"Ei minulle tartte tuoda lahjaa" "Ei minua varten tarvi keittää" ja sitten loukkaannutaan kun ei saada lahjoja eikä kahvia. Mikä

Vierailija kirjoitti:

Tartteeko sitä kysellä? Sen kun keittää vaan, ja vieras juo jos juo.

Toisaalta kaikki eivät juo kahvia lainkaan ja jos sekä kahvinkeittäjä että vieras eivät juo kahvia, on kahvi keitetty turhaan. Samoin on turha tehdä isompia tarjoiluja jos vieras on jo syönyt muualla juuri ennen tuloaan. Ja toisaalta jos vieras tulee näkäisenä on aika surkeaa jos tarjoiluja ei liiemmin ole. Kommunikoimalla selkeästi vältettäisiin monet typerät tilanteet.

Hiukan ohi aiheen, mutta jotkut ovat myös kovia kursailemaan ja vaativat monia kutsuja, esimerkiksi joihinkin pippaloihin. "No en nyt tiedä vielä, en taida, täytyy miettiä, mahdanko tulla...kuitenkin on innoissaan lähtemässä, ja aina lähtevätkin, mutta täytyy pyydellä, että tottakai SINÄ tulet mukaan. 

Ootko AP ihan varma, että on loukkaannuttu juuri tuosta samasta asiasta?

Eli jos X sanoo, että ei tarvitse tuoda lahjoja, niin hän tarkoittaa juuri sitä. Mutta hän ei tarkoita esimerkiksi, että häntä ei tarvitse ollenkaan muistaa tai että hänen juhliinsa voi tulla tunnin myöhässä tai että siellä voi alkaa kiukutella ja haastaa riitaa jne.

Jännä juttu kun jotkut ihmiset aina tietävät kaiken toisten ihmisten puolesta ihan kysymättä.

Toisaalta arvostan kyllä vanhoja tapoja, esim. että lapset ja nuoret eivät ole ensimmäisinä kärkkymässä kahvipöydästä. Mutta se kursailu, kun kahvi on jo kaadettu, on välillä ihan hirveää. Äiti ja anoppi eivät ensin ole huomaavinaan kutsua. Sitten alkaa se kursailu, eikun Eila ensin, eikun Pirkko mene nyt. Kahvi jäähtyy. Sitten kun taas kutsun, nyt jo ärsyyntyneenä, nousevat seisomaan ja "leikkisästi" tönivät toisiaan ja sen myötä matka kahvipöytään kestää. Aaargh, tuo on raivostuttavaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vieras sanoo ettei halua kahvia,niin ei saa kahvia. Itse en juo enkä itselleni keitä,kahvinkeitin on miestäni ja vieraita varten.

On ihan eri asia, sanooko "en halua kahvia" vai "no ei mua varten tarvitsisi".

Toisaalta sitten voisi sanoa, että "kyllä kiitos". Nimittäin tuo vastaus "ei mua varten tartte keittää" kysymykseen "Haluatko kahvia?" voi johtaa myös siihen, että jos kysyjä on just hetki sitten juonut kahvia, niin sitten ei tosiaan keitä kahvia. Mä ainakin voisin keittää ihan vaan sitä toista varten kahvia, vaikka en itse sitten kahvia joisikaan, mutta jos toinen sanoo, ettei tarvitse, niin sitten en keitä. Onneksi omassa tuttavapiirissäni ei ole - enää - kursailijoita.