Miksi tavallinen normaali lapsi on muka juuri tällainen?

Esim juuri tätä tarkoitan, että lapsista jo 25 % on tehostetun tuen ja erityisen tuen piirissä. Eli niin merkittävästä ns. normaalista poikkeavia, että heille on päädytty järjestämään virallisia tukitoimia poikkeavuuteensa. Miettikää, neljäsosa lapsista! Ja sitten on ne, jotka poikkeavat ns. normaalista jonkun verran, mutta ei niin paljon, että heille tehtäisiin virallinen tukipäätös. Heitä on varmasti paljon yli 25 %. Eli selvästi alle puolet on normaaleja. Onko kyseinen normaali silloin enää normaali, kun suurin osa lapsista ei mahdu siihen?! Ap

Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastauksia tuntuu olevan vaikea saada. Paitsi asian vierestä ja sitten juuri noita ammattilaisen kommentteja, jotka juurikin todentavat aloituksessa kuvatun ilmiön.

Tämä on sikäli jännä juttu, että toisaalta nykyään eletään vahvasti individualismin aikakautta. Siis aikuisväestössä. Silti lapset halutaan pakottaa tiettyyn ahtaaseen muottiin. Eikä lapsissa todellakaan arvosteta ja tueta individualistisia piirteitä. Minusta tässä on ristiriita.

Koska vain tietynlainen lapsi sopii systeemiin. Eli laitoksiin (päiväkoti, koulu). 

Vierailija kirjoitti:

Koska vain tietynlainen lapsi sopii systeemiin. Eli laitoksiin (päiväkoti, koulu). 

Päiväkoti ei enää ole hoitopaikka vaan se on kasvatuslaitos jossa lapsi pyritään kasvattamaan tietynlaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vain tietynlainen lapsi sopii systeemiin. Eli laitoksiin (päiväkoti, koulu). 

Päiväkoti ei enää ole hoitopaikka vaan se on kasvatuslaitos jossa lapsi pyritään kasvattamaan tietynlaiseksi.

Mutta miksi juuri sellaiseksi kuin nykyään pyritään? Kuka on päättänyt sen tavoitellun optimilapsen ominaisuudet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vain tietynlainen lapsi sopii systeemiin. Eli laitoksiin (päiväkoti, koulu). 

Päiväkoti ei enää ole hoitopaikka vaan se on kasvatuslaitos jossa lapsi pyritään kasvattamaan tietynlaiseksi.

Mutta miksi juuri sellaiseksi kuin nykyään pyritään? Kuka on päättänyt sen tavoitellun optimilapsen ominaisuudet?

Nykypäivänä valtakulttuuri muodostuu ennen kaikkea median toimesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja suurinosa lapsista on kuvailemasi kaltaisia. Aika harva erottuu vahvasti joukosta. 

Itse olen ihan eri mieltä tästä. Jos mietin vaikka ystävieni ja sukulaisteni lapsia, niin suurin osa heistä on hiljaisia, älykkäitä introverttejä, joiden lempipuuhaa on yksin näperrellä jotain koottavia lentokoneita, koodata tietokoneella, opiskella matikkaa tai vieraita kieliä jne. Ap

Tarkoitinkin ehkä enemmän ryhmässä toimimisen dynamiikkaa ja sosiaalisissa suhteissa sekä ohjausta vaativissa tehtävissä selvitymistä ikätasoisesti. Persoonallisuuksien erot näkyvät aina totta kai, mutta ne eivät usein haittaa ryhmässä/ohjatussa toiminnassa olemista. 

Minä olin vähän tuollainen poikkeava lapsi pienenä. Luulen, että elämääni olisi helpottanut, jos olisin saanut jonkinlaista apua sosiaaliseen kanssakäymiseen pienenä. Ehkä en olisi ollut koulussa yhtä pahasti yksin ja syrjitty, jos olisin osannut mukauttaa käyttäytymistäni enemmän samanlaiseksi kuin miten ikäiseni normaalisti käyttäytyivät. Tunsin kunnolla kuuluvani porukkaan vasta, kun aloitin TKK:lla teknillisen fysiikan opinnot.

Vierailija kirjoitti:

Esim juuri tätä tarkoitan, että lapsista jo 25 % on tehostetun tuen ja erityisen tuen piirissä. Eli niin merkittävästä ns. normaalista poikkeavia, että heille on päädytty järjestämään virallisia tukitoimia poikkeavuuteensa. Miettikää, neljäsosa lapsista! Ja sitten on ne, jotka poikkeavat ns. normaalista jonkun verran, mutta ei niin paljon, että heille tehtäisiin virallinen tukipäätös. Heitä on varmasti paljon yli 25 %. Eli selvästi alle puolet on normaaleja. Onko kyseinen normaali silloin enää normaali, kun suurin osa lapsista ei mahdu siihen?! Ap

Ahaa, nyt mä ymmärrän. Sinusta tehostettu tuki tarkoittaa, että lapsi ei ole normaali. Se on sinun tulkintasi. Entäs onko sinusta keski-ikäinen, jolla on silmälasit "normaali"? Kun hän tarvitsee apua näkemiseen. 

Se, että lapsi saa koulussa suunniteltua tukea oppimiseen ei tarkoita meille ihmisille yleensä, että lapsi olisi epänormaali.

Vierailija kirjoitti:

Esim juuri tätä tarkoitan, että lapsista jo 25 % on tehostetun tuen ja erityisen tuen piirissä. Eli niin merkittävästä ns. normaalista poikkeavia, että heille on päädytty järjestämään virallisia tukitoimia poikkeavuuteensa. Miettikää, neljäsosa lapsista! Ja sitten on ne, jotka poikkeavat ns. normaalista jonkun verran, mutta ei niin paljon, että heille tehtäisiin virallinen tukipäätös. Heitä on varmasti paljon yli 25 %. Eli selvästi alle puolet on normaaleja. Onko kyseinen normaali silloin enää normaali, kun suurin osa lapsista ei mahdu siihen?! Ap

Valitettavasti tähän on tultu. Mistä se sitten johtuu, siihen on varmasti lukuisia syitä. Normaali on normaali sillä mittapuulla, että koulussa oppilas kykenee opiskelemaan ilman tukea. Ja valitettavan paljon on niitä jotka eivät pysty. Saa nähdä tuleeko tuenportaan muuttamisella vaikutuksia mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim juuri tätä tarkoitan, että lapsista jo 25 % on tehostetun tuen ja erityisen tuen piirissä. Eli niin merkittävästä ns. normaalista poikkeavia, että heille on päädytty järjestämään virallisia tukitoimia poikkeavuuteensa. Miettikää, neljäsosa lapsista! Ja sitten on ne, jotka poikkeavat ns. normaalista jonkun verran, mutta ei niin paljon, että heille tehtäisiin virallinen tukipäätös. Heitä on varmasti paljon yli 25 %. Eli selvästi alle puolet on normaaleja. Onko kyseinen normaali silloin enää normaali, kun suurin osa lapsista ei mahdu siihen?! Ap

Ahaa, nyt mä ymmärrän. Sinusta tehostettu tuki tarkoittaa, että lapsi ei ole normaali. Se on sinun tulkintasi. Entäs onko sinusta keski-ikäinen, jolla on silmälasit "normaali"? Kun hän tarvitsee apua näkemiseen. 

Se, että lapsi saa koulussa suunniteltua tukea oppimiseen ei tarkoita meille ihmisille yleensä, että

En minä heitä epänormaaleiksi nimittänyt, sen keksit sinä itse. Puhuin vain sellaisesta teoreettisesta tavallisuudesta, johon itse asiassa suuri osa lapsista ei mahdu vaan suuri osa poikkeaa siitä, minkä nykyään ajatellaan olevan se ns. tavallinen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim juuri tätä tarkoitan, että lapsista jo 25 % on tehostetun tuen ja erityisen tuen piirissä. Eli niin merkittävästä ns. normaalista poikkeavia, että heille on päädytty järjestämään virallisia tukitoimia poikkeavuuteensa. Miettikää, neljäsosa lapsista! Ja sitten on ne, jotka poikkeavat ns. normaalista jonkun verran, mutta ei niin paljon, että heille tehtäisiin virallinen tukipäätös. Heitä on varmasti paljon yli 25 %. Eli selvästi alle puolet on normaaleja. Onko kyseinen normaali silloin enää normaali, kun suurin osa lapsista ei mahdu siihen?! Ap

Ahaa, nyt mä ymmärrän. Sinusta tehostettu tuki tarkoittaa, että lapsi ei ole normaali. Se on sinun tulkintasi. Entäs onko sinusta keski-ikäinen, jolla on silmälasit "normaali"? Kun hän tarvitsee apua näkemiseen. 

Se, että lapsi saa koulussa suunniteltua tukea oppimiseen ei tarkoita meille ihmisille yleensä, että

Kuka sitä tukea oikein antaa ja miten? Siis ihan konkreettisesti.

Ja kysehän ei ole vain jostain tuen tarpeesta vaan siitä, että näkemys tavallisesta ja normaalista on varsin kapea. Jos lapsen kiinnostuksen kohteet ei ole valtavirran mukaiset (ryhmä Hau, dinosaurukset, jotkut tubettajat jne) vaan erilaiset (vaikka sitten ne sammakot ja vaikka historia ja robotiikka), niin moni kasvatusalan ammattilainen huolestuu lapsesta. Kun hän ei vastaa virallista normaalia. Vaikka hänen kiinnostuksen kohteet ei sinänsä olisi mitenkään todella intensiivisiä. Eli lapsessa nähdään olevan jotain outoa sen mukaan mistä hän on kiinnostunut. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim juuri tätä tarkoitan, että lapsista jo 25 % on tehostetun tuen ja erityisen tuen piirissä. Eli niin merkittävästä ns. normaalista poikkeavia, että heille on päädytty järjestämään virallisia tukitoimia poikkeavuuteensa. Miettikää, neljäsosa lapsista! Ja sitten on ne, jotka poikkeavat ns. normaalista jonkun verran, mutta ei niin paljon, että heille tehtäisiin virallinen tukipäätös. Heitä on varmasti paljon yli 25 %. Eli selvästi alle puolet on normaaleja. Onko kyseinen normaali silloin enää normaali, kun suurin osa lapsista ei mahdu siihen?! Ap

Ahaa, nyt mä ymmärrän. Sinusta tehostettu tuki tarkoittaa, että lapsi ei ole normaali. Se on sinun tulkintasi. Entäs onko sinusta keski-ikäinen, jolla on silmälasit "normaali"? Kun hän tarvitsee apua näkemiseen. 

Se, että lapsi saa koulussa suunniteltua tukea opp

Tehostettua tukea antaa yleensä oma ope. Se voi olla tosi monenlaista. Esim. ope merkkaa läksyn kohdan lapulla, oppilas osallistuu kerran viikossa läksyparkkiin, ope kannustaa oppilasta välituntileikkeihin mukaan, ope valitsee läksyt kuormituksen huomioiden, ope laitta viikottain huoltajalle kokoomaviestin miten viikko mennyt, koulunkäynnin ohjaajan palvelut luokassa käytössä tms.

Siis erittäin normaalia toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim juuri tätä tarkoitan, että lapsista jo 25 % on tehostetun tuen ja erityisen tuen piirissä. Eli niin merkittävästä ns. normaalista poikkeavia, että heille on päädytty järjestämään virallisia tukitoimia poikkeavuuteensa. Miettikää, neljäsosa lapsista! Ja sitten on ne, jotka poikkeavat ns. normaalista jonkun verran, mutta ei niin paljon, että heille tehtäisiin virallinen tukipäätös. Heitä on varmasti paljon yli 25 %. Eli selvästi alle puolet on normaaleja. Onko kyseinen normaali silloin enää normaali, kun suurin osa lapsista ei mahdu siihen?! Ap

Ahaa, nyt mä ymmärrän. Sinusta tehostettu tuki tarkoittaa, että lapsi ei ole normaali. Se on sinun tulkintasi. Entäs onko sinusta keski-ikäinen, jolla on silmälasit "normaali"? Kun hän tarvitsee apua näkemiseen. 

Tehostettua tukea antaa yleensä oma ope. Se voi olla tosi monenlaista. Esim. ope merkkaa läksyn kohdan lapulla, oppilas osallistuu kerran viikossa läksyparkkiin, ope kannustaa oppilasta välituntileikkeihin mukaan, ope valitsee läksyt kuormituksen huomioiden, ope laitta viikottain huoltajalle kokoomaviestin miten viikko mennyt, koulunkäynnin ohjaajan palvelut luokassa käytössä tms.

Siis erittäin normaalia toimintaa.

Aika harvalla opella on aikaa tuollaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on sekä lapsille että aikuisille jotenkin kummallisen ahtaat normit, joihin pitäisi sopia, että olisi "normaali". Sitten tehdään näitä uusia lokeroita niille "ei-normaaleille", diagnooseja sun muuta. Ja aikuisilla sitten täytyy keksiä monenlaisia sukupuoli-identiteettejä, kun esim. naiseuteen ja mieheyteen mahtuu nykykäsityksen mukaan vain hyvin stereotyyppiset tapaukset. Kai munkin kuuluisi olla joku they/them tai mikälie kun olen ollut lapsesta asti semmoinen poikamainen tyttö, enkä ole erityisen kiinnostunut koko sukupuoliasiasta enkä jatkuvasti koe itseäni minkään sukupuolen edustajaksi.

Mutta siis joo tosiaan minusta näyttää että tosi monissa asioissa on näin, että määritellään tiukasti normaali, ja jotenkin problematisoidaan hyvinkin vähän siitä poikkeavat. Tai ainakin nimilaputetaan jonkun muun kuin normaali tavis kategorian alle. Mihin on kadonnut ihmisen erilaisuuden ja l

Ujoudesta, herkkyydestä ja hitaastilämpiävyydestä on tullut niin hävettyjä ja halveksittuja luonteenpiirteitä että niille halutaan tänä päivänä "vapaudu vankilasta - kortti" autismidiagnoosina. Todella surullista aikaa eletään. -eri

Vierailija kirjoitti:

Ja kysehän ei ole vain jostain tuen tarpeesta vaan siitä, että näkemys tavallisesta ja normaalista on varsin kapea. Jos lapsen kiinnostuksen kohteet ei ole valtavirran mukaiset (ryhmä Hau, dinosaurukset, jotkut tubettajat jne) vaan erilaiset (vaikka sitten ne sammakot ja vaikka historia ja robotiikka), niin moni kasvatusalan ammattilainen huolestuu lapsesta. Kun hän ei vastaa virallista normaalia. Vaikka hänen kiinnostuksen kohteet ei sinänsä olisi mitenkään todella intensiivisiä. Eli lapsessa nähdään olevan jotain outoa sen mukaan mistä hän on kiinnostunut. Ap

Joskus myös tuntuu, että ihmiset tulkitsevat näitä asioita eri tavoin. Jos lapsi kertoo olevansa kiinnostunut historiasta, niin kuulija saattaa olettaa hänen viettävän aikansa paksuissa kirjoissa vuosilukuja päntäten, kun taas lapsi itse pitää ritareista, villistä lännestä ja vanhan ajan seikkailutarinoista. Samoin tuntuu, että joillekin ihmisille pitäisi erikseen listata kaikki mielenkiinnonkohteet. Jos henkilö kertoo olevansa kiinnostunut pyöräilystä, niin luullaan hänen viettävän kaiken valveillaoloaikansa pyörällä ajaen tai sitä rassaten.

Tehostettua tukea antaa yleensä oma ope. Se voi olla tosi monenlaista. Esim. ope merkkaa läksyn kohdan lapulla, oppilas osallistuu kerran viikossa läksyparkkiin, ope kannustaa oppilasta välituntileikkeihin mukaan, ope valitsee läksyt kuormituksen huomioiden, ope laitta viikottain huoltajalle kokoomaviestin miten viikko mennyt, koulunkäynnin ohjaajan palvelut luokassa käytössä tms.

Siis erittäin normaalia toimintaa.

Aika harvalla opella on aikaa tuollaiseen.

Kyllä. Viimeistään yläkoulussa voi unohtaa tuollaiset. Opettajalla voi olla sata oppilasta päivässä, joukossa kymmeniä tuen tarvitsijoita. 

Vierailija kirjoitti:

Koska tuollainen on se ns. helppo, kätevä, sovinnainen, muottiin mahtuva. Aika samantapainen kuin se mikä nykyään on ns. hyvä työntekijä ref aikuiset. 

Keskivertotyyppejä on aina suosittu.