Lue keskustelun säännöt.
HS mielipide: Arjen pyörittäminen on ajanut minut eron partaalle
19.10.2024 |
Jännästi omalla kohdalla aivan sama tematiikka - ja myös tilanne kuin kirjoituksessa on. Meilläkin on ero vireillä. Normaali arjessta mieheni ei suostu jakamaan vastuita, väittää, että ei pärjää. Ei siis osaa lukea wilmaviestejä, harrastusten viestejä, minun viestejä, ei pysty kuuntelemaan tai oma-aloitteisesti osallistumaan kodin asioihin. Ihan niin vässykkä en ole, että olisi hänen antanut päästä niin vähällä, mutta olen lopulta väsynyt tilanteeseen ja laittanut eron vireille. Nyt yllättäen erotilanteessa hän haluaakin vuoroviikkovanhemmaksi. Sanoin, että monissa miesten eroterapiajutuissa puhutaankin siitä, kuinka isä löysi vanhemmuuden vasta eron kautta, niin sille hän nyökkäilee tyytyväisen oloisena.
Ja selvenykseksi vielä, että tilanne on venynyt sen takia niin pitkään, että olen epäillyt hänellä olevan terveydessä ongelmaa ja on ollut sen vuoksi niin vaikea tarttua asioihin.Tämän olen nyt viimein päätellyt olleen virhearvio.
Meillä perheen ulkopuoliset tukiverkot ovat ihan täysi 0. Ainoat elossa olevat isovanhemmat asuva ulkomailla. Lasten pääsy esim. jollekin leirille on ollut aivan kullanarvoista ja ero tulikin nyt, kun emme saaneet lapsia sellaiselle ja isovanhemmat eivät tule edes jouluksi kylään. Pidän kyllä näitäkin merkittävinä seikkoina. Ei ole mitään odotettavaa, eikä näköpiirissä mitään, mitä varten pitäisi edes kulissia pitää yllä.
Kommentit (1282)
No ensinnäkin, eka kerralla tavatessako tulit raskaaksi? Vai piilotteliko hän tuota 'vässykkämäisyyttään' koko seurustelun ajan?
Vai taantuiko vässyksi raskautesi aikana, synnytyksen jälkeen?
Ihan itse olet tainnut tehdä valinnan tämän isäegdokkaan suhteen. Viddu. Miksi lisäännytte kenen tahansa kanssa, onko paine tulla jonkun äidiksi niin kova???
Lakatkaa inisemästä turhista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä11535 kirjoitti:
MÄ EN YMMÄRRÄ EN MILLÄÄN..
Te ihmiset eroatte kun toinen ei tee tasan saman verran kotitöitä kun te..
Mä olen J-lauta mies, Mulla on vaimo ja pari lasta.. ME ei olla IKINÄ riidelty jostain niin merkityksettömästä asiasta kuin siivous, tiskit tai kuka nyt tekee eniten..
Mä teen kaikki ruuat täällä, vaimo ei ole nähnytkään imuria" tuskin" edes löytäisi sitä.. Mä pesen 90% pyykeiistä. Vois sanoa et kotitöistä teen ehkä 90% kaikkineen..
MITÄ sitten??
Nykyään tää elämä on niin jäätävän helppoa ettei perus kotitöistä edes kuormitu.
Meillä on 184m2 talo 3 kerroksessa. Imurointi= 45min kerran viikkoon. Eteises Rikka imuri 15min viikko..
Astianpesukone täyttö/ tyhjennys 5-10min päivä.
Pyykit 30min 2/3* viikko.
Kerran kk isompi siivous 2/3h lattianpesuineen..
Ruuanlaitto viikko tasolla 4-5h.
Uujee kotitöihin menee va
Jännästi kaikki lasten asiat unohtui listata? Hoitaako vaimosi ne? Eiköhän kyse ole enemmän siitä, että onko se koti ja lapset yhteinen juttu, vai vain toisen? Jos vain toisen, niin jos yyhoona vetää lapsiarkea omien töidensä lisäksi, vaikka nurkissa ja ruokapöydässä notkuu joku toinenkin aikuinen, niin siitä on romantiikka kaukana. Eipähän ole enää miehen pyykkeja ja miehen ruokaa ja miehen aikataulujen muistamista lisätaakkana eron jälkeen.
Jos toiselle tulee parisuhteessa ollessa olo, että on yksinhuoltaja, niin on siinä parisuhteessa jotain pielessä.
Käyttäjä11535 kirjoitti:
MÄ EN YMMÄRRÄ EN MILLÄÄN..
Te ihmiset eroatte kun toinen ei tee tasan saman verran kotitöitä kun te..
Mä olen J-lauta mies, Mulla on vaimo ja pari lasta.. ME ei olla IKINÄ riidelty jostain niin merkityksettömästä asiasta kuin siivous, tiskit tai kuka nyt tekee eniten..
Mä teen kaikki ruuat täällä, vaimo ei ole nähnytkään imuria" tuskin" edes löytäisi sitä.. Mä pesen 90% pyykeiistä. Vois sanoa et kotitöistä teen ehkä 90% kaikkineen..
MITÄ sitten??
Nykyään tää elämä on niin jäätävän helppoa ettei perus kotitöistä edes kuormitu.
Meillä on 184m2 talo 3 kerroksessa. Imurointi= 45min kerran viikkoon. Eteises Rikka imuri 15min viikko..
Astianpesukone täyttö/ tyhjennys 5-10min päivä.
Pyykit 30min 2/3* viikko.
Kerran kk isompi siivous 2/3h lattianpesuineen..
Ruuanlaitto viikko tasolla 4-5h.
Uujee kotitöihin menee va
Laitatko vielä vaimos arvion tuntimäärästä
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä11535 kirjoitti:
MÄ EN YMMÄRRÄ EN MILLÄÄN..
Te ihmiset eroatte kun toinen ei tee tasan saman verran kotitöitä kun te..
Mä olen J-lauta mies, Mulla on vaimo ja pari lasta.. ME ei olla IKINÄ riidelty jostain niin merkityksettömästä asiasta kuin siivous, tiskit tai kuka nyt tekee eniten..
Mä teen kaikki ruuat täällä, vaimo ei ole nähnytkään imuria" tuskin" edes löytäisi sitä.. Mä pesen 90% pyykeiistä. Vois sanoa et kotitöistä teen ehkä 90% kaikkineen..
MITÄ sitten??
Nykyään tää elämä on niin jäätävän helppoa ettei perus kotitöistä edes kuormitu.
Meillä on 184m2 talo 3 kerroksessa. Imurointi= 45min kerran viikkoon. Eteises Rikka imuri 15min viikko..
Astianpesukone täyttö/ tyhjennys 5-10min päivä.
Pyykit 30min 2/3* viikko.
Kerran kk isompi siivous 2/3h lattianpesuineen..
Ruuanlaitto viikko tasolla 4
Elämä on valintoja. Myös puoliso valtaan ihan itse. Eikö?
Vapaus ja vastuu omista valinnoista ja päätöksistä. 💞
Aikuinen ihminen
104. Molemmat käydään kokopäivä töissä.
Toi vaan just itsellä niin äärettömän helppoa kun totutellut asioihin, esim noi tiskit ihan rutiini et kahvia odotellessa tyhjentää/ täyttää koneen.. Toinen vaihtoehto olis tuijottaa tyhjyyteen toi 3-4min.. aamupalan jälkeen pyyhkii keittiön pinnat 1-2min.
Tänään teen ruuaksi lohifileen uunissa ja uuni vihannekset. Aktiivinen valmistelu aika 10min Max. Siinä olis tän pv kotityöt. Vaimo tuskin tekee muuta ku laittaa astiansa koneeseen. Pitäs varmaan erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin, eka kerralla tavatessako tulit raskaaksi? Vai piilotteliko hän tuota 'vässykkämäisyyttään' koko seurustelun ajan?
Vai taantuiko vässyksi raskautesi aikana, synnytyksen jälkeen?
Ihan itse olet tainnut tehdä valinnan tämän isäegdokkaan suhteen. Viddu. Miksi lisäännytte kenen tahansa kanssa, onko paine tulla jonkun äidiksi niin kova???
Lakatkaa inisemästä turhista.
Miehet itseasiassa osaa piilottaa huonot puolensa hyvin alkuvaiheessa ja jotkut jopa vuosia.
"Ei töissäkään voi tehdä niin, että tekee "omalla tavalla" ja heittäytyy kädettömäksi jos joku tulee korjaamaan. Pitää opetella tekemään asiat oikealla tavalla jos ei jo osaa."
Ah tätä ironiaa johon tiivistyy koko homman pointti. On oikea tapa ja väärä tapa. Ja naisen tapa on se oikea. Vaikka kyse olisi makuasioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asia tuli ilmi vauvavuosina.
Ensin päätin, että en hylkää hyvää parisuhdetta vain sen vuoksi, että vauvanhoito ei innosta ja sen vuoksi, että toisen vanhemman ollessa kotona ei tee yhtään mitään kotihommia. (ennen teki, esim ihania gourmet illallisia ja osansa kotitöistä).
Mutta sitten tilanne vaan jäi päälle. Ajattelin että hän on kuormittunut, masentunut, tai muuten sairas. Nyt erään pariterapiakurssin myötä (jonka oli tarkoitus siis lisätä sitä positiivista ymmärrystä) tajusin, että tematiikka suhteessamme on joa tyypillinen ja että sihen on ihan turha etsiä syytä jostain tilapäisistä seikoista.
Meillä kuopuskin on jo alakoulun puolivälissä, eli kyllä tätä on tässä jo harkittu ja pyöritelty.
Jotta jotkut miehen saa tekemään asioita, voi olla, että teidän täytyy muuttaa erilleen ja ottaa lapsista 50/50 vastuu. Koittakaa ensin sitä ennen eroa. Osalla tämä toimii, osalla ero kirkastuu.
Mä koitan itse ottaa kotihommat hyötyliikunnan kannalta. En tykkää käydä salilla, mutta jotenkin täytyy liikkua, niin teen sitten näitä kotiaskareita ja kuvittelen saavani liikuntaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun menit naimisiin tällaisen kanssa
Omituisempaa perustaa perhe vaikka tietää, ettei ole mitään tukiverkkoja. Ja sitten ei edes rakenna niitä.
Onko tullut mieleen, että tilanteet muuttuvat? Meillä perheen perustamisen jälkeen tukiverkosta 3 kuollut ja 2 sairastunut vakavasti. Eli nyt ollaan ilman tukiverkkoa ja lisäksi kannetaan taakkaa läheisten menetyksistä.
Aikuinen ihminen
108 vaimon kotityö tuntimäärä alle 1 keskimäärin viikossa. Ollut näin jo vuosikausia eikä kumpikaan valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monestihan näissä tapauksissa eron myötä naisen elämä helpottuu (koska isäkin vihdoin vastaa lapsista edes joka toinen viikonloppu), eikä mene energiaa riitelyyn, ruokaa tarvitaan melkein puolet vähemmän (nainen + pienet lapset syö yhtä paljon yhteensä kuin mies) jne. Tuota helpotusta lukuunottamatta naisen arkeen ei välttämättä tule juuri mitään muutosta. Elämä jatkuu töiden ja lasten parissa - vain ärtymys on poissa, kun ei tarvitse katsella vierestä toisen vätystelyä.
Miehillä tutkimusten mukaan menee eron jälkeen paljon heikommin.
Minua ihmetyttää nämä kommentit joissa tekemättömyyttä selitetään sillä, että ei saa tehdä omalla tavallaan. En jaksa uskoa, että se tekotapa on yhtään mikään ongelma, vaan lopputulos. Tietyt asiat nyt vaan ovat sellaisia missä lopputuloksen on oltava sama ihan riippumatta siitä kuka ja millä tavalla sen teki. Vallankin lapsiperheessä.
Jos lopputuloksen on oltava se, että lapsi on koululla klo 9.00 mukanaan uimakassi jossa on annetun litan mukaiset varusteet, on aivan sama onko se kassi katsottu illalla valmiiksi vai vasta aamulla, kunhan se vaan tehdään. Lopputulos ei voi kuitenkaan olla se, että lapsi on koululla klo 9.00 mukanaan kassi johon on pakattu pikkusisaruksen uimapuku ja unohdettu osa tavaroista, koska on täytynyt saada tehdä omalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä11535 kirjoitti:
104. Molemmat käydään kokopäivä töissä.
Toi vaan just itsellä niin äärettömän helppoa kun totutellut asioihin, esim noi tiskit ihan rutiini et kahvia odotellessa tyhjentää/ täyttää koneen.. Toinen vaihtoehto olis tuijottaa tyhjyyteen toi 3-4min.. aamupalan jälkeen pyyhkii keittiön pinnat 1-2min.
Tänään teen ruuaksi lohifileen uunissa ja uuni vihannekset. Aktiivinen valmistelu aika 10min Max. Siinä olis tän pv kotityöt. Vaimo tuskin tekee muuta ku laittaa astiansa koneeseen. Pitäs varmaan erota.
Missä lasten jutut? Vai onko ne vaan vaimon lapsia eikä sun? "Tuijottaa tyhjyyteen" älä puhu itsestäsi ja koita väittää sitä jonkun muun ominaisuudeksi
Vierailija kirjoitti:
"Ei töissäkään voi tehdä niin, että tekee "omalla tavalla" ja heittäytyy kädettömäksi jos joku tulee korjaamaan. Pitää opetella tekemään asiat oikealla tavalla jos ei jo osaa."
Ah tätä ironiaa johon tiivistyy koko homman pointti. On oikea tapa ja väärä tapa. Ja naisen tapa on se oikea. Vaikka kyse olisi makuasioista.
Onko makuasia tietää esim lasten koulujutut? Tai ikä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallinen tarina siis. Googlaa weaponized incompetence. Eli siis moni mies mukamas ei handlas arkea, vaikka on esim. Vaativassa asiantuntijatyössä. Ja vaikka ei olisikaan, niin ei se mitään rakettitiedettä ole, että tyhjentää tiskikoneen ja pesee vessan kun on tarve.
Helppo heittäytyä kädettömäksi, kun lasten takia on pakko tiettyjä asioita tehdä. Mies heittäytyy lapseksi, ja yrittää vapaamatkustaa kaikista kodin töistä.
Mulla on teoria, että se johtuu vauva-ajasta. Vauva tarvitsee äidinmaitoa eikä isä voi imettää. Äiti on alussa ruoka-automaatti ja lisäksi äitiysloma on pitkä. Isä jää helposti vähän ulkopuoliseksi jo siinä.
Aikuinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä11535 kirjoitti:
104. Molemmat käydään kokopäivä töissä.
Toi vaan just itsellä niin äärettömän helppoa kun totutellut asioihin, esim noi tiskit ihan rutiini et kahvia odotellessa tyhjentää/ täyttää koneen.. Toinen vaihtoehto olis tuijottaa tyhjyyteen toi 3-4min.. aamupalan jälkeen pyyhkii keittiön pinnat 1-2min.
Tänään teen ruuaksi lohifileen uunissa ja uuni vihannekset. Aktiivinen valmistelu aika 10min Max. Siinä olis tän pv kotityöt. Vaimo tuskin tekee muuta ku laittaa astiansa koneeseen. Pitäs varmaan erota.
Missä lasten jutut? Vai onko ne vaan vaimon lapsia eikä sun? "Tuijottaa tyhjyyteen" älä puhu itsestäsi ja koita väittää sitä jonkun muun ominaisuudeksi
Lasten jutut, lapset pitää kuskaa harrastuksiin 2x viikko. Toi hoidetaan 50/50 samalla käydään myös usein viikko kaupassa tai treeneissä.. vaimo osallistuu enemmän koulu juttuihin. Mä käyn selvästi enemmän puistoilemassa tai ulkoilmassa lasten kanssa. Aika pienellä noi menee kun nuorempikin on jo 7v. Ja kyllä mä olen aina leikkinyt enemmän lasten kanssa. Mut jotenkin tostakaan en voi ottaa marttyyri viittaa koska nautin siitä itse.
Ja kyllä sillon harvoin kun ei tarvi aamukahvia odottaessa tyhjentää konetta niin lähinnä istun keittiössä ja tuijotan ulos.
Vierailija kirjoitti:
On tottunut siihen että toinen tekee kaiken ja kantaa kaiken vastuun. Ihan suhteen alusta alkaen jo ennen lapsia, kannattaa pitää huoli että mies ei vaivu tällaiseen tilaan.
Ei jossain kahden aikuisen huushollissa ole juuri mitään tehtävää. Me asuttiin kaksiossa ennen lapsia. Molemmat söi työpaikalla ison lounaan, illalla ehkä vähän jotain pientä iltapalaa (ei lämmintä ruokaa). Molemmat sai harrastaa toisen aikatauluista riippumatta, koska ei ollut lastenvahtivuoroista sumplaamista. Olimme yhdessä 4v ennen lasta.
Mies halusi lapsen ja oli kovinkin innokkaana alkamassa isäksi. Mutta kun lapsi tuli, yhtäkkiä mies oli ainoa, joka sai harrastaa, ja jonka ei tarvinut muuttaa rutiineissaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Itse muistan ihmetelleeni, miksi lapselle kokoa 130 cm käyttävälle lapselle oli tungettu päälle kurahaalari jonka koko oli 98 vm. Lahkeet loppuivat polviin ja haaroväli kiristi.
Miehen selitys oli että siinä luki sen nimi. Kyllä, koska haalari oli lapsen käytössä ennen kuin siirrettiin pikkusisarukselle.
Mies ei pukisi itselleen 30 cm liian pieniä vaatteita mutta lapselle kyllä. Kun en ollut vahtimassa ja vaatimassa, että lapselle puetaan oikean kokoiset ja säähän sopivat vaatteet.
Kuulostaa ihan minun mieheltäni! Meillä on vieläpä kolme lasta samaa sukupuolta, joten mies on aina ihan pihalla vaatteiden kanssa. Meillä tämä kuitenkaan ei ole johtanut eroon, vaan makeaan nauruun.
Onneksi myös lapset ovat itse osanneet jo paljon pienempinä kuin kouluikäisinä - tuo 130 cm on keskimäärin toka-kolmasluokkalaisen pituus - kertoa, että hei, älä pue minulle väärän kokoisia vaatteita.
😂. Kuulostat mieheltä, joka olis kelvannut mullekin. T. Ulisija