Miksi tavallinen normaali lapsi on muka juuri tällainen?
Tavallinen normaali lapsi on (päiväkodin, neuvolan, monen sukulaisen jne) mielestä melko vauhdikas mutta ei liian, melko sosiaalinen mutta ei liian, kiipeilevä, muiden lasten kanssa riehuva, ryhmä hausta ja vastaavista kiinnostunut. Ja sitten jos lapsi ei ole juuri tuollainen, vaan erilainen (esim. rauhallinen, ujo, introvertti, älykäs, todella puhelias, ei kiinnostunut lasten sarjoista (Ryhmä hau ym) tai vaikka dinosauruksista vaan vaikka vain sammakoista tms, niin lapsi on jotenkin outo, poikkeava, huolta herättävä, vääränlainen.
Vaikka todellisuudessa vain vähemmistö lapsista on tuollaisia, jotka ovat tuon tavallisen normaalin lapsen kuvauksen mukaisia. Ja enemmistö poikkeaa siitä jollain tavalla.
Kysymys kuuluu siispä, että miksi normaalina lapsena pidetään juuri tuollaista, vaikka suurin osa ei ole tuollaisia? Ja miksi on jotenkin huolestuttavaa olla erilainen kuin tuo ns. tavallinen, vaikka suuri osa on jollain tavalla erilaisia kuin tuo ns. tavallinen?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Omituinen asenne tässä keskustelussa. Uskotaan, että lapsia nykyään kovasti muokataan ja painostetaan samaan muottiin. Todellisuudessa luokat ovat täynnä, jos nyt suoraan sanon, niin toinen toistaan omituisempia otuksia. Siellä sellainen tavallinen oppilas, joita suurin osa oli 25 vuotta sitten, kun urani aloitin, etsii toistaan. Harvassa ovat ne, joilla ei ole mitään neuropsykiatrista erityisyyttä, psykososiaalisia ongelmia, mt-ongelmia, autismin piirteitä, erilaisia oppimisvaikeuksia jne.
Oikeasti tänä päivänä olisi tarpeen palata siihen vanhaan meininkiin, jossa ei keskitytä vaalimaan jokaisen lumihiutaleen erityisyyttä.
Opettajilta odotetaan täysin kohtuuttomia. Emme me pysty toteuttamaan meille asetettuja ideaaleja.
Ja btw, aloituksen kuvaus kuulostaa minustakin autistilta.
T. Yläkoulun opettaja
Tuo johtuu siitä, että ne mitkä aiemmin olivat nimeltään luonteenpiirteitä ovat nykyään nimeltään nepsypiirteitä. Normaalista luonteenpiirteiden vaihtelusta on tehty sairautta.
Vierailija kirjoitti:
Introvertti mutta todella puhelias? Ok.
Yritä ymmärtää, että neuvolassa, tarhassa ja koulussa työskentelevät ihmiset tapaavat satoja, jopa tuhansia lapsia uransa aikana. Meillä on aika hyvä käsitys siitä, mikä on ns. tavanomaista ja normaalia.
Useimmat kirjolla olevat aikuiset, jotka eivät ole lapsena saaneet diagnoosia, ovat siitä pahoillaan. Nepsy ei hyödy mitään siitä, että saa olla ns. terveen kirjoissa. Dg lisää itsetuntemusta ja mahdollistaa tuen ja lisää muiden ihmisten ymmärrystä.
Sammakot ovat erikoinen kiinnostuksen kohde, semminkin jos kiinnostus on intensiivistä. Tällaiset ovat tyypillisiä autisteille. Ylenpalttinen puheliaisuus kuulostaa infodumpingilta, joka on autistinen piirre.
Ammattilaisten huoli kannattaa ottaa tosissaan.
Tämän vuoksi varmaan esittivät 3- vuotiaasta huolen kun kertoi ystävästään lohikäärme Eedvartista. Olimme käyneet Muumimaailmassa ja useaan kertaan kyseli onko oikea. Olivat huolissaan koska hänen ikäisensä pitäisi ymmärtää ettei lohikäärmeitä ole olemassa. Hyvin suhtautuivat kuitenkin joulupukkiin ja hammaskeijuun.
Tuo johtuu siitä, että ne mitkä aiemmin olivat nimeltään luonteenpiirteitä ovat nykyään nimeltään nepsypiirteitä. Normaalista luonteenpiirteiden vaihtelusta on tehty sairautta.
Ei joudu. Oppilaat ovat ihan oikeasti muuttuneet. Tilanne on itse asiassa erittäin huolestuttava. Kyse ei ole vain persoonallisuuksista vaan nuoret ovat monin tavoin poikkeavia ja kyvyttömiä. Monista on vaikea nähdä, miten he ikinä pystyisivät itsenäiseen elämään. Ja nämä ovat yleisopetuksen oppilaita.
Luokat ovat aivan erilaisia kuin 25 vuotta sitten.
T. Yläkoulun opettaja
"Ujoudesta, herkkyydestä ja hitaastilämpiävyydestä on tullut niin hävettyjä ja halveksittuja luonteenpiirteitä että niille halutaan tänä päivänä "vapaudu vankilasta - kortti" autismidiagnoosina. Todella surullista aikaa eletään. -eri"
Tuo ei pidä paikkaansa. Noilla ominaisuuksilla ei autismidiagnoosi irtoa. Itse asiassa Suomessa ymmärretään ujoja lapsia erittäin hyvin, koska suurin osa kansasta on melko hitaasti lämpiävää sorttia. Jossain jenkkilässä ujoutta pidetäänkin ehkä epänormaalina. Meillä ujous ei nostata kulmakarvoja, se on niin tavallista.
Vierailija kirjoitti:
Introvertti mutta todella puhelias? Ok.
Yritä ymmärtää, että neuvolassa, tarhassa ja koulussa työskentelevät ihmiset tapaavat satoja, jopa tuhansia lapsia uransa aikana. Meillä on aika hyvä käsitys siitä, mikä on ns. tavanomaista ja normaalia.
Useimmat kirjolla olevat aikuiset, jotka eivät ole lapsena saaneet diagnoosia, ovat siitä pahoillaan. Nepsy ei hyödy mitään siitä, että saa olla ns. terveen kirjoissa. Dg lisää itsetuntemusta ja mahdollistaa tuen ja lisää muiden ihmisten ymmärrystä.
Sammakot ovat erikoinen kiinnostuksen kohde, semminkin jos kiinnostus on intensiivistä. Tällaiset ovat tyypillisiä autisteille. Ylenpalttinen puheliaisuus kuulostaa infodumpingilta, joka on autistinen piirre.
Ammattilaisten huoli kannattaa ottaa tosissaan.
Voi apua. Nämä ns. ammattilaiset huolestuvat työkseen. Jos huoli loppuu, työtkin loppuvat.
Vierailija kirjoitti:
Tuo johtuu siitä, että ne mitkä aiemmin olivat nimeltään luonteenpiirteitä ovat nykyään nimeltään nepsypiirteitä. Normaalista luonteenpiirteiden vaihtelusta on tehty sairautta.
Ei joudu. Oppilaat ovat ihan oikeasti muuttuneet. Tilanne on itse asiassa erittäin huolestuttava. Kyse ei ole vain persoonallisuuksista vaan nuoret ovat monin tavoin poikkeavia ja kyvyttömiä. Monista on vaikea nähdä, miten he ikinä pystyisivät itsenäiseen elämään. Ja nämä ovat yleisopetuksen oppilaita.
Luokat ovat aivan erilaisia kuin 25 vuotta sitten.
T. Yläkoulun opettaja
Mikä sinun mielestä on sitten syynä näin isoon muutokseen lapsissa?
Tämä ketju ainakin todistaa aapeen olleen oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
"Ujoudesta, herkkyydestä ja hitaastilämpiävyydestä on tullut niin hävettyjä ja halveksittuja luonteenpiirteitä että niille halutaan tänä päivänä "vapaudu vankilasta - kortti" autismidiagnoosina. Todella surullista aikaa eletään. -eri"
Tuo ei pidä paikkaansa. Noilla ominaisuuksilla ei autismidiagnoosi irtoa. Itse asiassa Suomessa ymmärretään ujoja lapsia erittäin hyvin, koska suurin osa kansasta on melko hitaasti lämpiävää sorttia. Jossain jenkkilässä ujoutta pidetäänkin ehkä epänormaalina. Meillä ujous ei nostata kulmakarvoja, se on niin tavallista.
Kirjoitin vähän epäselvästi, tarkoitin että nuoret ja aikuiset hakevat selitystä näistä nepsydiagnooseista itselleen kun kokevat etteivät pysty olemaan ihanteiden mukaisia.
Jokin tässä ajassa on. Nuorilla (yläkoulu ja lukio) on enemmän ahdistusta ja masennusta ja uupumusta kuin koskaan ennen ja siis merkittävästi enemmän kuin vielä 10-15 vuotta sitten. Ja turha syyttää korona-aikaa, koska nuorten ahdistus ja masennus alkoi selvästi lisääntymään jo ennen koronaa. Kaikki asiantuntijat, opettajat ym tuntuu kyllä tunnistavan ilmiön, mutta kukaan ei tee asialle mitään. Ja ilmeisesti juuri tämän aloituksen teema liittyy aiheeseen. Lapsilla ja nuorilla on kova (ulkopuolelta tullut) paine yltää tiettyyn muottiin. Yhä harvempi siihen yltää, paine koko ajan kasvaa ja yhä useampi ahdistuu ja uupuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo johtuu siitä, että ne mitkä aiemmin olivat nimeltään luonteenpiirteitä ovat nykyään nimeltään nepsypiirteitä. Normaalista luonteenpiirteiden vaihtelusta on tehty sairautta.
Ei joudu. Oppilaat ovat ihan oikeasti muuttuneet. Tilanne on itse asiassa erittäin huolestuttava. Kyse ei ole vain persoonallisuuksista vaan nuoret ovat monin tavoin poikkeavia ja kyvyttömiä. Monista on vaikea nähdä, miten he ikinä pystyisivät itsenäiseen elämään. Ja nämä ovat yleisopetuksen oppilaita.
Luokat ovat aivan erilaisia kuin 25 vuotta sitten.
T. Yläkoulun opettaja
Mikä sinun mielestä on sitten syynä näin isoon muutokseen lapsissa?
Tähän olisi kyllä hyvä saada vastaus.
Ennen hyväksyttiin erilaisuutta enemmän. Niin se vain on. Oli erilaisia kylähulluja ja muita. Ei ne ketään haitanneet, vaan hyväksyvästi suhtauduttiin. Nykyään kaikki poikkeavat halutaan toimittaa psykiatriseen hoitoon. Pois silmistä, pois mielestä.
Onhan tuo nyt ihan selvää. Kaikki (päiväkodit, koulut, neuvola, lapsiperheiden palvelut ym) tähtää siihen, että jokaisesta lapsesta kasvaa työelämän ihanteisiin sopiva aikuinen. Koko systeemi pyrkii muovaamaan jokaisesta lapsesta sellaisen. Työelämän ihanteet (se ns. normaali ihmistyyppi) taas tulee lähinnä poliittisten agendojen sanelemana.
Minusta aloituksen kysymys on mielenkiintoinen. Toivottavasti tulee hyviä kommentteja. En ollut tajunnut asian olevan noin, mutta nyt kun luin ketjun, niin kyllä oikeilla jäljillä aloitus on. Tulipa mieleen, että nykyajan pahin haukkumasana toisesta ihmisestä taitaa olla haukkua häntä uniikiksi lumihiutaleeksi. Mikäs sen halveksittavampaa kuin olla vähän erilainen kuin se mikä on päätetty olevan tavallinen.
Kiinnostava havainto tästä ketjusta on se, että ketjuun kirjoittaneiden varhaiskasvattajien ja opettajien mielestä aloitus on puppua. Mutta oikeastaan kaikkien muiden ihmisten mielestä aloituksessa on osuttu oikeaan. Mitähän tästä pitäisi oikein ajatella?
Vierailija kirjoitti:
Ennen hyväksyttiin erilaisuutta enemmän. Niin se vain on. Oli erilaisia kylähulluja ja muita. Ei ne ketään haitanneet, vaan hyväksyvästi suhtauduttiin. Nykyään kaikki poikkeavat halutaan toimittaa psykiatriseen hoitoon. Pois silmistä, pois mielestä.
Oikeastaan tuokin oli vähän vaihtelevaa. Yhtäältä oli niitä persoonallisia tapauksia, jotka eivät olleet kenellekään haitaksi ja jotka olivat tervetulleita. Samaan aikaan erityisesti koulumaailmassa vähänkin massasta poikkeava joutui helposti silmätikuksi, ellei sitten kuulunut suosittujen tyyppien porukkaan. Jos joku erehtyi kokemattomuuttaan antamaan itsestään epäedullisen kuvan ensimmäisenä päivänä, niin siitä sai sitten maksaa peruskoulun loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo nyt ihan selvää. Kaikki (päiväkodit, koulut, neuvola, lapsiperheiden palvelut ym) tähtää siihen, että jokaisesta lapsesta kasvaa työelämän ihanteisiin sopiva aikuinen. Koko systeemi pyrkii muovaamaan jokaisesta lapsesta sellaisen. Työelämän ihanteet (se ns. normaali ihmistyyppi) taas tulee lähinnä poliittisten agendojen sanelemana.
Juuri näin. Eli mars laitostumaan 10 kuukauden ikäisestä lähtien. Täysiä päiviä tietysti heti alusta lähtien! Ja äiti äkkiä takaisin tuottavaksi veronmaksajaksi... 😔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen hyväksyttiin erilaisuutta enemmän. Niin se vain on. Oli erilaisia kylähulluja ja muita. Ei ne ketään haitanneet, vaan hyväksyvästi suhtauduttiin. Nykyään kaikki poikkeavat halutaan toimittaa psykiatriseen hoitoon. Pois silmistä, pois mielestä.
Oikeastaan tuokin oli vähän vaihtelevaa. Yhtäältä oli niitä persoonallisia tapauksia, jotka eivät olleet kenellekään haitaksi ja jotka olivat tervetulleita. Samaan aikaan erityisesti koulumaailmassa vähänkin massasta poikkeava joutui helposti silmätikuksi, ellei sitten kuulunut suosittujen tyyppien porukkaan. Jos joku erehtyi kokemattomuuttaan antamaan itsestään epäedullisen kuvan ensimmäisenä päivänä, niin siitä sai sitten maksaa peruskoulun loppuun asti.
Saattoi joutua silmätikuksi ikätovereiden taholta, mutta terveydenhuolto (neuvolat ym) ja opettajat eivät samoin kuin nykyään yrittäneet pakottaa tietyn mallin mukaiseksi jokaista lasta.
Ei sillä ole väliä vaikka suurin osa ei olisi normaaleja. Normaaliksi voidaan määritellä mikä vain mikä sopii johonkin ihanteeseen. Ikävä juttu sitten vain kun suurin osa ei vastaakaan sitä.
Ap,
olisiko se hirveää, jos lapsesi osoittautuisi autismin kirjolla olevaksi? Tuntuu, että pidät loukkaavana ajatusta, että lapsessasi voisi olla jotain vikaa?
Omituinen asenne tässä keskustelussa. Uskotaan, että lapsia nykyään kovasti muokataan ja painostetaan samaan muottiin. Todellisuudessa luokat ovat täynnä, jos nyt suoraan sanon, niin toinen toistaan omituisempia otuksia. Siellä sellainen tavallinen oppilas, joita suurin osa oli 25 vuotta sitten, kun urani aloitin, etsii toistaan. Harvassa ovat ne, joilla ei ole mitään neuropsykiatrista erityisyyttä, psykososiaalisia ongelmia, mt-ongelmia, autismin piirteitä, erilaisia oppimisvaikeuksia jne.
Oikeasti tänä päivänä olisi tarpeen palata siihen vanhaan meininkiin, jossa ei keskitytä vaalimaan jokaisen lumihiutaleen erityisyyttä.
Opettajilta odotetaan täysin kohtuuttomia. Emme me pysty toteuttamaan meille asetettuja ideaaleja.
Ja btw, aloituksen kuvaus kuulostaa minustakin autistilta.
T. Yläkoulun opettaja