"Ei minulle tartte tuoda lahjaa" "Ei minua varten tarvi keittää" ja sitten loukkaannutaan kun ei saada lahjoja eikä kahvia. Mikä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mää oon just tollainen, etten tarvitse mitää lahjoja. Ja en loukkaannu, jos sellaista en saakaan. 

no sä et kursaile, osa suomalaista kursailee. alkanut vissiin tuo tapa, joskus sotien jälkeen, kun oli kurjat ajat. 

Luulen, että tää liittyy enemmän sosiaaliseen arvoasteikkoon. Ennen on ollut tärkeää, että tärkeät vieraat ottavat ensin. Tavalliset vieraat vasta sen jälkeen. Lapset viimeiseksi, jos heidät ylipäätään on laskettu aikuisten pöytään. 

Tapauksesta riippuen pitää osata lukea vähän rivien välistä ja kiinnittää huomiota äänensävyyn ja kehonkieleen. Olemme tiukasti kiinni tapakulttuurissa. Ei joo, joo ei.

Muuan nyt jo edesmennyt sukulainen täytti muistaakseni 75 vuotta ja laittoi lehteen ilmoituksen, ettei juhli synttäreitään. Kaikki eivät ilmeisesti olleet huomanneet tuota pikkuilmoitusta tai eivät sitten olleet noudattaneet sitä, vaan olivat menneet lahjat kainalossa synttärisankaria onnittelemaan. Niinpä sitten parin viikon päästä oli uusi pikkuilmoitus, jossa tuo sukulainen kiitteli lahjoista ja kukista ja onnitteluista. Tuntui vähän hullulta tuo kiittely, kun oli ensin kieltänyt koko juhlat. Me esim. noudatimme sitä ensimmäistä ilmoitusta, eli ohitimme juhlapäivän huomiotta.

Vierailija kirjoitti:

Ei minua varten tarvi keittää tarkoittaa, että kiitos, juon mielelläni kupillisen.

Todella epäkohteliasta.

Vierailija kirjoitti:

Johtuu suomalaisuudesta. Näin on opetettu jostain syystä sanomaan iät ja ajat, mutta niin vaan tässäkin pitäisi tietää, että ilman muuta tuodaan silti lahja ja ilman muuta keitetään kahvia. :D Suuttuminen ei tietenkään ok.

Kävin vasta katsomassa japanilaisen elokuvan. Siellä sitä vasta vaaditaankin käytöstapoja ihan vain tapojen itsensä vuoksi. Ihan mahdotonta kumartelua kaiken aikaa.  

Eiköhän kaikilla kansoilla ole omia käytöstapoja.  

Vaimoni on tuollainen, ei mun takiani tarvitse vaivautua.

Välillä se ottaa niin kaaliin, että ostan sille synttäriksi kalleimpia puhelimia ja tietokoneita ja tekisi mieli sanoa saatteeksi, ethän sinä näitä tietenkään tarvitse ja tulisit toimeen vähemmälläkin stana.

On kyllä yksi alistetuksi tulleen ihmisen prototyyppi.

Ajattelee ihan todella mitähän ne naapurit ajattelee kun meidän talon räystäistä roikkuu jääpuikkoja talvella.

Yllätin sen joskus pudottelemasta jäitä räystäältä pitkän laudan avulla kun tulin töistä aikaisemmin kotiin :-)

Alistuva ihminen on kyllä piiloagressiivisuutensa kautta ympäristöään mielettömällä voimalla hallitseva ihminen.

Yhteiselämä sujuu kuitenkin rattoisasti kun ottaa oikut huumorilla ja muistaa että sen vegaanisuuskin on pelkkä vtuilunhalua mun kaltaista liharuoan ystävää kohtaan.

Jos katseella voi aiheuttaa toiselle pahaa oloa ja syyllisyyttä, sitä on tullut yllinkyllin mättäessäni grillikylkeä naamariini.

Tarvitsemme siis toisiamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuu suomalaisuudesta. Näin on opetettu jostain syystä sanomaan iät ja ajat, mutta niin vaan tässäkin pitäisi tietää, että ilman muuta tuodaan silti lahja ja ilman muuta keitetään kahvia. :D Suuttuminen ei tietenkään ok.

Kävin vasta katsomassa japanilaisen elokuvan. Siellä sitä vasta vaaditaankin käytöstapoja ihan vain tapojen itsensä vuoksi. Ihan mahdotonta kumartelua kaiken aikaa.  

Eiköhän kaikilla kansoilla ole omia käytöstapoja.  

 

Ilman muuta on, eikä näissä mielestäni mitään pahaa olekaan. :) Kaikki eivät välttämättä vaan ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kursailla, kursailu - kursailla = ujostella, kainostella, empiä, siekailla, hienostellen kieltäytyä, antaa maanitella itseään yleensä kahvipöydässä, mutta hyvin usein näkee muuallakin. 

Meille ei kannata tulla kursailemaan me muut juodaan kahvit ilman sitä jota pitäisi maanitella. Ovat yrittäneet mutta kun kerran sanon että kahvit on kupissa ja ei tule niin on ilman tai juo kylmää kahvia, ihan sama e.v.v.k

Kylmä kahvi ei ole ongelma. Kursailukahvitteluun kuuluu, että keitetty pannullinen hautuu keittimessä virrat päällä puolikin tuntia, ennenkuin vieraille sanotaan "tulkaa kahville" ekan kerran, kun ei kehdata keskeyttää heidän jutteluaan. Siitä menee vielä ainakin 10 minuuttia ennenkuin ollaan kaatamassa kahvia joka alkaa olla jo kitkeräksi mennyttä. Sitten vajaa pannullinen kuumenee keittimen levyllä vielä lisää, joten santsikupilliset viimeistään on jo tulikuumaa tervaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä liittyy naisiin pelkästään?

Eräs tuttu ukko laittoi lehteen oikein ilmoituksen, että hän ei juhli 50-vuotispäiviään. Juhlapäivänä hän oli jo aamulla pukeutunut juhla-asuun ja laittanut vaimonsa avustuksella pöydän koreaksi. Ukko oli syntymäpäivänsä jälkeen vihainen kuin ampiainen ja möykkäsi, etteivät edes hänen sisarensa muistaneet hänen syntymäpäiväänsä, ei tullut lahjoja eikä näkynyt vieraita. 

Ohjeistimme häntä, että seuraavan kerran kannattaa panna lehteen ilmoitus: Pannu kuumana koko päivän, tervetuloa lahjojen ja kukkapuskien kera. 

en usko, että jos kursailee ja vielä mies, että tuosta muuttuu. muiden ehkä pitäisi ymmärtää paremmin hänen kursailua. teitte väärin häntä kohtaan.

 

 

Miten väärin?

jos tämä henkilö on kursailija, niin hän oikeasti toivoo, että joku huomaisi sen. vaatimaton luonteeltaan, mutta haluaa tulla nähdyksi ja arvostetuksi kumminkin. tottakai kursailijalle järjestetään hyvät juhlat, "vaikka ei tarvitsisi". 

Kun olin lapsi, naapurin 2 muoria kävi meillä joka päivä kahvilla. Kun äiti kysyi, juotteko kahvia, toinen muori sanoi aina samat sanat: Ei meille ois tarvinnut. Samalla hän kiireesti siirtyi kahvipöydän ääreen odottelemaan tarjoilua ja vinkkasi vielä kaverinsakin mukaan. :D

Äitiä ketutti muorien jatkuva vierailu. Isä sanoi, että olet itse ne opettanut. Äiti kuitenkin kertoi, että oli joskus päättänyt, ettei keitä kahvia muorikaksikolle, jolloin nämä olivat istuneet iltamyöhään meillä. Äiti oli pelännyt, että muorit jäävät yöksi, jos eivät saa kahvia ja niin oli taas pantava pannu tulelle. Äidin mukaan heistä pääsi nopeimmin eroon, kun pisti kahvit tuelle jo kun näki kaksikon lähestyvän taloamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minua varten tarvi keittää tarkoittaa, että kiitos, juon mielelläni kupillisen.

Todella epäkohteliasta.

Eipäs, vaan suomalaista tapakulttuuria. Vähän samankaltainen asia kuin se, että Amerikassa "hi, how are you" ei ole kysymys vaan tervehdys.

Vierailija kirjoitti:

Tietysti kyläpaikkaan viedään tuliaisia ja juhliin jokin lahja. Vaikka sitten kukkia ja suklaata, jos ei muuta toivota. Samoin vieraalle keitetään kahvit. Kuuluu tapoihin, ihan kuten se kursailukin. 

Tosin nykyisin "mua varten ei tartte keittää " saattaa oikeastikin tarkoittaa sitä. Itse juon kahvia lähinnä kyläillessä. Hyvin pärjään ilman. 

 

Eihän sitä kahvia nykyään halua kukaan juoda kun sitten haisee se henki niin karsealta.

Vierailija kirjoitti:

se on kursailua, kuuluu meidän tapaperintöön. mitä enemmän kursailee, niin sitä enemmän toivoo lahjaa. kursailu on osa suomalaisuutta. 

Minusta kursailu on niin tyypillisesti suomalaista, että soisin sen säilyvän. Sehän on aika huvittavaa. 

Jos vieras sanoo ettei halua kahvia,niin ei saa kahvia. Itse en juo enkä itselleni keitä,kahvinkeitin on miestäni ja vieraita varten.

Tuon tarkoitus on vittuill*, vähätellä ja nöyryyttää isäntäväkeä hyvään hämäläiseen tyyliin.

Ja tällaista pitävät hyviin tapoihin kuuluvana.

Vierailija kirjoitti:

Jos vieras sanoo ettei halua kahvia,niin ei saa kahvia. Itse en juo enkä itselleni keitä,kahvinkeitin on miestäni ja vieraita varten.

On ihan eri asia, sanooko "en halua kahvia" vai "no ei mua varten tarvitsisi".

Tartteeko sitä kysellä? Sen kun keittää vaan, ja vieras juo jos juo.

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä liittyy naisiin pelkästään?

Eräs tuttu ukko laittoi lehteen oikein ilmoituksen, että hän ei juhli 50-vuotispäiviään. Juhlapäivänä hän oli jo aamulla pukeutunut juhla-asuun ja laittanut vaimonsa avustuksella pöydän koreaksi. Ukko oli syntymäpäivänsä jälkeen vihainen kuin ampiainen ja möykkäsi, etteivät edes hänen sisarensa muistaneet hänen syntymäpäiväänsä, ei tullut lahjoja eikä näkynyt vieraita. 

Ohjeistimme häntä, että seuraavan kerran kannattaa panna lehteen ilmoitus: Pannu kuumana koko päivän, tervetuloa lahjojen ja kukkapuskien kera. 

Tämä on aina ollut tapana Pohjanmaalla, että näin ilmoitetaan: minulla on synttärit. Mutta ei voida kehuskella asialla, kun se olisi liiallista, niin sanotaan ettei tarvitse muistaa.

Vierailija kirjoitti:

Mää oon just tollainen, etten tarvitse mitää lahjoja. Ja en loukkaannu, jos sellaista en saakaan. 

Samoin minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minua varten tarvi keittää tarkoittaa, että kiitos, juon mielelläni kupillisen.

Todella epäkohteliasta.

Eipäs, vaan suomalaista tapakulttuuria. Vähän samankaltainen asia kuin se, että Amerikassa "hi, how are you" ei ole kysymys vaan tervehdys.

Minua hämmentää, että suomalaiset pitävät suomalaisia kohtalaisen suorapuheisina ja rehellisinä ja, että Suomessa sanotaan mitä tarkoitetaan. Todellisuus on sitten välillä toinen. Esimerkiksi juurikin tämä kursailu, jossa ei sanota suoraan, käytännössä valehdellaan ja ei todellakaan tarkoiteta mitä sanotaan. Ilmeisesti tämä on jonkinlainen sokea piste, eikä tajuta, että harrastetaan hyvinkin samaa käytöstä kuin vaikka Yhdysvalloissa, jossa sanotaan toiveita tapaamisesta ilman, että on aikomusta niin tehdä.