, ja jos on matemaattisesti suuntautunut, ei välttämättä saa hyviä papereita. Korkeakouluihin on pääsykokeet, ja jos menestyy pääsykokeessa, voi hyvin päästä opiskelemaan vaikka ei olisi hyvä lukiotodistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli tähtää ammattikorkeakouluun on Amis parempi vaihtoehto. Amiksessa on helppo saada hyviä kiitettäviä arvosanoja, joista saa sitten pisteitä pääsykokeessa. Lukion 8 vaatii jo työtä mutta sillä ei pääse kouluun. Pahin vaihtoehto on käydä ensin lukio vähän sinne päin ja sitten amis. Lukion 8 muunnetaan amiksessa arvosanaan 2, joka on huono arvosana amiksessa. Amiksessa jos vähän edes yrittää niin kaikista saa sen kiitettävän vähällä työllä. Oikeastaan sama trendi ammattikorkeassa, numero 5 irtoaa tosi helposti. Tämä tietty vaan mun kokemus.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista selvä enemmistö on käynyt lukion. Lukiosta on todennäköisempää päästä ammattikorkeakouluun kuin ammattikoulusta.
Juuri näin. Ja yliopistoissa ero on vielä selkeämpi. Valtaosa opiskelijoista tulee lukioista ja todella marginaalisen pieni osuus ammattikouluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukion käyneet aikuiset tietävät, että yleissivistys, tulotaso ja valinnanvara työelämässä on parempi lukion jälkeen. Ammattikoulun kauttakin voi päätyä yliopistoon, mutta erittäin paljon harvemmin.
Mitä jos kaikki olis yliopiston käyneitä? Olisiko riittävästi yleissivistystä?
Vai tarvitsetteko kuhnuriluokan tekemään jotain?
btw... asiansa osaava LVI-asentaja vs. tarhatäti, korjaan, varhaiskasvatuksen tohtori... onnea tulotason vertailuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion käyneet aikuiset tietävät, että yleissivistys, tulotaso ja valinnanvara työelämässä on parempi lukion jälkeen. Ammattikoulun kauttakin voi päätyä yliopistoon, mutta erittäin paljon harvemmin.
Yliopistokoulutus ei takaa hyvää palkkaa.
Ei myöskään ammattikoulututkinto.
- sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Duunarin lapsen kannattaa mennä amikseen, niin työllistyy. Akateemisille aloille ei duunarin lapsi työllisty hyvin. Ja yliopistoon pyrkiminenkin on vaikeaa, jos ei saa ensimmäisellä yrityksellä laudatureja ja joutuu uusimaan arvosanoja monta kertaa. Helpompi korotella, kun on alansa töissä vakituisesti kokkina/sähköasentajana tms. kuin pikaruokalassa/tehdastyössä lukiopohjalta.
Pääsin aikanaan yliopistoon pääsykokeiden kautta. Laudatureja oli muutaman vanhassa yo-todistuksessa kyllä. Amiksessa ei ollut mitään kiinnostavaa alaa.
Duunariperheestä olen.
Vierailija kirjoitti:
Lukion käyneet aikuiset tietävät, että yleissivistys, tulotaso ja valinnanvara työelämässä on parempi lukion jälkeen. Ammattikoulun kauttakin voi päätyä yliopistoon, mutta erittäin paljon harvemmin.
Yliopistosta voi hyvinkin valmistua työttömäksi.
Ja ammattikoulusta työllistä hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion käyneet aikuiset tietävät, että yleissivistys, tulotaso ja valinnanvara työelämässä on parempi lukion jälkeen. Ammattikoulun kauttakin voi päätyä yliopistoon, mutta erittäin paljon harvemmin.
Yliopistosta voi hyvinkin valmistua työttömäksi.
Ja ammattikoulusta työllistä hyvin.
Todennäköisyys työttömyydelle on sitä pienempi, mitä korkeampi koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion käyneet aikuiset tietävät, että yleissivistys, tulotaso ja valinnanvara työelämässä on parempi lukion jälkeen. Ammattikoulun kauttakin voi päätyä yliopistoon, mutta erittäin paljon harvemmin.
Yliopistosta voi hyvinkin valmistua työttömäksi.
Ja ammattikoulusta työllistä hyvin.
Todennäköisyys työttömyydelle on sitä pienempi, mitä korkeampi koulutus.
Onko tähän lähdettä?
Vierailija kirjoitti:
Duunarin lapsen kannattaa mennä amikseen, niin työllistyy. Akateemisille aloille ei duunarin lapsi työllisty hyvin. Ja yliopistoon pyrkiminenkin on vaikeaa, jos ei saa ensimmäisellä yrityksellä laudatureja ja joutuu uusimaan arvosanoja monta kertaa. Helpompi korotella, kun on alansa töissä vakituisesti kokkina/sähköasentajana tms. kuin pikaruokalassa/tehdastyössä lukiopohjalta.
Minulla ei ole ylioppilastodistuksessa yhtään laudaturia. Eikä kaikilla muillakaan yliopisto-opiskelijoilla ole, en ole poikkeus siinä mielessä. Pääsin kuitenkin ensimmäisellä yrittämällä yliopistoon, koska pääsykoe ratkaisi. Ainakin omalle alalleni otetaan puolet sisään pääsykokeen ja yo-todistuksen pisteiden yhdistelmällä ja puolet pelkällä pääsykokeella. Tämä kyllä vaihtelee eri paikoissa, esim. matematiikkaa voi päästä lukemaan pelkän yo-todistuksen pitkän matikan arvosanan perusteella ilman pääsykoetta. Mutta eihän kaikkia korkeakouluissa opiskeltavia aineita edes opeteta lukiossa. Olen saanut yliopistossa kursseista kiitettäviä, opinnot kiinnostavat nyt kun oma ala on löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion käyneet aikuiset tietävät, että yleissivistys, tulotaso ja valinnanvara työelämässä on parempi lukion jälkeen. Ammattikoulun kauttakin voi päätyä yliopistoon, mutta erittäin paljon harvemmin.
Yliopistosta voi hyvinkin valmistua työttömäksi.
Ja ammattikoulusta työllistä hyvin.
Todennäköisyys työttömyydelle on sitä pienempi, mitä korkeampi koulutus.
Onko tähän lähdettä?
On. Esimerkiksi Tilastokeskuksella on tästä ihan tilastot. Googlaa.
Lukiosta parempi mahdollisuus jatko-opintoihin. Älykkyyttä vaativiin, siistiin sisätöihin. Korkeapalkkaisimpiin hommiin. Jos ammattikoulusta valmistut, se on vain duunari ja haalarihommat - jos et sitten jatko-opiskele.
Mieti, kuinka raskasta on tehdä koko elämä haalarihommaa:
-8h päivässä hitsarina. Normaali ihmiselle tekee tiukkaa tehdä edes 1 päivä.
-8h päivässä raksalla pakkasessa, vesi-/räntäsateessa. Kesällä tappohelteissä ja auringon pahimassa polttopisteessä.
Onhan ne korkeakoulutettujenkin tehtävät henkisesti rankkoja; sairaanhoitajat jne. Teollisuuden aloittavat insinöörit oksentaa verta töissä, kun on niin paineista hommaa. Jotkut taas pärjää heittämällä.
Tietävät että ammatillisesta koulutuksesta on jatkuvasti leikattu joten taso on pudonnut. Varsinkin jos valitsee matalimman sisäänpääsykeskiarvon koulutuslinjan.
Alue: Aihe vapaa
Olisikohan siksi, että ihmiset ajattelevat ensisijaisesti ja lähtökohtaisesti itseään, ja monien voi olla vaikea asettua toisen asemaan? Pätee myös toisin päin, eli amiksen käyneen voi olla vaikea ymmärtää, mitä hyötyä lukiosta voi jollekin olla.