HS mielipide: Arjen pyörittäminen on ajanut minut eron partaalle
Jännästi omalla kohdalla aivan sama tematiikka - ja myös tilanne kuin kirjoituksessa on. Meilläkin on ero vireillä. Normaali arjessta mieheni ei suostu jakamaan vastuita, väittää, että ei pärjää. Ei siis osaa lukea wilmaviestejä, harrastusten viestejä, minun viestejä, ei pysty kuuntelemaan tai oma-aloitteisesti osallistumaan kodin asioihin. Ihan niin vässykkä en ole, että olisi hänen antanut päästä niin vähällä, mutta olen lopulta väsynyt tilanteeseen ja laittanut eron vireille. Nyt yllättäen erotilanteessa hän haluaakin vuoroviikkovanhemmaksi. Sanoin, että monissa miesten eroterapiajutuissa puhutaankin siitä, kuinka isä löysi vanhemmuuden vasta eron kautta, niin sille hän nyökkäilee tyytyväisen oloisena.
Ja selvenykseksi vielä, että tilanne on venynyt sen takia niin pitkään, että olen epäillyt hänellä olevan terveydessä ongelmaa ja on ollut sen vuoksi niin vaikea tarttua asioihin.Tämän olen nyt viimein päätellyt olleen virhearvio.
Meillä perheen ulkopuoliset tukiverkot ovat ihan täysi 0. Ainoat elossa olevat isovanhemmat asuva ulkomailla. Lasten pääsy esim. jollekin leirille on ollut aivan kullanarvoista ja ero tulikin nyt, kun emme saaneet lapsia sellaiselle ja isovanhemmat eivät tule edes jouluksi kylään. Pidän kyllä näitäkin merkittävinä seikkoina. Ei ole mitään odotettavaa, eikä näköpiirissä mitään, mitä varten pitäisi edes kulissia pitää yllä.
Kommentit (1282)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko se yhteiskunnallinen ongelma, ettei yksittäinen nainen osaa vaatia puolisoltaan osallistumista?
Ei ole. Mutta se on yhteiskunnallinen ongelma, ettei moni mies osallistu, jollei sitä erikseen vaadita ja tämä vaatiminen vieläpä tapahdu tosi osaavasti ja juuri oikealla tavalla.
En usko, että tämä yhteiskunnallinen ongelma ikinä korjaantuu. Hyvin suuri osa miehistä ei tule Ikinä suostumaan siihen että kotityöt tehtäisiin puoliksi. Se ei onnistu, että perheessä on kaksi tasavertaista aikuista, vaan jommankumman on oltava perheen pää. Käytännössä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se että se on mies.
Hmm. Jos maksaa puolet perheen menoista ja hoitaa vähemmän, murto-osan tai ei lainkaan vastuita kotona ja perheessä, ei
Miehen pitäisi maksaa menoista enemmän kuin puolet, itse asiassa suurin osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko se yhteiskunnallinen ongelma, ettei yksittäinen nainen osaa vaatia puolisoltaan osallistumista?
Ei ole. Mutta se on yhteiskunnallinen ongelma, ettei moni mies osallistu, jollei sitä erikseen vaadita ja tämä vaatiminen vieläpä tapahdu tosi osaavasti ja juuri oikealla tavalla.
En usko, että tämä yhteiskunnallinen ongelma ikinä korjaantuu. Hyvin suuri osa miehistä ei tule Ikinä suostumaan siihen että kotityöt tehtäisiin puoliksi. Se ei onnistu, että perheessä on kaksi tasavertaista aikuista, vaan jommankumman on oltava perheen pää. Käytännössä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se että se on mies.
Hmm. Jos maksaa puolet perheen menoista ja hoitaa vähemmän, murto-os
Miehen pitäisi maksaa menoista enemmän kuin puolet, itse asiassa suurin osa.
No ehdottomasti, tai tehdä suurin osa. Tässä ketjussa käsitellyllä puolet-vähemmän -kombolla on vain wingman, ei pää.
Vierailija kirjoitti:
Metatyö sitä ja tätä. Ei kukaan määritä, miten juuri sun pitää elää. Ei kukaan sanele sulle, että on pakko elää oravanpyörää ja näyttää muille sitä tätä ja tuota, postikortit ja joulut, sanon vaan että naisille on myyty tämä ihme totuutena. Ei ole.
Elämänsä voi tehdä ihan niin vaikeaksi kuin haluaa, tai sitten voi olla sisäisesti onnellinen ja elää juuri sitä elämää mitä itse haluaa elää. Ja eläkää! Teette aivan itsellenne hallaa muodostamalla paineita asioista, joista toiset ihmiset eivät teissä ole kiinnostuneet yhtään.
Voin kertoa että muita ihmisiä ei ihan oikeasti kiinnosta se että onko nyt Paavali Viljamin treenit jäänyt kerran välistä, onko jouluvalot asennettu tänä vuonna viikon liian myöhään tai jäikö tiskikone vajaatäytölle ja silti laitettiin käyntiin. Niillä ei ole yhtään mitään väliä kenellekään muulle kuin sinulle itsellesi jos sinä itse teet siitä ongelman. Ja ongelmie
Tämä on varmasti ihan just näin, jos ei ole lapsia tai mahdolliset lapset ovat kotikoulussa. Sitten, jos lapsella on jotain sairautta ja neuropoikkeavuutta, niin voittekin hups olla sellaisen tilanteen keskellä, että joku muu kontrolloi ja vahtiikin teidän tekemisiänne ja kaappien siisteyttä. Lisäksi jos jätät vaikka lapsen hammastarkastuksen välistä tai lapsi on poissa koulusta tietyn tuntimäärän, niin saatkin taas viranomaiset niskaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko se yhteiskunnallinen ongelma, ettei yksittäinen nainen osaa vaatia puolisoltaan osallistumista?
Ei ole. Mutta se on yhteiskunnallinen ongelma, ettei moni mies osallistu, jollei sitä erikseen vaadita ja tämä vaatiminen vieläpä tapahdu tosi osaavasti ja juuri oikealla tavalla.
En usko, että tämä yhteiskunnallinen ongelma ikinä korjaantuu. Hyvin suuri osa miehistä ei tule Ikinä suostumaan siihen että kotityöt tehtäisiin puoliksi. Se ei onnistu, että perheessä on kaksi tasavertaista aikuista, vaan jommankumman on oltava perheen pää. Käytännössä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se että se on mies.
Miten miehen saa toimimaan perheen pään vaatimalla tavalla? Oma mies ei viitsi edes kilpailuttaa vakuutuksia tai sähkösopimuksia. Perheenpäänä toimiminen edellyttää, että hänellä on koko talous hyppysissä ja hän osaa tehdä asioita perheen hyväksi. Minua väsyttää olla vastuussa kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metatyö sitä ja tätä. Ei kukaan määritä, miten juuri sun pitää elää. Ei kukaan sanele sulle, että on pakko elää oravanpyörää ja näyttää muille sitä tätä ja tuota, postikortit ja joulut, sanon vaan että naisille on myyty tämä ihme totuutena. Ei ole.
Elämänsä voi tehdä ihan niin vaikeaksi kuin haluaa, tai sitten voi olla sisäisesti onnellinen ja elää juuri sitä elämää mitä itse haluaa elää. Ja eläkää! Teette aivan itsellenne hallaa muodostamalla paineita asioista, joista toiset ihmiset eivät teissä ole kiinnostuneet yhtään.
Voin kertoa että muita ihmisiä ei ihan oikeasti kiinnosta se että onko nyt Paavali Viljamin treenit jäänyt kerran välistä, onko jouluvalot asennettu tänä vuonna viikon liian myöhään tai jäikö tiskikone vajaatäytölle ja silti laitettiin käyntiin. Niillä ei ole yhtään mitään väliä kenellekään muulle kuin sinulle itsell
Tämä on varmasti ihan just näin, jos ei ole lapsia tai mahdolliset lapset ovat kotikoulussa. Sitten, jos lapsella on jotain sairautta ja neuropoikkeavuutta, niin voittekin hups olla sellaisen tilanteen keskellä, että joku muu kontrolloi ja vahtiikin teidän tekemisiänne ja kaappien siisteyttä. Lisäksi jos jätät vaikka lapsen hammastarkastuksen välistä tai lapsi on poissa koulusta tietyn tuntimäärän, niin saatkin taas viranomaiset niskaasi.
Tai jos taapero on väkivaltanen juoppo. Sitten jos alakoululainen onki terroristi. Yläkoululainen on suhteessa rehtorin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arjen pyörittäminen ja metatyöt, kaksi mielikuvitustermiä jotka on luotu naisten uhriutumista varten.
Miksi oi miksi nämä asiat ei sitten miehiltä onnistu sen parisuhteen aikana, jos ne kerran on ihan läpihuutojuttu eikä edes mainitsemisen arvoinen?
Ne on naistentöitä ja kuuluu siten naisten hoidettavaksi. Ei miesten kuulu tehdä noita naisten hommia, kuten tiskaamista, siivoamista, lastenhoitoa ym. "arjen pyörittämistä ja metatyötä". Ei kai miehenkään kuulu hametta käyttää, vaikka kuinka olisi "läpihuutojuttu" sen pukeminen! Kannattaa ruveta naisen kanssa suhteeseen, jos haluaa noita hommia jonkun hoitamaan. Ei kannata yrittää miestä naiseksi muuttaa.
Mitäs se mies tekee, kun miestenhommia ei ole? On
Miksi ihmeessä miehen pitäisi tehdä silloin yhtään mitään? Miehen osa on toimia perheen päänä, päättäen asiosita, ja puolustaa perhettään. Ei miestä ole luotu kotitöihin, sitä verten on naiset luotu miehen seuraksi.
Jos miehen velvollisuuksiin kuuluu puolustaa perhettään, niin hän sitten hoitaa ne tilanteet, jossa lasta kiusataan koulussa. Yleensä ne on hankalia ja työläitä ratkaista, palavereja voi olla useita, mutta ihan kiva, että mies käy niissä ja etsii tilanteeseen ratkaisun.
Perheenpää ei myöskään voi olla koskaan humalassa, koska eihän hän silloin voi puolustaa perhettään, jos joku vaara uhkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko se yhteiskunnallinen ongelma, ettei yksittäinen nainen osaa vaatia puolisoltaan osallistumista?
Ei ole. Mutta se on yhteiskunnallinen ongelma, ettei moni mies osallistu, jollei sitä erikseen vaadita ja tämä vaatiminen vieläpä tapahdu tosi osaavasti ja juuri oikealla tavalla.
En usko, että tämä yhteiskunnallinen ongelma ikinä korjaantuu. Hyvin suuri osa miehistä ei tule Ikinä suostumaan siihen että kotityöt tehtäisiin puoliksi. Se ei onnistu, että perheessä on kaksi tasavertaista aikuista, vaan jommankumman on oltava perheen pää. Käytännössä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se että se on mies.
Näinhän se on! Mies luotiin ensin ja nainen luotiin nimenomaan miesta varten. Tottakai mies
Kuka loi?
Ootko joku uskis? Jos oot ni painu vidduun
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen velvollisuuksiin kuuluu puolustaa perhettään, niin hän sitten hoitaa ne tilanteet, jossa lasta kiusataan koulussa. Yleensä ne on hankalia ja työläitä ratkaista, palavereja voi olla useita, mutta ihan kiva, että mies käy niissä ja etsii tilanteeseen ratkaisun.
Perheenpää ei myöskään voi olla koskaan humalassa, koska eihän hän silloin voi puolustaa perhettään, jos joku vaara uhkaa.
Jos mun lapsia kiusattais koulussa niin ne ratkeais nopeasti väkivallalla eikä palavereilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen velvollisuuksiin kuuluu puolustaa perhettään, niin hän sitten hoitaa ne tilanteet, jossa lasta kiusataan koulussa. Yleensä ne on hankalia ja työläitä ratkaista, palavereja voi olla useita, mutta ihan kiva, että mies käy niissä ja etsii tilanteeseen ratkaisun.
Perheenpää ei myöskään voi olla koskaan humalassa, koska eihän hän silloin voi puolustaa perhettään, jos joku vaara uhkaa.
Jos mun lapsia kiusattais koulussa niin ne ratkeais nopeasti väkivallalla eikä palavereilla.
Kävisit hakkaamassa kiusaajien isät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arjen pyörittäminen ja metatyöt, kaksi mielikuvitustermiä jotka on luotu naisten uhriutumista varten.
Miksi oi miksi nämä asiat ei sitten miehiltä onnistu sen parisuhteen aikana, jos ne kerran on ihan läpihuutojuttu eikä edes mainitsemisen arvoinen?
Ne on naistentöitä ja kuuluu siten naisten hoidettavaksi. Ei miesten kuulu tehdä noita naisten hommia, kuten tiskaamista, siivoamista, lastenhoitoa ym. "arjen pyörittämistä ja metatyötä". Ei kai miehenkään kuulu hametta käyttää, vaikka kuinka olisi "läpihuutojuttu" sen pukeminen! Kannattaa ruveta naisen kanssa suhteeseen, jos haluaa noita hommia jonkun hoitamaan. Ei kannata yrittää miestä naiseksi muuttaa.
Miksi ihmeessä miehen pitäisi tehdä silloin yhtään mitään? Miehen osa on toimia perheen päänä, päättäen asiosita, ja puolustaa perhettään. Ei miestä ole luotu kotitöihin, sitä verten on naiset luotu miehen seuraks
Siksi ihmeessä, ettei sellainen ole mikään pää, jota ei tarvita mihinkään. Vai onko sinun pääsi täysin käyttämätön? Mitään puolustamisia ei nykyarjessa tarvita, vaan toimintaa ja vastuunkantoa. Mikään palliperuste ei riitä antamaan perheenpään asemaa. Hyödytön ulkoistetaan rasitteena, aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen velvollisuuksiin kuuluu puolustaa perhettään, niin hän sitten hoitaa ne tilanteet, jossa lasta kiusataan koulussa. Yleensä ne on hankalia ja työläitä ratkaista, palavereja voi olla useita, mutta ihan kiva, että mies käy niissä ja etsii tilanteeseen ratkaisun.
Perheenpää ei myöskään voi olla koskaan humalassa, koska eihän hän silloin voi puolustaa perhettään, jos joku vaara uhkaa.
Jos mun lapsia kiusattais koulussa niin ne ratkeais nopeasti väkivallalla eikä palavereilla.
Kävisit hakkaamassa kiusaajien isät?
Vaikka neki mutta pääasiassa sen kiusaajan siinä koulun pihalla niin että muutkin kiusaajat säikähtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko se yhteiskunnallinen ongelma, ettei yksittäinen nainen osaa vaatia puolisoltaan osallistumista?
Ei ole. Mutta se on yhteiskunnallinen ongelma, ettei moni mies osallistu, jollei sitä erikseen vaadita ja tämä vaatiminen vieläpä tapahdu tosi osaavasti ja juuri oikealla tavalla.
En usko, että tämä yhteiskunnallinen ongelma ikinä korjaantuu. Hyvin suuri osa miehistä ei tule Ikinä suostumaan siihen että kotityöt tehtäisiin puoliksi. Se ei onnistu, että perheessä on kaksi tasavertaista aikuista, vaan jommankumman on oltava perheen pää. Käytännössä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se että se on mies.
Miksei olisi? Jos meillä joku on perheen pää, se olen minä, ei mieheni. Lapseni olivat jo pienestä asti myös tätä mieltä. Ei minun mieheni pistä asiaa mitenkään pahakseen. Hänellä on hyvä itsetunto ja tasapainoinen luonne, ja tämä asua nyt vaan on näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko se yhteiskunnallinen ongelma, ettei yksittäinen nainen osaa vaatia puolisoltaan osallistumista?
Ei ole. Mutta se on yhteiskunnallinen ongelma, ettei moni mies osallistu, jollei sitä erikseen vaadita ja tämä vaatiminen vieläpä tapahdu tosi osaavasti ja juuri oikealla tavalla.
En usko, että tämä yhteiskunnallinen ongelma ikinä korjaantuu. Hyvin suuri osa miehistä ei tule Ikinä suostumaan siihen että kotityöt tehtäisiin puoliksi. Se ei onnistu, että perheessä on kaksi tasavertaista aikuista, vaan jommankumman on oltava perheen pää. Käytännössä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se että se on mies.
Onko sulla kaverisuhteissakin aina jompi kumpi pomo? Oletko muutenkin sosiaalisesti pihalla miten tasavertaisuus toimii?
Miksi perheen päänä olo ei iole vastuun kantamista vaan sen pakoilua? Tuossa tilanteessahan nainen on perheen pää ja mies on vähän kuin avuton kerjäläinen, joka saa naisen hyvyyden ansiosta roikkua menossa mukana
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua läpi, mutta miehenä sanon että usein näissä siivousasioissa noudatetaan naisen siisteyskäsitystä mutta vaaditaan kotitöiden puolitusta. Minun mielestäni reiluin jako on se, että kumpaa häiritsee enemmän niin se siivoaa. Omassa entisessä suhteessa kotityöt oli tarkoitus jakaa puoliksi, mutta tämä puolitus toimi vain naiselle. Minä tein noin kymmenkertaisen määrän kotitöitä siihen verrattuna mitä tein kun elin yksin. Nykyään taas yksin eikä ole kukaan enää nalkuttamassa.
Totta ja ei totta. Mullekin eksä sanoi että se siivoaa jota häiritsee. Häntä ei häirinnyt se että kaikki astiat olivat likaisina. Hän alkoi ostamaan mikroaterioita ja pahvimukeja kahville. Oli salamannopeasti exä. Nykyinen mies ymmärtää normaalin siivouskäsityksen, ja sen lisäksi laittaa mun kanssa semmoisia turhia juttuja
Aika moni tykkää vaihtaa verhot esim talvi/kesäverhot on erikseen. Ei kai niitä silloin uusita, vaan vaihdetaan vain.
Kynttiläthän voi olla vaikka ulkona, tai patterituikut sisällä. Ihme oletuksia taas.
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen velvollisuuksiin kuuluu puolustaa perhettään, niin hän sitten hoitaa ne tilanteet, jossa lasta kiusataan koulussa. Yleensä ne on hankalia ja työläitä ratkaista, palavereja voi olla useita, mutta ihan kiva, että mies käy niissä ja etsii tilanteeseen ratkaisun.
Perheenpää ei myöskään voi olla koskaan humalassa, koska eihän hän silloin voi puolustaa perhettään, jos joku vaara uhkaa.
Just äskettäin luin artikkelin jossa pienikokoinen, n. 60-vuotias nainen oli pelotellut kotiin tulleen murtovarkaan tiehensä pesäpallomailalalla. Mies siinä sössötti vieressä että olihan tuo meidän emäntä melko rohkea. Varmaan tämäkin mielestään on perheen pää ja perheen puolustaminen on hänen harteillaan. Veikkaan että tuossa(kin) perheessä se pienikokoinen nainen tekee valtaosan kotitöistä, sen "perheen pään" maatessa sohvalla.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on yleinen, mutta tähän nyt epäsuosittua miesnäkökulmaa. Nämä asiat olen nähnyt useissa parisuhteissani.
- Kun täytän tiskikoneen, niin kumppani valittaa, että väärin tehty ja menee tekemään sen uudestaan
- Kun täytän pesukoneen, niin senkin olen tehnyt väätin
- Kun laitan pyykit kuivumaan, niin sekin on tehty väärin tai väärällä tavalla
- Kun imuroin, niin valitetaan että tuosta olisi pitänyt imuroida paremmin
- Kun lajittelen roskia, niin siihenkin puututaan
- Kun vien roskat, niin vien ne kuulema liian harvoin
Olen oppinut ja tämä ei nyt koske kaikkia naisia, mutta oman kokemuksen mukaan useimpia. Eli naiset vaatii ja haluaa, että asia kuin asia tehdään vain heidän haluamallaan tavalla. Jos ei tee samalla tavalla kuin nainen, niin tekee asian väärin tai huonosti (vaikka tästä ei olisikaan kyse).
Yleensä näihin valituksiin on joku järkevä s
Varmaan vaikea uskoa, mutta ei ole. Teen hommat oma-aloitteellisesti ja ei minua aikuista ihmistä tarvitse käskeä kuin koiraa. Ja omat vanhemmat kasvattivat minut niin, että osaan nyt sentää pyykit ripustaa oikein pyykkitelineelle.
Minähän en tiedä mistä toi johtui, mikä oli raivostuttavaa. Mutta teoriota ehti kertyä.
1) Naista vain ärsytti se, että vaikka hommaa ei ollut tehty väärin, niin se oli tehty erilailla ja hän ei löytänyt sekunnissa sitä, mitä oli etsimässä, mikä ärsytti.
2) Naiselle oli vain huono päivä esimerkiksi töissä ja siksi etsi veruketta purkaa kiukkuaan.
3) Se, että en kuukausien tai vuosienkaan jälkeen omaksunut hänen "oikeaa" tapaansa tehdä asioita.
Palsta totuushan on, että kaikki miehet on uusavuttomia laiskakasoja. Mutta vähempi totuus on, että osa naisista on myös paskoja kumppaneita ja siksi he ovatkin nyt entisiä.
"Just äskettäin luin artikkelin jossa pienikokoinen, n. 60-vuotias nainen oli pelotellut kotiin tulleen murtovarkaan tiehensä pesäpallomailalalla. Mies siinä sössötti vieressä että olihan tuo meidän emäntä melko rohkea. Varmaan tämäkin mielestään on perheen pää ja perheen puolustaminen on hänen harteillaan. Veikkaan että tuossa(kin) perheessä se pienikokoinen nainen tekee valtaosan kotitöistä, sen "perheen pään" maatessa sohvalla."
Asuin ennen tuon pariskunnan naapurina. Ei lapsia, eikä pesäpalloa pelaa kumpikaan. Talosta kuului joka ilta kauheaa parkumista ja meni pitkään arvaillessa että mitä ihmettä siellä tapahtuu, kun mies huutaa kuin sitä tapettais. No ei se varmaan kaukana ole ollut. Eräänä syysiltana istuskelin ulkona ja oli jo melko pimeää. Naapurista alkoi jälleen kuulua karmiva, isokokoisen n. 60-vuotiaan miehen huuto. Makuuhuoneen verhoihin lankesi silhuetti, josta erottui miten tuo nainen mätki pesäpallomailalla ukkoaan päälaelle niin, että miehen kranssitukka vain tanssahteli iskujen tahdissa.
Kysyin samana päivänä, kun muutimme pois, tuolta mieheltä, että miksi vaimo pahoinpitelee sinua joka päivä. Mies vastasi kyyneleet valtavien silmäpussien yli ryppyisille poskille valuen, että teen aina vaan kotityöt väärin vaimon mielestä.
Mielenkiinnosta kysyn, et onko nää joiden mielestä kotitöihin menee 10 minuuttia viikossa sinkkuja vai mitä? Meillä menee ihan vaikka lasten hampaiden harjaamiseenkin 10min joka päivä, ja se on ihan häviävän pieni osa siitä kaikesta, mitä pitäisi tehdä.
Meillä jakautuu näkyvät kotityöt tällä hetkellä suurinpiirtein puoliksi, mutta aina näin ei ole ollut. Helpotti jakoa kun muutettiin kerrostalosta omakotitaloon jolloin tuli enemmän "miesten töitä" ja toisaalta itse laskin vaatimustasoani (se ei kovin korkealla alunperinkään ollut, mutta nyt imuroidaan n. 1 krt/kk ja ikkunat pestään ehkä muutaman vuoden välein). Mies itse halusi tänne vastustuksestani huolimatta muuttaa joten en koe painetta osallistua lumitöihin ja nurmikonleikkuuseen. Sisällä riittää kyllä edelleen hommia. Mikä itseäni tästä huolimatta uuvuttaa, vai pitäisikö sanoa vituttaa, on just se kuuluisa metatyö ja kaikesta vastuussa oleminen.
Täällä jankutetaan sivukaupalla siitä miten ei mistään tarvitse etukäteen huolehtia tai mitään suunnitella, mutta nää ihmiset elää kyllä ihan omassa todellisuudessaan tai todennäköisemmin, joku tekee nämä asiat heidän puolesta eikä he edes huomaa sitä. Ei ole iso homma muistaa lapsen hammaslääkärikäynti tai ostaa vessapaperia kun edelliset on loppumassa, tai hankkia lapsen kaverisynttäreille lahjaa tai käydä läpi talvivarusteita hyvissä ajoin ennen seuraavaa talvea, mutta kun joka ainoa tämäntapainen asia jää omalle vastuulle niin pää alkaa vaan surista sitä mitä ihan koko ajan pitäisi muistaa ja aina jotain sitten unohtuu ja jää. Mikä ei sekään ole maailmanloppu, mutta voi vaatia taas oman säätönsä korjata, esim. lapselle unohdin viime vuoden alesta ostaa uuden talvihaalarin ja nyt saa sitten pulittaa 100e enemmän siitäkin. Kyllä meidän talous kestää, mutta pidemmän päälle en näe tällaisessa toiminnassa hirveästi järkeä.
Tottakai on niitäkin naisia ja kenties miehiäkin, jotka eivät anna toiselle tilaa perheessä ja kodissa vaan tekevät siitä jonkun oman projektinsa jossa toisen tarkoitus on toimia statistina ja oman täydellisen elämän mahdollistajana. Nämä perheet ovat kuitenkin vähemmistössä ja tämä "nalkutus" ja "kotityöruikutus" kyllä useammin kumpuaa ihan oikeasta katkeruudesta, epätoivosta ja arvottomuuden tunteesta. Meilläkin on näistä puhuttu ja ehkä jotain opittukin, mutta kyllä se vaan on niin että edellisten sukupolvien perhemallit on niin tiukassa että en saa miestä ottamaan oikeaa tasavertaista vastuuta vaikka minkä tekisin. Tokihan sitten jotain asioita hoitaa mitä haluaa ja miten haluaa, mutta objektiivisesti ajatellen ei sekään ihan reilulta tunnu että toinen valkkailee mieluisimmat ja toiselle jää mitä jää. Erityisen pahalta tuntuu kun on jostain luvannut ottaa vastuun eikä sitten vaan otakaan. Näin kävi toisen lapsen Wilman kanssa, sovittiin että katsoo sen aina ja huolehtii ne asiat mitä kulloinkin siellä pyydetään. Kun oli pari kertaa jäänyt uimakamat kotiin ja menty kouluun väärään kellonaikaan, puhumattakaan ei niin haitallisista mutta lapsen kannalta kurjista asioista, kuten kun olisi saanut pukeutua naamiaisasuun tai tuoda karkkia kouluun, totesin, että ei se näköjään sitä vastuuta ota, ja tämäkin jää nyt mulle.
Katos meni lainaus pieleen eilen.
Siinä muutama tehokas tapa joista itse sain nauttia ja joilla ex tuhosi täysin mun hakukkuuden osallistua kotitöihin..
Astianpesukone.
Ei saanut laittaa kahvikuppeja ja laseja samaan tilaan, ne piti olla eri puolilla konetta.. Konetta ei myöskään saanut tyhjentää astioiden ollessa hieman kosteita. Jolloin koneeseen ei voinut laittaa astioita moneen tuntiin ja ne kerääntyivät pöydälle.
Ei saanut imuroida ulko eteistä ja sisä eteistä yksinään. Jos imuriin koski koko talo oli imuroitava. Ihan sama vaikka olisi imuroinut eilen. Myös ne huoneet joissa ei ollut kukaan käynyt.
Nurmikon leikkuu. En saanut leikata nurmikkoa ennen klo 18.00 koska aurinko polttaa sen helposti ennen sitä. En edes syyskuussa kun aurinko ei enää edes lämmitä..
Takan luukkua ei saanut laittaa kiinni ennenkuin pesä oli palanut täysin tyhjäksi " vie lämmittämisen hyötysuhteen pois".
Pyykit siis kaikki pyykit on silitettävä. Myös sukat ja kalsarit.
Lattiat on pestävä koko talosta. Myös vierashuoneesta ja alakerran kylpyhuone vessasta jota ei kukaan käytä.
Ja kyllä jos tein eri tavalla tuli valitusta. Tai sitten ex teki itse raivokkaasti perässä..
Mm tyhjensi astiakaapin keittiön pöydälle koska olin laittanut ns kosteat astiat sinne.
Imuroi useasti vihapäissään koko talon uusiksi koska mä jätin tahallaan imuroimatta turhia tiloja.