Onko oikeasti olemassa ihmisiä, jotka eivät "päästä" kumppaniaan yksikseen ulkomaille?
Vai onko tuo vain urbaanilegenda? Eri asia tietysti, jos molemmat haluavat aina matkustaa yhdessä tai kumpikaan ei halua matkustaa ollenkaan, mutta luulisi aika harvassa olevan niiden parien, joilla matkustusmieltymykset osuvat 100% yhteen.
Kommentit (855)
Ennen reissattiin kavereiden kanssa, nykyään vaimon kanssa. Kummassakin versiossa ollaan seitinohuessa lähes koko ajan, joten ei oo kauheasti meno muuttunut. Paitsi että vaimon kanssa saa seksiäkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne mussukat puhtailla jauhoilla ole matkassa, vaikka mitä kotona vakuuttaisivat. Jokainen tehkööt suhteissaan valintansa. Henkilökohtaisesti en luota humalaisiin miehiin, en toisten tai omaani. Miksi siis altistaa itseään erinäisillä reissuilla, joissa houkutuksia aivan varmasti tulee sekä miesten keskinäisiä päähänpistoja. Miehillä on mielessä se yksi asia, uskokaa tai älkää.
Ihan järkyttäviä parisuhteita täällä ihmisillä. Minä olen ollut yli 30 vuotta naimisissa, ja todellakin luotan, ja olen aina luottanut mieheeni. Miksi olisin suhteessa humalahakuisesti juovan juntin kanssa, tai ihmisen, joka valehtelee ja pettää? Valitkaa kunnollinen mies, niin työmatkojen ja lomamatkojen kohdalla ei tule edes mieleen, että toinen voisi pettää. Tai että luottaa puolisoon niin vähän, että jotkut risteilyt pitää kieltää luottamuksen takia.
Jos mun mies haluaisi matkustaa yksin, olisi se pois perheen yheteisistä rahoista ja perheen yhteisistä lomista + olisi minulle todella raskasta olla pikkulasten kanssa keskenään tuo aika, vaikka pärjäisin kyllä. Toisella lapsella on perussairaus. Mies taas ei ikipäivänä haluaisi jäädä keskenään lasten kanssa, joten minulle vastaavaa mahdollisuutta yksin matkustamiseen ei ikinä tulisi. Joten ei, mieskään ei voi matkustaa itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne mussukat puhtailla jauhoilla ole matkassa, vaikka mitä kotona vakuuttaisivat. Jokainen tehkööt suhteissaan valintansa. Henkilökohtaisesti en luota humalaisiin miehiin, en toisten tai omaani. Miksi siis altistaa itseään erinäisillä reissuilla, joissa houkutuksia aivan varmasti tulee sekä miesten keskinäisiä päähänpistoja. Miehillä on mielessä se yksi asia, uskokaa tai älkää.
Ihan järkyttäviä parisuhteita täällä ihmisillä. Minä olen ollut yli 30 vuotta naimisissa, ja todellakin luotan, ja olen aina luottanut mieheeni. Miksi olisin suhteessa humalahakuisesti juovan juntin kanssa, tai ihmisen, joka valehtelee ja pettää? Valitkaa kunnollinen mies, niin työmatkojen ja lomamatkojen kohdalla ei tule edes mieleen, että toinen voisi pettää. Tai että luottaa puolisoon niin vähän, että jotkut risteilyt pitää kieltää luottamuksen takia.
Kaikki keitä tiedän, ovat juuri näitä kunnollisia miehiä. Olet harhainen luuloinesi, että vain räkäiset duunarit pettävät. Asia on lähes päin vastoin. Kannattaa avartaa omaa maailmankuvaa, kaikki ei ole niin vaaleanpunaista kuin mitä sinä näet.
Vierailija kirjoitti:
Jos mun mies haluaisi matkustaa yksin, olisi se pois perheen yheteisistä rahoista ja perheen yhteisistä lomista + olisi minulle todella raskasta olla pikkulasten kanssa keskenään tuo aika, vaikka pärjäisin kyllä. Toisella lapsella on perussairaus. Mies taas ei ikipäivänä haluaisi jäädä keskenään lasten kanssa, joten minulle vastaavaa mahdollisuutta yksin matkustamiseen ei ikinä tulisi. Joten ei, mieskään ei voi matkustaa itsekseen.
Pikkulapsiaika on täysin eri asia kuin vanhempi pari tai lapseton pari. Silloin ei tietenkään lähdetä kuin poikkeustilanteissa.
Kaikki keitä tiedän, ovat juuri näitä kunnollisia miehiä. Olet harhainen luuloinesi, että vain räkäiset duunarit pettävät. Asia on lähes päin vastoin. Kannattaa avartaa omaa maailmankuvaa, kaikki ei ole niin vaaleanpunaista kuin mitä sinä näet.
No nyt ymmärsit vähän väärin. Duunari voi tottakai olla uskollinen ja hyvä mies, ja korkeasti koulutettu menestynyt viinaan menevä juntti. Hyvä mies on rehellinen ja uskollinen. Ja kyllä niitä on.
Pettää voi jopa yhteisellä reissulla. Eräs tuttu mies ajoi 90-luvulla tilausajobussia ulkomaille. Sillä aikaa kun naiset meni pariksi tunniksi shoppailemaan, miehet vietiin baariin (=bordelliin). Ja 90% miehistä osti palveluita
En lopeta Japanissa matkustelua yhdenkään naisen takia. M28
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei reissata kotimaassakaan ilman toista. Ei edes työreissuja, ellei ne ole aivan pakollisia, ja esimerkiksi työreissut laivaristeilylle eivät pakollisia ole. Ei myöskään käydä baarissa yksikseen tai kavereiden kanssa. Harvoin edes työpaikan illanvietoissa.
Kuulostaa siamilaisilta kaksosilta.
Mutta oikeastaan tuttavapiirissä on yksi tuon tyylinen pariskunta, ja olen kauan ihmetellyt, eikö heitä ahdista kulkea joka paikassa yhdessä. Varmaan vielä joskus kysyn siltä vaimolta, eikö olisi ihanan vapauttavaa mennä joskus jonnekin ihan yksin.
"Niin kun on myös suhteita joissa se puoliso on paras kaveri, rakastaja, sielunkumppani jota ilman ei halua tehdä juuri mitään."
Allekirjoitan ensimmäisen osan lauseesta. Oma puolisoni on minulle juuri tätä. Mutta silti haluan joskus tehdä kaikenlaista ilman häntä. Haluan käydä lenkillä yksin äänikirjaa tai omia ajatuksiani kuunnellen. Haluan välillä matkustaa yksin tai naisporukalla. Haluan joskus olla yksin ihan vaan omissa oloissani.
Silti rakastan miestäni yli kaiken.
Eikä koskaan ole käynyt mielessäni, että pettäisin häntä, vaikka tilaisuuksia kyllä olisi ollut. Jos hän sitten on pettänyt minua, en siitä ainakaan tiedä eikä suhteessamme ole mitään vialla. Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Olisin ihan kaheli, jos alkaisin epäilemään ja maalailemaan piruja seinille. Jos se sitten joskus on edessä, asia käsitellään silloin eikä etukäteen murehtimalla.
Vierailija kirjoitti:
En lopeta Japanissa matkustelua yhdenkään naisen takia. M28
Oikein. Ei pidä alistua naisen kontrolloitavaksi. Miksiköhän kommenttisi on saanut naisilta alanuolia...?
Vierailija kirjoitti:
Pettää voi jopa yhteisellä reissulla. Eräs tuttu mies ajoi 90-luvulla tilausajobussia ulkomaille. Sillä aikaa kun naiset meni pariksi tunniksi shoppailemaan, miehet vietiin baariin (=bordelliin). Ja 90% miehistä osti palveluita
Taas näitä eräs tuttu kertoo juttuja. Puolet ihmisistä ei petä. Puolet on pettänyt. Eikä siihen reissuja tarvita. Esim työkaverin kanssa voi pettää jos on peittääkseen. Matkat eivät ole mikään erityinen pettämiseen liittyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on perheessä rahaa x määrä. Kaikki haluavat matkustaa. Mikä oikeus jollain olisi yksin käyttää siitä x:stä omiin lomiinsa? Kyllä meillä matkustellaan koko perheenä.
Joissakin perheissä puolisoilla on omaakin rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lopeta Japanissa matkustelua yhdenkään naisen takia. M28
Oikein. Ei pidä alistua naisen kontrolloitavaksi. Miksiköhän kommenttisi on saanut naisilta alanuolia...?
Ehkä siihen liittyy kaikki ne muut kirjoitukset tuolla allekirjoituksella. Ei ketään varmasti tämän tyypin Japanin matkat erityisesti kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on perheessä rahaa x määrä. Kaikki haluavat matkustaa. Mikä oikeus jollain olisi yksin käyttää siitä x:stä omiin lomiinsa? Kyllä meillä matkustellaan koko perheenä.
Joissakin perheissä puolisoilla on omaakin rahaa.
Ja monissa perheissä on rahaa matkustaa yhdessä ja erikseen. Mutta jos on yhteisiä lapsia, ja rahasta pula, ei sitä omaa rahaa oikein voi olla. Monessa pikkulapsiperheessä menee kyllä molempien tulot yhteiseen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettää voi jopa yhteisellä reissulla. Eräs tuttu mies ajoi 90-luvulla tilausajobussia ulkomaille. Sillä aikaa kun naiset meni pariksi tunniksi shoppailemaan, miehet vietiin baariin (=bordelliin). Ja 90% miehistä osti palveluita
Taas näitä eräs tuttu kertoo juttuja. Puolet ihmisistä ei petä. Puolet on pettänyt. Eikä siihen reissuja tarvita. Esim työkaverin kanssa voi pettää jos on peittääkseen. Matkat eivät ole mikään erityinen pettämiseen liittyvä asia.
Miehistä 39 prosenttia on joskus pettänyt kumppaniaan (ei siis välttämättä tätä nykyistä) ja naisista 30 prosenttia. Eli paljon vähemmän kuin puolet, Väestöliiton suomalaistutkimus lähteenä. Olen ennenkin tuon tiedon tänne kirjoittanut, kun täällä usein väitetään, että "kaikki pettävät", miehet varsinkin. Kuitenkin totuus on se, että valtaosa ei petä.
Minä olen lähtenyt viideksi päiväksi kaupunkilomalle siskoni kanssa, kun kuopus oli vähän päälle vuoden. Toisen kerran seuraavana vuonna. Meillä oli niin hauskaa! Ja oma mieheni ei valita, vaan kannustaa lähtemään ja pitämään hauskaa, koska tietää että minuun voi luottaa. Ja mies taas ei juurikaan tee omia reissuja, koska matkustaa työnsä puolesta jo niin paljon.
Minä myös tarvitsen, kuten joku yllä kirjoitti, omaa aikaa. Haluan joskus kuunnella äänikirjaa tai omaa musiikkia, haluan joskus syödä lounaan yksin ihan omaan tahtiin. Olen myös matkustanut yksin. Tuolloin olen kyllä ikävöinyt miestäni, mutta myös nauttinut omasta olostani, omista aikatauluistani ja siitä, että ei tarvitse tehdä kompromisseja (edes sen oman rakkaan kanssa).
Nyt kun lapset on isompia, meidän elämään on tullut taas paljon enemmän kahdenkeskistä aikaa ja sekin on ihanaa. Olen myös paljon lasten kanssa niin kotona (luonnollisesti) kuin kodin ulkopuolella. Olen mukana heidän harrastuksissaan tavalla jos toisellakin, vien heitä uimaan, elokuviin, museoihin. Mies taas vie kiipeilemään, omille sukulaisilleen yms. Ja sitten tehdään vielä perheen kesken. Viime kesänä oltiin kahden viikon reissulla ja oli ihanaa, mutta oli myös ihanaa olla sen jälkeen kaksi yötä mökillä vain minä ja koira.
En muuten kyllä tiedä asiasta, mutta: mitä ihmettä mä siellä, ulkomailla, tekisin ilman mun miestä?
Joskus töissä on ollut pariskuntia, joissa on mustasukkaisuutta, joka voi olla ihan aiheellista. Jos mies tai nainen on taipuvainen dokaamaan paljon, niin silloin voi sattua ja tapahtua. Valitettavasti oma 20 vuoden kokemukseni reissutöistä on huomattavasti tylsempi. Näen reissutöitä tekeviä miehiä, ehkä he pettävät sitten toinen toistensa kanssa. Kaappihomollehan reissutyö varmasti sopii hyvin. Tai sitten donjuanistille, joka ei kykene normaaliin perhe-elämään, vaikka työpaikka olisi kilometrin päässä kotoa. Pettäminenhän onnistuu missä tahansa.
En itse enää tee reissutyötä, mutta mieheni tekee edelleen. Raskasta hommaa ja olen usein mukana, teen etätöitä hotellissa. Siirtymät autolla tai lentäen paikasta toiseen ovat raskaita. Mutta usein reissuhommissa myös ansiot ovat paremmat. Remppamiehet ja muut asentajatkin varmaan hankkivat hiukan paremmin reissutyössä ja olot heillä vielä karummat. Ehkä sitten on suhteita muiden miesten kanssa niissä halvemmissa majoituspaikoissa, vaikkei kyllä ole siitäkään havaintoa. Valot sammuvat aiemmin kuin itselläni, koska herätys on ennen kuutta. Pienillä paikkakunnilla on tasan yksi järkevä yöpymispaikka, jossa sitten näkyy reissutyöläisten koko kirjo. Siellä ryyppäävät lähinnä koulutusmatkalaiset, silloin muut eivät saa nukuttua ja siellä varmaan tapahtuu enemmän pettämistäkin, vrt. pikkujoulut.
Suomessa on tehty yksi tutkimus, josta uutisoitiin, että pettämistä on reissutyössä. Kaivoin sen tutkimuksen esille, se oli tutkimus kirkon perheneuvontaan hakeutuneista pariskunnista, joiden tulosyy terapiaan oli pettäminen. Ja pareja oli alle 20 kpl. Aika mielenkiintoista uutisoida sen perusteella, että reissutyötä tekevät pettävät eniten, koska harva varmaan kaivoi itse tutkimuksen esille.