Lue keskustelun säännöt.
Onko oikeasti olemassa ihmisiä, jotka eivät "päästä" kumppaniaan yksikseen ulkomaille?
28.10.2024 |
Vai onko tuo vain urbaanilegenda? Eri asia tietysti, jos molemmat haluavat aina matkustaa yhdessä tai kumpikaan ei halua matkustaa ollenkaan, mutta luulisi aika harvassa olevan niiden parien, joilla matkustusmieltymykset osuvat 100% yhteen.
Kommentit (855)
Ne on näitä ihmisiä, jotka haluavat rusinat pullasta joka asiassa. Tietysti pettävät miehet haluavat reissata kaveriensa kanssa sekä vaimon joka tämän sallii. Koska luottamus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä luottaisi mieheen joka käy kaveriensa kanssa Lapissa tai ulkomailla poikien reissuilla. On päivänselvää, mitä he siellä tekevät. Onko olemassa vielä naiiveja ja kusetettavia naisia, jotka eivät tätä ymmärrä? Ihmettelen suuresti. Veikkaan, että tietävät mutta eivät välitä.
En ikinä olisi naisen kanssa, joka valittaa tuosta. Olen ollut yli 30 vuotta naimisissa saman naisen kanssa ja lapset ovat aikuisia.
Etpä tietysti, täytyyhän sinun käydä välillä virkistymässä kodin ulkopuolella.
Vaimoni matkustaa enemmän yksin kuin minä, eikä se haittaa minua lainkaan. Miksi pitäisi?
"Jotenkin omituinen fiilis tulee näistä keskusteluista. Jotkut ihmiset tuntuvat hirveän tuomitsevilta. Heidän tapansa elää on ainoa oikea, kaikilla muilla on toksinen suhde. Vaimo ei ole ikinä halunnut mennä vaikka vkl reissuun, häntä on kyselty. On panostettu jne. Vaimo on joskus suostunutkin saadakseen painostuksen loppumaan. Sitkun pitäny lähteä vaimo on soittanut kaverille et en pysty olen kipeä..
Mä olen ihmetellyt asiaa ja vaimo sanonut et ei halua kun on mun kanssa mielummin vapaa aikansa..
Kai se sitten on väärin ja red flag "
Eräs ystäväni on tällainen eli hän eli hyvin erillistä elämää puolisonsa kanssa, jota hän koko ajan ylisti ainoaksi oikeaksi. Hän esimerkiksi kaipasi seuraa matkoille, kun mies meni omissa menoissaan. Kun mies sitten rakastui toiseen ja halusi erota (pettänyt oli pitkään), hän ylistää nyt yksin elämistään ja riippumattomuuttaan vähän siihen tyyliin, että "voi teitä raukkoja, kun nyhjötätte kahdestaan koko ajan".
Ulkopuoliselta vaikuttaa enemmänkin siltä, että avioliiton aikainen vakuuttelu erillisistä menoista oli pelkoa siitä, että puoliso ei oikeasti olekaan sitoutunut (mikä osoittautui todeksi) ja nykyinen vakuuttelu on yksinäisyyden torjumista. Kumpikaan ei liity tapaan miten suhteessa tai yksin elää, vaan siihen, että pyrkii muita moittimalla kohentamaan omaa epävarmaa oloaan. Siitähän tuollaisessa usein kyse on.
En itse olisi parisuhteessa, jossa toista pitäisi pyytää olemaan vapaa-aikana yhdessä, vaan haluan elää suhteessa, jossa toinen asetetaan ykköseksi. Niin menojen kuin tunteidenkin suhteen ja luonnollisesti itse teen samoin. Lisäksi tarvitaan samanlaiset ajanviettotavat, sillä eihän mikään toimi, jos se on "uhrautumista", kun pitää olla toisen kanssa yhdessä tai lasten kanssa yhdessä toisen mennessä menojaan.
En kysynyt muijalta lupaa Thaimaan reissuille
The Man
Onnea vaan jos aviomies yrittäisi kieltää harrastusreissuni, illan istumiset miespuolisten ystävien kanssa tai mökkireissut jotka haluan tehdä vain koiran kanssa. Saisi etsiä uuden akan. Sama vapaus tottakai hänelläkin mennä miten tykkää, aikuinen ihminen. Kyllä hän tiesi keneen tutustui ja millaista elämäni on. Eikä ole kyllä nurissutkaan.
Jos toinen on pettääkseen tilaisuus kyllä löytyy. Aikuiset hoitaa sellaiset tilanteet toisella tapaa, päättää edellisen suhteen ensin. En minä ketään omista.
Oman kokemukseni mukaan se on useammin vaimo kuin aviomies joka esim pikkujouluissa vieraaseen sänkyyn päätyy. Ollaan niin hetken hurmassa ja tunteella eikä äly liiku, humalakin vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Jotenkin omituinen fiilis tulee näistä keskusteluista. Jotkut ihmiset tuntuvat hirveän tuomitsevilta. Heidän tapansa elää on ainoa oikea, kaikilla muilla on toksinen suhde. Vaimo ei ole ikinä halunnut mennä vaikka vkl reissuun, häntä on kyselty. On panostettu jne. Vaimo on joskus suostunutkin saadakseen painostuksen loppumaan. Sitkun pitäny lähteä vaimo on soittanut kaverille et en pysty olen kipeä..
Mä olen ihmetellyt asiaa ja vaimo sanonut et ei halua kun on mun kanssa mielummin vapaa aikansa..
Kai se sitten on väärin ja red flag "
Eräs ystäväni on tällainen eli hän eli hyvin erillistä elämää puolisonsa kanssa, jota hän koko ajan ylisti ainoaksi oikeaksi. Hän esimerkiksi kaipasi seuraa matkoille, kun mies meni omissa menoissaan. Kun mies sitten rakastui toiseen ja halusi erota (pettänyt oli pitkään), hän ylistää nyt yksin elämistään ja riippumattomuuttaan vähän siihen tyyliin, että "voi teitä
Niin kun on myös suhteita joissa se puoliso on paras kaveri, rakastaja, sielunkumppani jota ilman ei halua tehdä juuri mitään.
Mä kävin reissussa ilman vaimoa. Oli tylsää mä mietin siellä 2 päivän jälkeen vaan kokoajan et olispa vaimo mukana. Jokainen elämys ym oli sellainen et tuli vaan mieleen et olispa vaimo kokemassa mun kanssa tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulisin, että suurin osa pareista pitää ihan selvänä sitä, että lomamatkat tehdään yhdessä. Näin meilläkin on aina ollut. Kumpikaan ei ole kysynyt lupaa lähteä yksin. Työmatkoilla toki käydään, mutta ne sovitaan työnantajan kanssa eikä niitä puolison kanssa suunnitella.
Niin mäkin. Ei mulla ole yhtään kaveria ketä jaksaisi esim viikon putkeen. Ukon kanssa kyl jaksaisi reissaa vaikka vuoden tai loppuelämän.
Sama, en jaksa yhtään kaveriani edes kolmea päivää saati viikkoa. Kun matkustamme yhdessä erään pariskunnan kanssa, vietämme omissa menoissamme osan ajasta, ihan yhteisestä sopimuksesta, sillä minun tuttavapiirissäni viihdytään parhaiten oman puolison kanssa. Siksihän hänen kanssaan on naimisiin menty, että yhdessä viihdytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä ahdistaisi suhde jossa pitäisi aina yhdessä nyhrätä. On niitä varmaan mutta ei tule omasta tuttavapiiristä mieleen yhtään. Monet matkustelee sekä yhdessä että erikseen eikä mitään ongelmia. Aika moni reissu olis itseltäkin jäänyt käymättä jos kumppanin olisi pitänyt mukaan pääst. Olen pelkästään tyytyväinen kun puoliso lähtee kuukaudeksi- kahdeksi anopille. Ja hän jää mielellään kotiin kun lähdetää kaverien kanssa jossain käymään.
"Niin kun on myös suhteita joissa se puoliso on paras kaveri, rakastaja, sielunkumppani jota ilman ei halua tehdä juuri mitään.
Mä kävin reissussa ilman vaimoa. Oli tylsää mä mietin siellä 2 päivän jälkeen vaan kokoajan et olispa vaimo mukana. Jokainen elämys ym oli sellainen et tuli vaan mieleen et olispa vaimo kokemassa mun kanssa tämän."
Aivan, minusta itse asiassa tuntuu, että tämä ystäväni hieman kadehtii sitä, että viihdymme niin hyvin yhdessä ja kokee siksi tarvetta korostaa, miten hienoa on "itsenäisyys". Myös minulle tulee heti ikävä miestäni, jos olemme erossa yhdenkin yön. Samoin hänelle. Viestittelemme päivän mittaan toisillemme myös töistä, jos vaikka olemme syöneet hyvän lounaan tai näemme jotain jännää, koska haluamme jakaa keskenämme asiat.
Minulla on myös kaksi läheistä ystävää, mutta en halua heidän kanssaan niin tiiviisti olla yhdessä enkä ole lähtenyt reissuun ystäväni kanssa, vaikka hän on pyytänyt. Koska en nauti reissusta, jos mieheni ei ole mukana. Yksi tai kaksi iltaa ystävien seurassa on aivan riittävästi, olisi suorastaan painajainen viettää kokonainen viikko erossa miehestä ystävän kanssa. Ennemmin sitten yksin - introvertti kun olen.
Nyt kun mietin asiaa, niin minulla on parikin ystävää, jotka ovat aina houkutelleet minua kanssaan matkoille ja antaneet ymmärtää, ettei ole ihan ok, kun en halua lähteä. Toisen heistä olen heivannut tuttavaksi, koska hänellä oli muutenkin taipumusta arvostella minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllä ahdistaisi suhde jossa pitäisi aina yhdessä nyhrätä. On niitä varmaan mutta ei tule omasta tuttavapiiristä mieleen yhtään. Monet matkustelee sekä yhdessä että erikseen eikä mitään ongelmia. Aika moni reissu olis itseltäkin jäänyt käymättä jos kumppanin olisi pitänyt mukaan pääst. Olen pelkästään tyytyväinen kun puoliso lähtee kuukaudeksi- kahdeksi anopille. Ja hän jää mielellään kotiin kun lähdetää kaverien kanssa jossain käymään.
Musta tää kuulostaa siltä että teidän suhde ei ole kummoinen. Ton miehen vois korvaa kuka vaan ja sut hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulisin, että suurin osa pareista pitää ihan selvänä sitä, että lomamatkat tehdään yhdessä. Näin meilläkin on aina ollut. Kumpikaan ei ole kysynyt lupaa lähteä yksin. Työmatkoilla toki käydään, mutta ne sovitaan työnantajan kanssa eikä niitä puolison kanssa suunnitella.
Niin mäkin. Ei mulla ole yhtään kaveria ketä jaksaisi esim viikon putkeen. Ukon kanssa kyl jaksaisi reissaa vaikka vuoden tai loppuelämän.
ja yksin et pysty lähtemään reissuun? Säälittävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Niin kun on myös suhteita joissa se puoliso on paras kaveri, rakastaja, sielunkumppani jota ilman ei halua tehdä juuri mitään.
Mä kävin reissussa ilman vaimoa. Oli tylsää mä mietin siellä 2 päivän jälkeen vaan kokoajan et olispa vaimo mukana. Jokainen elämys ym oli sellainen et tuli vaan mieleen et olispa vaimo kokemassa mun kanssa tämän."
Aivan, minusta itse asiassa tuntuu, että tämä ystäväni hieman kadehtii sitä, että viihdymme niin hyvin yhdessä ja kokee siksi tarvetta korostaa, miten hienoa on "itsenäisyys". Myös minulle tulee heti ikävä miestäni, jos olemme erossa yhdenkin yön. Samoin hänelle. Viestittelemme päivän mittaan toisillemme myös töistä, jos vaikka olemme syöneet hyvän lounaan tai näemme jotain jännää, koska haluamme jakaa keskenämme asiat.
Minulla on myös kaksi läheistä ystävää, mutta en halua heidän kanssaan niin tiiviisti olla yhdessä enkä ole lähtenyt reissuun ystäväni kanssa, va
Sä kuulostat mun vaimolta. Ja kyllä mä olen varmasti maailman onnellisin ihminen kun olen löytänyt jotain tällaista. Mekin laitellaan kymmeniä viestejä päivässä 😂. Ihan jonnin joutavuuksia, mut silti aina hymyilen kun puhelin piippaa..
Vaimoltakin lähti yks pitkäaikainen kaveri veks kun ei yksinkertaisesti suostunut tajuamaan että vaimon elämäntilanne on muuttunut. Ettei häntä kiinnosta enää tippaakaan lähteä reissuihin yms ilman mua.
Vierailija kirjoitti:
"Niin kun on myös suhteita joissa se puoliso on paras kaveri, rakastaja, sielunkumppani jota ilman ei halua tehdä juuri mitään.
Mä kävin reissussa ilman vaimoa. Oli tylsää mä mietin siellä 2 päivän jälkeen vaan kokoajan et olispa vaimo mukana. Jokainen elämys ym oli sellainen et tuli vaan mieleen et olispa vaimo kokemassa mun kanssa tämän."
Aivan, minusta itse asiassa tuntuu, että tämä ystäväni hieman kadehtii sitä, että viihdymme niin hyvin yhdessä ja kokee siksi tarvetta korostaa, miten hienoa on "itsenäisyys". Myös minulle tulee heti ikävä miestäni, jos olemme erossa yhdenkin yön. Samoin hänelle. Viestittelemme päivän mittaan toisillemme myös töistä, jos vaikka olemme syöneet hyvän lounaan tai näemme jotain jännää, koska haluamme jakaa keskenämme asiat.
Minulla on myös kaksi läheistä ystävää, mutta en halua heidän kanssaan niin tiiviisti olla yhdessä enkä ole lähtenyt reissuun ystäväni kanssa, va
LÄHEISRIIPPUVUUS
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulisin, että suurin osa pareista pitää ihan selvänä sitä, että lomamatkat tehdään yhdessä. Näin meilläkin on aina ollut. Kumpikaan ei ole kysynyt lupaa lähteä yksin. Työmatkoilla toki käydään, mutta ne sovitaan työnantajan kanssa eikä niitä puolison kanssa suunnitella.
Niin mäkin. Ei mulla ole yhtään kaveria ketä jaksaisi esim viikon putkeen. Ukon kanssa kyl jaksaisi reissaa vaikka vuoden tai loppuelämän.
ja yksin et pysty lähtemään reissuun? Säälittävää.
Entä jos se ei ole pystymisestä kiinni. Jos se onkin siitä omasta halusta?
Tiedän pariskunnan, jossa toinen puolisko ei saa lähteä edes kaverin kanssa teatteriin tai elokuviin pubista nyt puhumattakaan. Tai saa, mutta siitä seuraa kuulustelu, epäilyjä, viikkojen hiillostaminen, mökötys, raivokohtaus...
En kyllä ymmärrä ihmisiä, jotka valitsevat elää tuollaisessa parisuhteessa.
214. Mitä sitten jos molemmat on onnellisesti läheisriippuvaisia???
Vierailija kirjoitti:
Naapurin eukko vahtaa perheensä tilejä niin tarkkaan, että ukko ei pääse etelän golf-reissuille mukaaan ilman rahankäyttölupaa 🤣🤣🤣. Miten kukaan voi olla noin pihi? Mies siinäkin taloudessa rahan tuo taloon.
Taas yksi syy pitää omat ja puolison rahat selkeästi erillään.
Vierailija kirjoitti:
Minä luulisin, että suurin osa pareista pitää ihan selvänä sitä, että lomamatkat tehdään yhdessä. Näin meilläkin on aina ollut. Kumpikaan ei ole kysynyt lupaa lähteä yksin. Työmatkoilla toki käydään, mutta ne sovitaan työnantajan kanssa eikä niitä puolison kanssa suunnitella.
No en kyllä tunne ketään, joka ei joskus kävisi ystävien kanssa esim. yhden yön reissussa jossain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulisin, että suurin osa pareista pitää ihan selvänä sitä, että lomamatkat tehdään yhdessä. Näin meilläkin on aina ollut. Kumpikaan ei ole kysynyt lupaa lähteä yksin. Työmatkoilla toki käydään, mutta ne sovitaan työnantajan kanssa eikä niitä puolison kanssa suunnitella.
No en kyllä tunne ketään, joka ei joskus kävisi ystävien kanssa esim. yhden yön reissussa jossain.
Ja ikää on?
Tosi ironista että ihminen joka paasaa kontrolloinnista ja näkee punaisia lippuja joka asiassa. Yrittää itse kontrolloida todella selvästi keskustelua ja miten muut saa tuntea ja ajatella.
Melko iso punainen lippu.