Lue keskustelun säännöt.
"Luovuudesta" tullut teennäinen ja tavoiteltava identiteetti?
11.10.2024 |
Useampi kaverini seikkailee tinder-viidakossa etsien sitä elämänsä rakkautta, ja sivusta seuraajana huonoiten deittailussa onnistuvat nämä jotka identifioituvat luoviksi ja etsivät myös luovaa kumppania.
Käytännössä nämä "luovat" kaverit erottuvat "ei luovasta" valtaväestöstä vain ulkoisesti haluten erottua ulkonäöllisesti vielä hieman enemmän. Sitten ne heidän deittikumppanit osoittautuvat kerta toisensa jälkeen moniongelmaisiksi rentuiksi, vaikka alkuun olivat ah niin ihanan herkkiä ja luovia.
Mitään muita erityisen luovia piirteitä näiltä kavereiltani ei löydy, eivät siis ole taiteellisia millään tasolla eivätkä ole esim millään sunnittelu/luomisalalla muutenkaan.
Tuntuu kuin tämä "luovuus" olisi olevinaan joku tavoiteltava statu, ehkä jotain vähän parempaa tai erikoisempaa, miksikä jotkut haluavat identifioitua vaikka väkisin.
Ovatko muut huomanneet samaa ilmiötä? Millainen on oikeasti luova ihminen esim selkeän taideskenen ulkopuolella?
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Luovuusidentiteetti on kyllä ilmiö, varsinkin nuorissa ja nuorehkoissa. Sitä ei tule sekoittaa itsessään luovuuteen, joka on kyky. Mutta aloituksessa käsittääkseni puhutaan tästä muoti-ilmiöstä. Jos on kiinnostunut identiteetistä, sen rakentamisesta ja sen korostamisesta, niin tää "luovuus" on joidenkin suosima rakennuspalikka tuohon tarkoitukseen.
Mutta miksi ihminen rakentaisi itselleen luovan identiteetin, jos ei ole sitä millään tavalla tai ole vähintään kiinnostunut olemaan sitä?
Jokainen ihminen on ainakin potentiaalisesti luova ja luovuutta on todella monenlaista. Mutta on paljon ihmisiä, joilla ei ole juuri mitään kiinnostusta luovaan tekemiseen. Eivät nämä tee itselleen myöskään mitään "luovuusidentiteettiä". Niillä on ehkä liikunnallisen ihmisen identiteetti, tai käytännön ja toiminnan ihmisen, tai seikkailullisen tai erä- ja luontohenkisen jne. Tai sitten sen "ihan tavallisen, joka etsii kumppanikseen toista ihan tavallista".
Jälkimmäisiä oli ainakin jossain vaiheessa deittipalveluissa niin paljon, että melkein pahaa teki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai luovuus on tavoiteltavaa. Menestyvät ihmiset ovat usein hyvin luovia. Luovuus voi parantaa myös elämänlaatuasi, koska löydät ratkaisuja ongelmiisi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuusidentiteetti on kyllä ilmiö, varsinkin nuorissa ja nuorehkoissa. Sitä ei tule sekoittaa itsessään luovuuteen, joka on kyky. Mutta aloituksessa käsittääkseni puhutaan tästä muoti-ilmiöstä. Jos on kiinnostunut identiteetistä, sen rakentamisesta ja sen korostamisesta, niin tää "luovuus" on joidenkin suosima rakennuspalikka tuohon tarkoitukseen.
Mutta miksi ihminen rakentaisi itselleen luovan identiteetin, jos ei ole sitä millään tavalla tai ole vähintään kiinnostunut olemaan sitä?
Jokainen ihminen on ainakin potentiaalisesti luova ja luovuutta on todella monenlaista. Mutta on paljon ihmisiä, joilla ei ole juuri mitään kiinnostusta luovaan tekemiseen. Eivät nämä tee itselleen myöskään mitään "luovuusidentiteettiä". Niillä on ehkä liikunnallisen ihmisen identiteetti, tai käytännön ja toiminnan ihmisen, tai seikkailullisen tai erä- ja luont
Tuskin kukaan lois sellaista identiteettiä, jos ei ole kiinnostunut olemaan sitä?
Yksi asia yhdistää luovia ihmisiä, jotka ovat valinneet luovuuden työkseen: Rohkeus. Suurin osa ihmisistä ei uskalla lähteä luovalle alalle sen taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Tai ei kestä painetta, että on ihan omillaan. Sun elämää ei määritä ketään tai mikään.
En väitä olevani luovinta kärkeä tuntemistani ihmisistä. Luovuutta on vaikkapa leipominen, marjojen säilöminen tai rakentaminen. Itse asiassa itsekin olisin luovempi, jos olisin päivätöissä. Nyt kaikki luovuus kohdistuu taiteeseen. Paljon ei jää jäljelle luovuutta esim. ruuanlaittoon.
"Luovat ihmiset mollattiin teeskentelijöiksi, mt-ongelmaisiksi ja tyhjännyhrääjiksi. Ja luovuus itsessään joksikin huomionhauksi, someriippuvuudeksi tai esitetyksi rooliksi. Selvästi on nyt jossain kinnannut."
Millaisella linssillä oikein saa tuollaisen tulkinnan aikaiseksi tästä aloituksesta? :D Onko luova ihminen ja luovaksi itseään sanova ihminen sinusta täysin sama asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tosi monet ovat nykyään "luovia", "taiteellisia", "herkkiä", "henkisiä" ja "yhteydessä luontoon"(kun kaikki muut ovat vieraantuneet siitä).
No jos heille tulee parempi olo niin ihan sama minulle. T.EräJorma
Mitä siinä profiilissa sitten saa sanoa jos ei saa omista luonteenpiirteistään ja kiinnostuksen kohteista kertoa? Eihän tuossa ole mitään järkeä, että jos henkilö on kiinnostunut henkisistä asioista ja haluaisi myös henkisen kumppanin, mutta tätä ei kuitenkaan saisi ääneen sanoa vaan se pitäisi jotenkin arvata.
Saahan sitä sanoa. Pointti on varmaan se, että monet liittävät itseensä ominaisuuksia jotka ovat enemmänkin idealistisia toiveita siitä mitä he haluaisivat olla. Mutta oikeasti eivät siis ole, oma mielikuva itsestään "luovana" tai herkkänä mimosana on vain keksitty lisä omaan identiteettiin. Ovat sokeita itselleen.
T. Eri
Mielikuvitus kohdistuu esineisiin ja tosiasioihin, tapahtumiin ja väitteisiin. Kuvittelu on asettumista toisen ihmisen asemaan ja kokemista ikään kuin hänen puolestaan. Mielikuvitus toimii tavalla, johon ei pidä luottaa. Sanomma halveksuvasti: hän kuvittelee, kun tarkoitamme ihmisen erehtyvän ja olevan väärässä. Mielikuvituksen saa kyllä kuriin, kun vain yrittää. Ihminen jonka mielikuvitus ei pysy ollenkaan kurissa on häiriintynyt, ja hän on harhojen vallassa. Joillakin on vilkas mielikuvitus, joka tarkoittaa että erilaiset tilanteet helposti tuottavat runsaita ja voimakkaita mielikuvia ja uskomuksia. Mielikuvituksella on taipumus sekoittaa tosi ja kuviteltu toisiinsa. Ihminen kuvittelee kaikenlaista ja lipsahtaa pitämään kuviteltua totena. Mielikuvitus todellistaa ajatuksemme ja sijoittaa ne uuteen maailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielikuvitus kohdistuu esineisiin ja tosiasioihin, tapahtumiin ja väitteisiin. Kuvittelu on asettumista toisen ihmisen asemaan ja kokemista ikään kuin hänen puolestaan. Mielikuvitus toimii tavalla, johon ei pidä luottaa. Sanomma halveksuvasti: hän kuvittelee, kun tarkoitamme ihmisen erehtyvän ja olevan väärässä. Mielikuvituksen saa kyllä kuriin, kun vain yrittää. Ihminen jonka mielikuvitus ei pysy ollenkaan kurissa on häiriintynyt, ja hän on harhojen vallassa. Joillakin on vilkas mielikuvitus, joka tarkoittaa että erilaiset tilanteet helposti tuottavat runsaita ja voimakkaita mielikuvia ja uskomuksia. Mielikuvituksella on taipumus sekoittaa tosi ja kuviteltu toisiinsa. Ihminen kuvittelee kaikenlaista ja lipsahtaa pitämään kuviteltua totena. Mielikuvitus todellistaa ajatuksemme ja sijoittaa ne uuteen maailmaan.
Mielikuvitus voi olla myös tervettä ja todellisuutta heijastavaa.
Mutta mistä sinäkään välttämättä miten paljon luovuutta ne kaverisi harjoittavat. Voihan kaveri vaikka parhaillaan kirjoittaa runokokoelmaa, mutta ei vaan ole kertonut asiasta sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luovuus ei ole identiteetti, vaan tekemistä, jossa luodaan jotakin uutta.
Kyllä se voi olla nykyään identiteettikin, väitän, just nämä joiden on rikottava normit, rajat ja ahtaat muotit, tiedättehän. Ah miten luovaa jo tuossa kohtaa.
Ei, en ota näitä tyyppejä vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuusidentiteetti on kyllä ilmiö, varsinkin nuorissa ja nuorehkoissa. Sitä ei tule sekoittaa itsessään luovuuteen, joka on kyky. Mutta aloituksessa käsittääkseni puhutaan tästä muoti-ilmiöstä. Jos on kiinnostunut identiteetistä, sen rakentamisesta ja sen korostamisesta, niin tää "luovuus" on joidenkin suosima rakennuspalikka tuohon tarkoitukseen.
Mutta miksi ihminen rakentaisi itselleen luovan identiteetin, jos ei ole sitä millään tavalla tai ole vähintään kiinnostunut olemaan sitä?
Jokainen ihminen on ainakin potentiaalisesti luova ja luovuutta on todella monenlaista. Mutta on paljon ihmisiä, joilla ei ole juuri mitään kiinnostusta luovaan tekemiseen. Eivät nämä tee itselleen myöskään mitään "luovuusidentiteettiä". Niillä on ehkä liikunnallisen ihmisen identiteetti, tai käytännön ja toimi
Tarkoitan esim. sellaista tilannetta, jossa ihmisellä on halua ja kykyä luovaan tekemiseen, mutta jostain syystä ei saa sitä toteutettua. Ehkä puuttuu uskallus tai itsekritiikki on niin kovaa, että se nostaa kynnyksen tosi korkealle.
Joiltain on voitu luovuus tukahduttaa ihan omien vanhempien, opettajien jne. toimesta. Isokin potentiaali voi näin jäädä käyttämättä ja ilmaisematta. Silti se luovuus voi asua siinä ihmisessä niin, että sen kokee omaksi ominaisuudekseen tai jopa osaksi identiteettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielikuvitus kohdistuu esineisiin ja tosiasioihin, tapahtumiin ja väitteisiin. Kuvittelu on asettumista toisen ihmisen asemaan ja kokemista ikään kuin hänen puolestaan. Mielikuvitus toimii tavalla, johon ei pidä luottaa. Sanomma halveksuvasti: hän kuvittelee, kun tarkoitamme ihmisen erehtyvän ja olevan väärässä. Mielikuvituksen saa kyllä kuriin, kun vain yrittää. Ihminen jonka mielikuvitus ei pysy ollenkaan kurissa on häiriintynyt, ja hän on harhojen vallassa. Joillakin on vilkas mielikuvitus, joka tarkoittaa että erilaiset tilanteet helposti tuottavat runsaita ja voimakkaita mielikuvia ja uskomuksia. Mielikuvituksella on taipumus sekoittaa tosi ja kuviteltu toisiinsa. Ihminen kuvittelee kaikenlaista ja lipsahtaa pitämään kuviteltua totena. Mielikuvitus todellistaa ajatuksemme ja sijoittaa ne uuteen maailmaan.
Mielikuvitus voi olla myös tervettä ja todellisuutta heijastavaa.
Ilman mielikuvitusta meillä ei olisi tässä maailmassa lainkaan kirjoja,taidetta, elokuvia eikä musiikkia. Oikeastaan ei olisi juuri mitään, koska kaikki ihmisen luoma on ollut ensin olemassa mielikuvituksessa ennen kuin se on tullut todelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuus ei ole identiteetti, vaan tekemistä, jossa luodaan jotakin uutta.
Kyllä se voi olla nykyään identiteettikin, väitän, just nämä joiden on rikottava normit, rajat ja ahtaat muotit, tiedättehän. Ah miten luovaa jo tuossa kohtaa.
Ei, en ota näitä tyyppejä vakavasti.
Nimenomaan. Vaikka luovuus ei olis identiteetti, niin siitä voi tehdä sellaisen niin kuin mistä tahansa muustakin ominaisuudesta ja piirteestä. Ja sitten kun kyseenalaistetaan tätä identiteettiä, niin se kritiikki ei kohdistu silloin tähän alkuperäiseen piirteeseen vaan siihen mitä siitä on tehty, ja tämä näyttäis nyt joillain menevän täällä sekaisin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Luovat ihmiset mollattiin teeskentelijöiksi, mt-ongelmaisiksi ja tyhjännyhrääjiksi. Ja luovuus itsessään joksikin huomionhauksi, someriippuvuudeksi tai esitetyksi rooliksi. Selvästi on nyt jossain kinnannut."
Millaisella linssillä oikein saa tuollaisen tulkinnan aikaiseksi tästä aloituksesta? :D Onko luova ihminen ja luovaksi itseään sanova ihminen sinusta täysin sama asia?
Oletko sinä nyt satavarma, että nämä sinun kaverisi eivät ole lainkaan ja millään tavalla luovia? Ethän sinä ole kaikkea näkemässä ja todistamassa.
Ja oletko varma, että sinun määritelmäsi luovuudelle on ainoa oikea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuus ei ole identiteetti, vaan tekemistä, jossa luodaan jotakin uutta.
Kyllä se voi olla nykyään identiteettikin, väitän, just nämä joiden on rikottava normit, rajat ja ahtaat muotit, tiedättehän. Ah miten luovaa jo tuossa kohtaa.
Ei, en ota näitä tyyppejä vakavasti.
Nimenomaan. Vaikka luovuus ei olis identiteetti, niin siitä voi tehdä sellaisen niin kuin mistä tahansa muustakin ominaisuudesta ja piirteestä. Ja sitten kun kyseenalaistetaan tätä identiteettiä, niin se kritiikki ei kohdistu silloin tähän alkuperäiseen piirteeseen vaan siihen mitä siitä on tehty, ja tämä näyttäis nyt joillain menevän täällä sekaisin
Minkälaisen identiteetin ihminen sitten saa itsellleen rakentaa? Jokainen kai tarvitsee jonkinlaisen, edes väljästi määritellyn.
Ja aika useinhan eri tilaisuuksissa ihmisiä pyydetään kertomaan jotain itsestään. Mitä silloin saa ja pitää kertoa itsestään?
Luovia ihmisiä dissataan, koska luovuus herättää kateutta ihmisissä. Sama asia pätee älykkyyteen.
Suurin osa ihmisistä ihailee näitä ominaisuuksia ja haluaisi itsekin olla (joko molempia tai jompaakumpaa), mutta eivät kuitenkaan erityisemmin ole. Siksi muutkaan eivät saisi olla, ainakaan "tavikset", eikä missään nimessä tuoda asiaa ainakaan esille. Pitäkööt kynttilänsä vakan alla, ettei minulle tule paha mieli.
No niin, sainpahan sanottua.
Vierailija kirjoitti:
Luovia ihmisiä dissataan, koska luovuus herättää kateutta ihmisissä. Sama asia pätee älykkyyteen.
Suurin osa ihmisistä ihailee näitä ominaisuuksia ja haluaisi itsekin olla (joko molempia tai jompaakumpaa), mutta eivät kuitenkaan erityisemmin ole. Siksi muutkaan eivät saisi olla, ainakaan "tavikset", eikä missään nimessä tuoda asiaa ainakaan esille. Pitäkööt kynttilänsä vakan alla, ettei minulle tule paha mieli.
No niin, sainpahan sanottua.
Jos on näin, että "suurin osa" ihailee luovuutta olematta itse kykenevä siihen, niin onko kaukaa haettu ajatus, että noihin ihailijoihin mahtuis myös sellaisia ihmisiä, jotka alkaisivat esittämään olevansa sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovia ihmisiä dissataan, koska luovuus herättää kateutta ihmisissä. Sama asia pätee älykkyyteen.
Suurin osa ihmisistä ihailee näitä ominaisuuksia ja haluaisi itsekin olla (joko molempia tai jompaakumpaa), mutta eivät kuitenkaan erityisemmin ole. Siksi muutkaan eivät saisi olla, ainakaan "tavikset", eikä missään nimessä tuoda asiaa ainakaan esille. Pitäkööt kynttilänsä vakan alla, ettei minulle tule paha mieli.
No niin, sainpahan sanottua.
Jos on näin, että "suurin osa" ihailee luovuutta olematta itse kykenevä siihen, niin onko kaukaa haettu ajatus, että noihin ihailijoihin mahtuis myös sellaisia ihmisiä, jotka alkaisivat esittämään olevansa sitä?
No kaikki on mahdollista, mutta miksei voisi olla vielä mahdollisempaa että luovuus on heille tärkeää? Tätä ketjua kun lukee niin tulee se vaikutelma, että suurin osa pitää näitä teeskentelijöinä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloituksessa aivan selkeästi puhutaan ilmiöstä, jossa luovuus on identiteettikysymys, ilman, että ilmenee näiden henkilöiden arkielämässä juurikaan esimerkiksi luovien harrastusten muodossa. Eikö ihmiset osaa lukea, vai sokaiseeko luovuusdefenssi luetunymmärtämisen, kun moni vastaus on jotenkin aivan aiheen vierestä?
Tämä!!!
Ap
Lähes jokaisella siellä Tinderissä on joku "identiteetti". Yksi mainostaa olevansa tavallinen perusjamppa. Toinen on himo treenaaja, joku vannoutunut koiraihminen ja jotkut näitä luovia hippejä tai muita vastaavia.
Tinder-profiili on eränlainen mainos, jolla halutaan saada tietynlaiset ihmiset kiinnostumaan sinusta. Tavallaan ällöttävääkin, mutta oikeastaan ainoa tapa löytää samanhenkistä seuraa.
Jostain syystä juuri luovia harrastuksia on tässä jäyhässä maassa aina dissattu. "Ei sinusta mitään tule, älä rustaa edes omaksi iloksesi, tee jotain järkevää, pelaa vaikka pleikkaa tai katso telkkaria.