HS mielipide: Arjen pyörittäminen on ajanut minut eron partaalle
Jännästi omalla kohdalla aivan sama tematiikka - ja myös tilanne kuin kirjoituksessa on. Meilläkin on ero vireillä. Normaali arjessta mieheni ei suostu jakamaan vastuita, väittää, että ei pärjää. Ei siis osaa lukea wilmaviestejä, harrastusten viestejä, minun viestejä, ei pysty kuuntelemaan tai oma-aloitteisesti osallistumaan kodin asioihin. Ihan niin vässykkä en ole, että olisi hänen antanut päästä niin vähällä, mutta olen lopulta väsynyt tilanteeseen ja laittanut eron vireille. Nyt yllättäen erotilanteessa hän haluaakin vuoroviikkovanhemmaksi. Sanoin, että monissa miesten eroterapiajutuissa puhutaankin siitä, kuinka isä löysi vanhemmuuden vasta eron kautta, niin sille hän nyökkäilee tyytyväisen oloisena.
Ja selvenykseksi vielä, että tilanne on venynyt sen takia niin pitkään, että olen epäillyt hänellä olevan terveydessä ongelmaa ja on ollut sen vuoksi niin vaikea tarttua asioihin.Tämän olen nyt viimein päätellyt olleen virhearvio.
Meillä perheen ulkopuoliset tukiverkot ovat ihan täysi 0. Ainoat elossa olevat isovanhemmat asuva ulkomailla. Lasten pääsy esim. jollekin leirille on ollut aivan kullanarvoista ja ero tulikin nyt, kun emme saaneet lapsia sellaiselle ja isovanhemmat eivät tule edes jouluksi kylään. Pidän kyllä näitäkin merkittävinä seikkoina. Ei ole mitään odotettavaa, eikä näköpiirissä mitään, mitä varten pitäisi edes kulissia pitää yllä.
Kommentit (1282)
Käyttäjä11535 kirjoitti:
Mä ihmettelen kyl tän perheen ruokavastaavana yhtä juttua täs keskustelussa.. Tai monia mut tätä eniten.
Kun mä olin lapsi äiti teki isoja siis tosi isoja annoksia ruokaa. Kaalilaatikkoa, makaronilaatikkoa kiusauksia, jauheliha kastikkeita, lasagnea, ymym noita me sitten syötiin viikolla. Pakkasesta mikroon ja ääntä kohti..
Nytkun itsellä lapsia olen jatkanut ihan samalla tapaa. Perus päivittäinen ruuanlaitto on sitä että teen salaatin tai raastan kurkkua. Eiks kaikki muka oikeasti toimi näin?
Ei, koska on pieni pakastin, eikä asuntoon mahdu enempää. Itse en pysty syömään pakastettua ruokaa, koska se maistuu kamalalta, eikä lapsistakaan toinen. Eli ei meillä toimi tällä tavalla. Lapselle teen jotain ruokaa ja itse olen vaikka syömättä, jos vaihtoehtona on pakastetut ruoat. Isolle porukalle mikrottelu myös vie enemmän aikaa kuin ruoan valmistaminen alusta (esim. tuorepasta), ja ruokailu on sitten kullakin eri aikaan. Ei kiva.
Itse olen ollut töissä varhaiskasvatuksessa ja perheiden kanssa muutenkin ja voin sanoa, että kyllä ne perheet erottuu joukosta joissa kumpikaan vanhemmista ei tee niitä metatöitä. Eli näissä ei äitikään ota sellaista perinteistä äidin roolia että huolehtisi esim että lapselle ostettaisiin sopivan kokoisia, vuodenaikaan sopivia vaatteita (myös moni isä hoitaa tällaisia asioita, mutta jos ei hoida, niin useimmiten äiti ottaa sen roolin pakon edessä vaikka ei haluaisikaan), tai että lapsen kanssa tehtäisiin muutenkin ikätasoon ja kehitykseen sopivia asioita, esim opetettais luistelemaan tai mietittäisiin ylipäänsä lapselle jotain harrastuksia. Lääkärit, neuvolat sun muut sovitut tapaamiset unohtuvat jatkuvasti. Ruokaa ei välttmättä kukaan kotona laita, vaan syödään esim kokoajan jotain pakastepizzaa tai pelkkiä välipaloja vaan. Vaatteet saattaa olla samat monta päivää, jo edellispäivänä selkeästi likaantuneet vaatteet on lapsella seuraavanakin päivänä päällä, ihan sukista lähtien. Ulkohaalaria ei pestä koko talven aikana kertaakaan jne.
Kyllä, tällaisia perheitä on, eivätkä ole välttämättä ollenkaan mitään lasu-asiakkaita tms huono-osaisia, vaan ihan akateemisiakin, periaatteessa hyvin toimeentulevia vanhempia ja perheitä myös joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen velvollisuuksiin kuuluu puolustaa perhettään, niin hän sitten hoitaa ne tilanteet, jossa lasta kiusataan koulussa. Yleensä ne on hankalia ja työläitä ratkaista, palavereja voi olla useita, mutta ihan kiva, että mies käy niissä ja etsii tilanteeseen ratkaisun.
Perheenpää ei myöskään voi olla koskaan humalassa, koska eihän hän silloin voi puolustaa perhettään, jos joku vaara uhkaa.
Jos mun lapsia kiusattais koulussa niin ne ratkeais nopeasti väkivallalla eikä palavereilla.
Kävisit hakkaamassa kiusaajien isät?
Vaikka neki mutta pääasiassa sen kiusaajan siinä koulun pihalla niin että muutkin kiusaajat säikäht
Eikö ne kouluampujat nyt olleetkaan juuri niitä "kiusaamisen uhreja", ainakin omasta mielestään, eli millä lailla väkivaltainen "kiusaamiseen puuttuminen" muuta lapselle opettaisi kuin, että "kiusaajat" laitetaan kuriin vahvemman oikeudella väkivalloin?
Käyttäjä11535 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten teillä tulee pyykkiä ja likasia astioita niin paljon että joka päivä pitää koneiden pyöriä? Meillä 3 hengen taloudessa tiskikone pyörii parin päivän välein ja pyykkikone kerran viikossa.
Samaa nauranut. Ollaan aktiivinen perhe. Treeni vaatteita tulee yks kone viikossa. Toinen on muita vaatteita. Eli 2* viikko käynnissä.
Astianpesukone pyörii 1- 2 vrk välein..
Ihan pikkasen tulee täällä marttyyri settiä tai sit ihmisillä ei ole mitään järkeä siinä mitä tekevät.
Teillä ei vaihdeta lakanoita, pyyhkeitä? Ei tule käsipyykkiä? Vain treenivaatetta ja arkivaatetta? Ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään ja huomenna syödään mun tekemää lohta, suppilovahvero kastiketta ja muusia. Kylkeen teen porkkana raasteen.
Ja nuo saat aikaan 10-20 minuutissa?
Olen eri ja tein viikonloppuna suppiskeiton, kuorin perunat ja porkkanat muusia varten ja pyöritin lihapullat paistinpannulle. Kun kaikki oli kypsymässä ja olin siivonnut keittiön aikaa oli kulunut ehkä 25 minuuttia. Siinä oli vielä hetki aikaa neuloa ennen kuin eka ruokalaji kypsyi.
Mä tein ihan saman, mutta ruoanlaiton aikana samalla tein tehojumpan, kuulustelin esikoisen historian läksyn, tein veroilmoituksen ja opetin koiralle yhden tokon voittajaluokan liikkeen sekä varmistin, että nuorimman lapsen selloasteikkoläksy meni ok.
Vierailija kirjoitti:
Montakos kertaa se äiti kääntyi vauvan päälle unissaan? Ja montako prosenttia imetyksestä meni pullon kautta ja kumpi oli nopeampaa, syöttäminen vai lypsäminen?
Vain mies voi pokkana väittää, että imetyksen katseleminen joskus, jos äiti nukkui (yleensä varmaan ei nukkumut), oikeastaan tarkoittaa, että hän itse myös hoiti vauvan imetyksen 🤯
Mahtaako naiset tilastoida tai yleensäkään miettiä tuollaisia asioita? Vaikuttaa nyt ihan siltä, että kun mies on auttanut äitiä alusta saakka, sekin on väärin tehty, tai ainakin tilastointi on jäänyt tekemättä.
Kyllä vaimo tosiaan nukahti välittömästi, kun vauva saatiin rinnalle. Ja sanoin kyllä varsin selvästi, että "tavallaan", enkä niin, että olisin väittänyt imettäneeni, koska miehenä en siihen tietenkään pysty.
Juuri tuollainen hölmö jankkaaminen ja ennakkoluulojen viljeleminen teiltä naisilta tappaa miesten mielenkiinnon osallistumisesta lastenhoitoon, kotitöihin ja seksiin. Varmasti kuolee moni muukin mielenkiinto.
Silloin kun sinkkuna kävin treffeillä, törmäsin sellaisiin ristikuulustelijoihin, että usein oli naurussa pitelemistä. Arvostan hienovaraista lähestymistä ja tutustumista, enkä itsekään kysele varsinkaan ensitapaamisella mitään ihmeellisyyksiä, vaan asioita huomaa kyllä kyselemättäkin aika paljon.
Eli vain nainen voi pokkana tehdä varsin hölmöjä johtopäätöksiä.
Ja nuo saat aikaan 10-20 minuutissa?
Olen eri ja tein viikonloppuna suppiskeiton, kuorin perunat ja porkkanat muusia varten ja pyöritin lihapullat paistinpannulle. Kun kaikki oli kypsymässä ja olin siivonnut keittiön aikaa oli kulunut ehkä 25 minuuttia. Siinä oli vielä hetki aikaa neuloa ennen kuin eka ruokalaji kypsyi.
Mä tein ihan saman, mutta ruoanlaiton aikana samalla tein tehojumpan, kuulustelin esikoisen historian läksyn, tein veroilmoituksen ja opetin koiralle yhden tokon voittajaluokan liikkeen sekä varmistin, että nuorimman lapsen selloasteikkoläksy meni ok.
Mä tein exat saman mut kato meni vaan 10 minsaa. Ai nii ja unohdin et koko ajan leikin pienimmäisen kanssa häntä viihdyttäen.
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Osaltaan tuosta kertoo sekin, että vanhemmuus on kulttuurisesti niin syvästi äidin vastuulla, että jos isä epäonnistuu isyydessä, sekin sälytetään suoraan äidin viaksi. Valitsiko hän väärin vai omiko vauvan liikaa otselleen, kas siinä kysymys. Ei siinä, miksi isä toimi tai toimii niin epäonnistuneesti kuin tekee.
Siinä on ihan uskomaton ristiriita tuon perheen pää -ajattelun kanssa, jossa se sama isä nimenomaan on aktiivinen toimija ja päätöksentekijä.
Yritä tässä sitten naisena tämän kanssa luovia.
Onneksi nykyään on isäneuvolatoimintaakin osassa maata. Ei se äotikään tiedä millaista on kun oma puoliso on raskaana ja mitä tunteita ja epävarmuulsia hän käy läpi. Monesti isän ainoa tuki on lapsen äiti, ja nostan hattua niille äideille jotka osaavat tukea isyyttäkin.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä11535 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten teillä tulee pyykkiä ja likasia astioita niin paljon että joka päivä pitää koneiden pyöriä? Meillä 3 hengen taloudessa tiskikone pyörii parin päivän välein ja pyykkikone kerran viikossa.
Samaa nauranut. Ollaan aktiivinen perhe. Treeni vaatteita tulee yks kone viikossa. Toinen on muita vaatteita. Eli 2* viikko käynnissä.
Astianpesukone pyörii 1- 2 vrk välein..
Ihan pikkasen tulee täällä marttyyri settiä tai sit ihmisillä ei ole mitään järkeä siinä mitä tekevät.
Teillä ei vaihdeta lakanoita, pyyhkeitä? Ei tule käsipyykkiä? Vain treenivaatetta ja arkivaatetta? Ok.
Vaikutat jälkeenjääneeltä.
eri
Vierailija kirjoitti:
Kun naisille ei mikään kelpaa niin asukaa erillään ja harrastakaa seksiä vain hotellissa
Tuo on kyllä ihan hyvä idea. Ehdotin äskettäin miehelle, että hommataan meille erilliset asunnot, niin melkein suuttui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Osaltaan tuosta kertoo sekin, että vanhemmuus on kulttuurisesti niin syvästi äidin vastuulla, että jos isä epäonnistuu isyydessä, sekin sälytetään suoraan äidin viaksi. Valitsiko hän väärin vai omiko vauvan liikaa otselleen, kas siinä kysymys. Ei siinä, miksi isä toimi tai toimii niin epäonnistuneesti kuin tekee.
Siinä on ihan uskomaton ristiriita tuon perheen pää -ajattelun kanssa, jossa se sama isä nimenomaan on aktiivinen toimija ja päätöksentekijä.
Yritä tässä sitten naisena tämän kanssa luovia.
Jep! Aina se sama, kun täälläkin jotain avautunut siitä että arki niin rankkaa kun mies ei tajua ollenkaan osallistua tarpeeksi. Mitäs läksit? Miksi valitsit tuollaisen miehen?
No tietääkseni mieheni ei ole mikään jälkeenjäänyt yksilö kuitenkaan, et varmaan aika perus mies, joka kyllä töissään pärjää ja ho
Tottakai se että valitsee tietyn miehen lapsen isäksi on oma syy. Eikö kukaan nainen näe omaa osaansa miksi päädytään ihanneparisuhteesta tällaiseen tilanteeseen missä toinen ei tee mitään? Se on PARIsuhde, ja siitä pitää pitää molempien huolta, myös äidin. Isän syy on se miten hän tekee tai ei tee, mutta tilanteeseen on jouduttu ihan yhteisellä toiminnalla, ei tosiaan niin että maailman parhaasta miehestä ja isäehdokkaasta kuoriutuu mullkuuttaan jokin urvelo joka ei mitään tee eikä osaa. Kyse on niin isosta ilmiöstä että on täysin mahdotonta että miehestä tulee lasten myötä vidiootti, semminkin kun seuraavassa parisuhteessa jonkun toisen naisen kanssa ei välttämättä ole mitään tuollaisia ongelmia.
Minä en kyllä 18-vuotiaana osannut miettiä, miten mies suhtautuu lasten saiarstamisiin, yövalvomisiin, vaatteiden ostamiseen ja lasten edun pistämiseen itsensä edelle.
Kaksi kertaa olen sen virheen tehnyt, että olen muuttanut saman katon alle miehen kanssa. Ensimmäinen oli lasteni isä ja tämä sohvailmiö johti eroon. Toinen yhteenmuutto tapahtui lasten aikuistuttua ja ajateltiin, että miksi maksaa kahta asuntoa, kun voimme jakaa kulut yhdessä ja kas, kummaa, mies parkkeerasi sohvalle. Kolmatta kertaa ei tule. Miesystäväni haluaisi muuttaa yhteen, mutta siihen ansaan en enää mene. Asumme lähekkäin, mutta molemmilla on nyt ja tulevaisuudessa omat asunnot. Jos se ei miehelle riitä, niin hän on vapaa hakemaan kotipihan, minä en siihen enää ryhdy. Huolehdin omat asiani, hän omansa.
Tottakai se että valitsee tietyn miehen lapsen isäksi on oma syy. Eikö kukaan nainen näe omaa osaansa miksi päädytään ihanneparisuhteesta tällaiseen tilanteeseen missä toinen ei tee mitään?
Ei näe, kun sitä ei ole. Mies ei ole esine, jonka ominaisuudet olisivat tiedossa ja listalla ja muuttumattomat, kun mies hankitaan. Mies on silloin nuori ja usein mukava, ihan tutkitusti yleensä osallistuva, kaikin puolin ihan lupaava. Varsinkin ihanneparisuhteessa, johon tuossa viitataan.
Mutta sitten lasten synnyttyä mies ukkoontuu, taantuu ja muuttuu, vaikka lupasi, ettei tee niin.
Ei se ole naisen vika, vaan ihan kokonaan miehen oma vika.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä11535 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten teillä tulee pyykkiä ja likasia astioita niin paljon että joka päivä pitää koneiden pyöriä? Meillä 3 hengen taloudessa tiskikone pyörii parin päivän välein ja pyykkikone kerran viikossa.
Samaa nauranut. Ollaan aktiivinen perhe. Treeni vaatteita tulee yks kone viikossa. Toinen on muita vaatteita. Eli 2* viikko käynnissä.
Astianpesukone pyörii 1- 2 vrk välein..
Ihan pikkasen tulee täällä marttyyri settiä tai sit ihmisillä ei ole mitään järkeä siinä mitä tekevät.
Teillä ei vaihdeta lakanoita, pyyhkeitä? Ei tule käsipyykkiä? Vain treenivaatetta ja arkivaatetta? Ok.
Pyyhkeet ja lakanat hoituu itsestään siinä hääräillessä. Kuka niitä muistaa🤷
Tuo häärääminen on naisen esineellistämistä: Kaikki hoituu, kun monitoimikone on käynnissä hääräämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään ja huomenna syödään mun tekemää lohta, suppilovahvero kastiketta ja muusia. Kylkeen teen porkkana raasteen.
Ja nuo saat aikaan 10-20 minuutissa?
Olen eri ja tein viikonloppuna suppiskeiton, kuorin perunat ja porkkanat muusia varten ja pyöritin lihapullat paistinpannulle. Kun kaikki oli kypsymässä ja olin siivonnut keittiön aikaa oli kulunut ehkä 25 minuuttia. Siinä oli vielä hetki aikaa neuloa ennen kuin eka ruokalaji kypsyi.
Mä tein ihan saman, mutta ruoanlaiton aikana samalla tein tehojumpan, kuulustelin esikoisen historian läksyn, tein veroilmoituksen ja opetin koiralle yhden tokon voittajaluokan liikkeen sekä varmistin, että nuorimman lapsen selloasteikkoläksy meni ok.
Olitpas itsekäs. Mä teen aina samalla miehenkin veroilmoituksen, tai vähintään laitan sille paperille kaikki vähennykset ja vuokratulot ja kulut sun muut valmiiksi laskettuina, että sen on sitten helppo se oma ilmoituksensa täyttää. Ja kyllä ne muutkin selloläksyt on hyvä valvoa eikä pelkkä asteikko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Osaltaan tuosta kertoo sekin, että vanhemmuus on kulttuurisesti niin syvästi äidin vastuulla, että jos isä epäonnistuu isyydessä, sekin sälytetään suoraan äidin viaksi. Valitsiko hän väärin vai omiko vauvan liikaa otselleen, kas siinä kysymys. Ei siinä, miksi isä toimi tai toimii niin epäonnistuneesti kuin tekee.
Siinä on ihan uskomaton ristiriita tuon perheen pää -ajattelun kanssa, jossa se sama isä nimenomaan on aktiivinen toimija ja päätöksentekijä.
Yritä tässä sitten naisena tämän kanssa luovia.
Jep! Aina se sama, kun täälläkin jotain avautunut siitä että arki niin rankkaa kun mies ei tajua ollenkaan osallistua tarpeeksi. Mitäs läksit? Miksi valitsit tuollaisen miehen?
No tietääkseni mieheni ei ole mikään jälkeenjäänyt yksilö kuitenkaan, et varmaan aika
Eli ei koskaan päästä siihen mitä se terve, nuori, parhaassa työiässä oleva mies voisi tehdä toisin, koska nainen hei! Mitäs läksit?!
Mitä sitten kun tällaisia miehiä on melkein puolet miehistä? Mitä käy kun kukaan ei otakaan heitä?
Vierailija kirjoitti:
Aika monen vuoden kokemuksella:
Naisille kelpaa vain yli-ihminen. Jokaisesta muusta löytyy valitettavaa.
Sokeita he ovat kaikelle mitä mies tekee. Työssäkäynti ei ole mitään. Jos olet vaikka yövuorossa, on se aikaa, jona et ole käytettävissä kotihommiin, ja pitää kompensoida tekemällä entistä enemmän töitä kotona.
Kiitosta ei vahingossakaan saa antaa mistään. Muutenhan mies voisi alkaa kuvitella, että hän oikeasti tekee jotakin hyödyllistä.
Pitää jaksaa muistuttaa jatkuvasti, että mies ei itse asiassa tee mitään koskaan. Jos hän sattuu joskus imuroimaan, vaikka se olisi joka toinen päivä, ei se ole yhtään mitään siihen verrattuna mitä nainen tekee.
Sen sijaan naisen tekemiä juttuja pitää jatkuvasti korostaa ja niistä muistaa muistuttaa, että tämäkin on taas tehty ja minun hommani.
Että mies hoitaa huushollin ylöspidon ja talouden, se on vain oikeus ja kohtuus, ja tästä jos pu
Miksi työssä käynti olisi joku asia joka pitäisi ottaa mukaan keskusteluun jos molemmat käy töissä? Yövuorolaisella on pitkät vapaat, joten varmasti silloin ehtisi hyvin tehdä paljon kotitöitä.
Annatko itse kiitosta vaimollesi? Miksi kiitos yksinomaan kuuluu sinulle? Aika todella sairas ja vinksahtanut ajatus, jos näin. Ehkä kannattaisi ennemmin miettiä miksi ajattelet että on ok halveksia naista ja ajatella että hän ei ansaitse kiitosta, vaikka todennäköisesti pesee sinunkin pyykit ja laittaa ruokasi.
Jep! Aina se sama, kun täälläkin jotain avautunut siitä että arki niin rankkaa kun mies ei tajua ollenkaan osallistua tarpeeksi. Mitäs läksit? Miksi valitsit tuollaisen miehen?
No tietääkseni mieheni ei ole mikään jälkeenjäänyt yksilö kuitenkaan, et varmaan aika perus mies, joka kyllä töissään pärjää ja hoitaa hommansa. Mutta toki minun syy myös se, ettei kotona sitten osallistu, tavalla tai toisella.
En pyydä oikealla tavalla. Mies kokee ylipäänsä painostavana sen että häntä pyydetään tekemään asioita. Ei voi pakottaa. Mies ei yksinkertaisesti jaksa työpäivän jälkeen, pitäishän minun ymmärtää (vaikka itse yhtä lailla ollut päivän töissä). Miksi edes valitsin koko miestä, olishan minun pitänyt tajuta paremmin, oma syy aina!