Miksi sinulla on varaa maksaa vuokra-asumisesta koko elämäsi ajan, mutta ei omistusasuntoa 20 vuoden ajan?
Koko elämänsä vuokralla asuva ehtii maksaa jatkuvasti kallistuvaa vuokraa 70 vuotta tai enemmänkin.
Tulisi aika paljon halvemmaksi maksaa oma asunto, koska sitä tarvitsee maksaa vain 20 vuotta.
Ja onhan noissa sekin ero, että hyvällä paikalla omistusasunnosta saa hyvän tuoton myytäessä.
Vuokra-asunnosta saa vain vuokravakuuden.
Kommentit (537)
Ei tulisi mielenkään sitoa itseni johonkin tiettyyn paikkaan pankin kanssa naimisissa ollen.
Vierailija kirjoitti:
"hyvä tuotto" joka ei olekaan mitään kun siitä ottaa pois remontit, verot, vastikkeet, jne, jne. mitkä unohtuu aina mainita räävittömiä tuottoja kerratessa.
Inflaation nakerrus unohdetaan myös mielellään. Kun myy sen paskan ja ottaa em. kulut huomioon niin vuokralla on asunut halvemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea saada lainaa kun on pieni palkka. Vaikea säästää rahaa kun rahat menee siihen vuokraan. Catch 22.
Suomikin kohta siinä jamassa että nuorilla pareilla on mahdollisuus ensikotiin vain jos toisella on rikkaat vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"hyvä tuotto" joka ei olekaan mitään kun siitä ottaa pois remontit, verot, vastikkeet, jne, jne. mitkä unohtuu aina mainita räävittömiä tuottoja kerratessa.
Inflaation nakerrus unohdetaan myös mielellään. Kun myy sen paskan ja ottaa em. kulut huomioon niin vuokralla on asunut halvemmin.
Niin ja lisäksi tulevat toki isot osto- ja myyntikulut todella isoine varainsiirtoveroineen, rasvaisine välityspalkkioineen yms jotka tuppaavat aina jotenkin unohtuvan omistusasumisen autuutta hehkuttavilta ansassa hädissään olevilta myyntipuheista.
Ja lopuksi se hyvä tuotto kuluu uuteen asuntoon, koska niidenkin hinta on noussut yhtä paljon. Ellei sitten mene vuokralle.
En tiedä, kysy pankilta. Sehän se sitä lainaa antaa tai ei anna. Mun tapauksessa ei anna. Eli kysy heiltä mistä kiikastaa.
Työpaikan epävarmuus, haluttomuus sitoutua yhteen paikkakuntaan eli vapaus muuttaa kun tarve on. Asuntoa voi olla vaikea myydä kun sen aika tulee. Avioeron jälkeen haluttomuus ottaa yksin mitään suurta lainaa niskoilleen.
Omistusasujat liioittelevat hyötyjään. Ei siinä mitään, jokainen asukoon miten tykkää, mutta parempia ihmisiä se oma talo ei teistä tee.
Oma vai vuokra riippuu paljon siitä, miltä oma työelämä näyttää (vaki, määräaika, pätkä, jne), miltä oma elämäntilanne näyttää (saattaa vaikka joutua muuttamaan työn perässä lähitulevaisuudessa), onko riittävästi alkupääomaa ostamiseen, missä asuu (minkä hintaisia asunnot ovat, mitä on tarjolla, onko asunnolle ostajia, jne), mikä oma mielipide asiasta on sekä tuhannesta muusta asiasta. Ei ole yhtä ja oikeaa vastausta.
Itse sain onnekkaasti ostettua pienen ja vanhan talon yliopistokaupungin keskustan läheltä kohtuuhintaan. Vaikka en remontoisi yhtään, saisin todnäk omani takaisin myydessä, koska ostohinta oli alhainen ja sijainti hyvä. Tasaerälainan erät alkavat olla alle kuudensadan per kuukausi ja vaikka toki okt-asumisessa on paljon piilokuluja, kerrostalokaksiot olisivat vertailujeni mukaan kalliimpia vuokrata (ja asuisin sitten väljän kämpän ja puutarhan sijaan siinä kaksiossa). Läheskään kaikille ei käy yhtä hyvä tuuri, minulla osui tähdet kohdilleen.
Mulla on sen verran epävarma työ (tai ala), että omistusasunton on ihan ehdoton asumismuoto. Muuten joutuisin tappelemaan tukihakemusten ja pärjäämisen kanssa turhan usein. Nyt vain klikkaan nettipankista lyhennysvapaan päälle ja lyhentelen ansiosidonnaisella omaan tahtiin mitä pystyn. Todella stressitöntä eikä lomautus ja työtömyys enää ole mulle mikään maailmanloppu!
Ei yhdellekään vuokraisännälle voi sanoa, että onko ok jos olen puoli vuotta tai vuoden maksamatta vuokraa....
Yhteiskunta suostuu maksamaan asumisen, jos rahat menevät rikkaan vuokraisännän taskuihin. Siis vuokra-asumisen.
Käytetystä asunnosta ei kyllä saa juuri mitään takaisin, oli sijainti mikä hyvänsä.
Ei saa käytetystä autostakaan.
Aikoinaan oli omistus asunto jonka myin pois ja muutin vuokralle, sopii mulle paremmin koska omassa piti kaikki rempat maksaa itse, oli ikkunaremppa ja nytkin siinä talossa on kallis sähköremppa. Nyt saan asumistukeakin, olen eläkkeellä ja tyytyväinen.
Ap: Kaikki ei halua elää elämäänsä niin että raha on kiinni seinissä. Minäkin asun puolet vuodesta ulkomailla enkä halua omistaa siksi mitään mistä stressata. Aina ei myöskään ole niin että se omistaminen olisi halvempaa tai kannattavampaa, saati, että siitä kopistaan pääsee eroon silloin kuin haluaa. Anna ihmisten elää haluamallaan tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Käytetystä asunnosta ei kyllä saa juuri mitään takaisin, oli sijainti mikä hyvänsä.
Ei saa käytetystä autostakaan.
Me ostimme 600 000 markalla ja myimme 290 000 eurolla, kun vaihdoimme isompaan ja paljon uudempaan. Euroissa tai markoissa laskettuna vanhan arvo lähes kolminkertaistui.
Eipä ollut iso juttu ostaa 430 000 euron taloa, kun vanhasta sai 290 000 euroa ja kiitos velattomien vuosien meille oli kertynyt säästöjäkin niin paljon, että selvisimme pienen pienellä asuntolainalla. :)
Tässä on sama juttu ku yrittäjyydessä. Jokainen haaveilee vähän isommista rahoista, mutta kun homma ei onnistu, sitten ulistaan kun ei ole työttömyysturvaa.
Asuntoo maksetaan sillä ajatuksella, että kaikki jää mulle, mul on maksettu talo ja tienaan.
Sitten kun sairauden, työttömyyden tai muun epäonnen takia Laina irtisanotaan ja talo huutokaupataan, jäät 80 000 euroo velkaa ja muutat vuokralle. Nyt sulla ei oo taloo, vain velkaa ja asut vuokralla.
Siksi kaikki ei oo yrittäjiä tai asuntovelkasii.
Minulla on kohtuulliset säästöt mutta pätkä- ja silpputöillä ja välissä olevilla työttömyysjaksoilla ei saa lainaa, vaikka hoitokulut olisivat matalammat kuin vuokra. En siis asu vuokralla omasta valinnastani vaan koska pankit minut tähän pakottavat.
Joo, olishan se lainanlyhennys+asumiskulut halvempaa maksaakin kuin vuokra+asumiskulut, mutta pankki ei myönnä lainaa. Pitäisi olla vakituinen työpaikka, joka ei sekään tässä yt-neuvottelujen loputtomassa suossa enää ole tae mistään pysyvästä maksukyvystä.
"hyvä tuotto" joka ei olekaan mitään kun siitä ottaa pois remontit, verot, vastikkeet, jne, jne. mitkä unohtuu aina mainita räävittömiä tuottoja kerratessa.