Lue keskustelun säännöt.
"Luovuudesta" tullut teennäinen ja tavoiteltava identiteetti?
11.10.2024 |
Useampi kaverini seikkailee tinder-viidakossa etsien sitä elämänsä rakkautta, ja sivusta seuraajana huonoiten deittailussa onnistuvat nämä jotka identifioituvat luoviksi ja etsivät myös luovaa kumppania.
Käytännössä nämä "luovat" kaverit erottuvat "ei luovasta" valtaväestöstä vain ulkoisesti haluten erottua ulkonäöllisesti vielä hieman enemmän. Sitten ne heidän deittikumppanit osoittautuvat kerta toisensa jälkeen moniongelmaisiksi rentuiksi, vaikka alkuun olivat ah niin ihanan herkkiä ja luovia.
Mitään muita erityisen luovia piirteitä näiltä kavereiltani ei löydy, eivät siis ole taiteellisia millään tasolla eivätkä ole esim millään sunnittelu/luomisalalla muutenkaan.
Tuntuu kuin tämä "luovuus" olisi olevinaan joku tavoiteltava statu, ehkä jotain vähän parempaa tai erikoisempaa, miksikä jotkut haluavat identifioitua vaikka väkisin.
Ovatko muut huomanneet samaa ilmiötä? Millainen on oikeasti luova ihminen esim selkeän taideskenen ulkopuolella?
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti luovat ihmiset eivät erotu tavallisista ihmisistä. Millä tavalla luovia ne kaverisi ovat? Yleensä kai tarkoitetaan, että pärjää jollain taiteen alalla. Mitä taiteen lajeja he edustavat ja miten menestyneitä he ovat: esim. kirjailijoina, muusikkoina, taidemaalareina ym.
Lisäisin tähän listaan teknologian ja luonnontieteet.
Tämä. Monetkin esim. koodarit pitävät itseään luovina ja luovan työn tekijöinä, ja kyllähän se tavallaan luovaa onkin, vaikka siinä pääosin keksitäänkin luovia ratkaisuja tunnettuihin ongelmiin, eikä luoda jotain teoksia tyhjästä.
Puhuin teknologiasta ja luonnontieteistä. Koodaus (ja jossain määrin ohjelmointi) on niissä oleellinen taito, samoin kuin piirtäminen on kuvataiteilijalle oleellinen taito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman muuta tämä on ollut tietyissä piireissä erittäin tavoiteltava ominaisuus. Ollut näin jo vuosia. Koskee erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia.
Yhdistän tähän myös ilmiön, jossa vähän kuin hävetään tai jopa halveksitaan tavan duuneja, erityisesti suorittavia töitä. Joku asiantuntija- tai johtajataso jotenkin vielä menee näillä + it-ala, mutta ei mikään muu, palvelualat ovat ihan no-no, sellaisia ihmisiä pidetään ihan toisen luokan ihmisinä.
Sen pitää olla sen ammatin jotenkin 'luova' ja tälle porukalle on ihan turha selittää, että luovuus on vain mielentila, jolla joko ratkaistaan ongelmia yhdistelemällä kaikkea oppimaansa ja soveltamalla tai luomalla uutta. Heille 'luovuus' merkitsee lähes yksinomaan viihdeteollisuutta ja mediaa ja somea, vaikka luovuus on siellä yllättäen melko harvoin läsnä, kopioiminen, varastaminen, imitoiminen ja muu apinointi sitä vastoin erittäin yleistä.
Jos työpaikka ja ura ei löydy ko. aloilta, hukataan elämä vaikka narkkiluoliin ja viinanpullonpohjaa katsoen. Tähän kun lisää kaikki rikollisuuden ja päihteiden kyllästämät ja ihannoimat tv-sarjat ja elokuvat. Räppi-, poppi- ja rokkistarat ja heidän glorifioitu rikollis- tai muut renttuelämä. Niin käsissä on sukupolvet, jotka elää muiden elätettävän mieluummin kuin tekee töitä, kohtelee työtään tekeviä palveluammatissa olevia kuin henkilökohtaisina orjinaan ja ovat muutenkin melkoisen asenneongelmaisia. Epäsympaattisin sukupolvi kautta aikain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuus ei ole identiteetti, vaan tekemistä, jossa luodaan jotakin uutta.
Se ei ollut pointti, vaan se että jotkut toitottavat siitä luovuudesta niinkuin se olisi identitetti. Haluavat korostaa sitä itsessään statuksenomaisesti.
Ärsyttääkö sinua myös esim. sporttisuus/irheilu elämäntapana yhtä paljon? Tai luonto/retkeilyihmiset, se on aika suosittu ns. identiteetti nykypäivänä.
Entä saako musiikkifanit myös sun pepun yhtä kipeiksi? Vai koskeeko ongelmasi nimenomaan vain luovuudestaan kertovia ihmisiä?
No se ärsyttäisi jos kaverina olisi yl
Hahah voi kunpa tietäisit :)
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole pelkästään sitä että tuottaa taidetta ym. vaan myös sitä että suvaitsee muitakin ratkaisuja ongelmiin kuin tunnettuja ja toimivia, yleensä maksimaalisen tehokkaita ratkaisuja.
Luovat ihmiset ymmärtää tarpeen kokeilla kaikkea erilaista. Tämä on monelle ärsyttävää tai jopa täysin sietämätöntä.
Amen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovan ihmisen pitää mennä ns. laatikon ulkopuolelle, suureen tuntemattomaan, jotta voi tuottaa tähän maailmaan jotain uutta. Luova tuotos on siis hyvin harvinainen asia, sillä uutta on jokin sellainen tuotos, jota kukaan aikaisemmin ei ole historiassa tehnyt. Ja tämä luovan tuotoksen pitää toimia, jotta se olisi hyödyllinen, jotta sillä olisi arvoa.
Ja suurin ongelma on se, että jos pystyy tuottamaan tähän maailmaan jotain uutta, omaperäistä ja uniikkia, todennäköisyys, että joku toinen ihminen ymmärtää, mistä oikein on kysymys, on hyvin alhainen.
Ei luovuuden tarvitse olla mitään maailmaa mullistavaa. Pääasia, että se tuo iloa omaan elämään.
Luovuus on siinä mielessä maailmaa mullistavaa, koska luova tuotos on jotain uutta. Ja kuten totesin, tosiasiallinen luovuus on erittäin harvinaista. Nykyään pitää yhdistellä asioita, jotka ovat hyvin etäällä toisistaan, koska niin paljon on jo keksitty, joten ei ole helppo tehtävä keksiä jotain uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse harrastan maalausta. En koe olevani erityisen luova, vaikka minulla onkin tarve luoda. En myöskään kerro mielelläni tästä harrastuksesta. Jotenkin tulee tunne, kun sanoo maalaavansa, että ihmiiset ajattelevat heti, että tuotokset ovat varmaasti ihan hirveää roskaa, kun ei ole ammattitaiteilija.
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta tämä on ollut tietyissä piireissä erittäin tavoiteltava ominaisuus. Ollut näin jo vuosia. Koskee erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia.
Yhdistän tähän myös ilmiön, jossa vähän kuin hävetään tai jopa halveksitaan tavan duuneja, erityisesti suorittavia töitä. Joku asiantuntija- tai johtajataso jotenkin vielä menee näillä + it-ala, mutta ei mikään muu, palvelualat ovat ihan no-no, sellaisia ihmisiä pidetään ihan toisen luokan ihmisinä.
Sen pitää olla sen ammatin jotenkin 'luova' ja tälle porukalle on ihan turha selittää, että luovuus on vain mielentila, jolla joko ratkaistaan ongelmia yhdistelemällä kaikkea oppimaansa ja soveltamalla tai luomalla uutta. Heille 'luovuus' merkitsee lähes yksinomaan viihdeteollisuutta ja mediaa ja somea, vaikka luovuus on siellä yllättäen melko harvoin läsnä, kopioiminen, varastaminen, imitoiminen ja muu apinointi sitä vastoin erittäin yleistä.
Jos työpaikka ja ur
Hear, hear!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse harrastan maalausta. En koe olevani erityisen luova, vaikka minulla onkin tarve luoda. En myöskään kerro mielelläni tästä harrastuksesta. Jotenkin tulee tunne, kun sanoo maalaavansa, että ihmiiset ajattelevat heti, että tuotokset ovat varmaasti ihan hirveää roskaa, kun ei ole ammattitaiteilija.
Hyvin todennäköisesti ovatkin eikä siinä ole mitään hävettävää. Mä harrastan voimistelua ja aivan varmasti näytän hirveältä verrattuna kehen hyvänsä 7-vuotiaiden kylämestariin, puhumattakaan aikuisista.
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta tämä on ollut tietyissä piireissä erittäin tavoiteltava ominaisuus. Ollut näin jo vuosia. Koskee erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia.
Yhdistän tähän myös ilmiön, jossa vähän kuin hävetään tai jopa halveksitaan tavan duuneja, erityisesti suorittavia töitä. Joku asiantuntija- tai johtajataso jotenkin vielä menee näillä + it-ala, mutta ei mikään muu, palvelualat ovat ihan no-no, sellaisia ihmisiä pidetään ihan toisen luokan ihmisinä.
Sen pitää olla sen ammatin jotenkin 'luova' ja tälle porukalle on ihan turha selittää, että luovuus on vain mielentila, jolla joko ratkaistaan ongelmia yhdistelemällä kaikkea oppimaansa ja soveltamalla tai luomalla uutta. Heille 'luovuus' merkitsee lähes yksinomaan viihdeteollisuutta ja mediaa ja somea, vaikka luovuus on siellä yllättäen melko harvoin läsnä, kopioiminen, varastaminen, imitoiminen ja muu apinointi sitä vastoin erittäin yleistä.
Jos työpaikka ja ur
No aika moni tässä ketjussa taas tuntuu halveksivan niitä luovia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse harrastan maalausta. En koe olevani erityisen luova, vaikka minulla onkin tarve luoda. En myöskään kerro mielelläni tästä harrastuksesta. Jotenkin tulee tunne, kun sanoo maalaavansa, että ihmiiset ajattelevat heti, että tuotokset ovat varmaasti ihan hirveää roskaa, kun ei ole ammattitaiteilija.
Tämä on kyllä jännä. Jos kerrot kutovasi sukkia, ei kukaan ala arvailemaan, ovatko ne rumia vai kauniita sukkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti luovat ihmiset eivät erotu tavallisista ihmisistä. Millä tavalla luovia ne kaverisi ovat? Yleensä kai tarkoitetaan, että pärjää jollain taiteen alalla. Mitä taiteen lajeja he edustavat ja miten menestyneitä he ovat: esim. kirjailijoina, muusikkoina, taidemaalareina ym.
Itse olen töissä luovalla alalla (sekä kirjoitan että musiikin parissa), ja omasta mielestäni se luovuus näkyy pitkälti myös siinä, että luovat ihmiset ajattelevat ratkaisuja, jotka poikkeavat normeista, kun taas ei-luovat pyrkivät soveltamaan perinteisiä ratkaisuja. Luovat henkilöt ovat usein valmiimpia ottamaan riskejä ja kokeilemaan uusia asioita. He eivät pelkää epäonnistumista, vaan näkevät sen mahdollisuutena oppia. Luovilla ihmisillä on usein syvempi kyky arvostaa taidetta ja kauneutta ympärillään.
Ihmislaji on lähtökohtaisesti luova, se on vain suuntautunut eri tavoin eri ihmisillä. Taiteesta kiinnostuneilla luovuus suuntautuu usein siihen. Toisella luovuus voi olla arjen ratkaisuja jotka jäävät monilta huomaamatta, mutta ovat ihan yhtä lailla luovuutta. Motivaatio ratkaisee sen kuinka paljon haluaa paneutua johonkin asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luovuusidentiteetti on kyllä ilmiö, varsinkin nuorissa ja nuorehkoissa. Sitä ei tule sekoittaa itsessään luovuuteen, joka on kyky. Mutta aloituksessa käsittääkseni puhutaan tästä muoti-ilmiöstä. Jos on kiinnostunut identiteetistä, sen rakentamisesta ja sen korostamisesta, niin tää "luovuus" on joidenkin suosima rakennuspalikka tuohon tarkoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Luovuusidentiteetti on kyllä ilmiö, varsinkin nuorissa ja nuorehkoissa. Sitä ei tule sekoittaa itsessään luovuuteen, joka on kyky. Mutta aloituksessa käsittääkseni puhutaan tästä muoti-ilmiöstä. Jos on kiinnostunut identiteetistä, sen rakentamisesta ja sen korostamisesta, niin tää "luovuus" on joidenkin suosima rakennuspalikka tuohon tarkoitukseen.
Aloitukseni esimerkit vaan eivät ole enää nuoria, vaan jo tukevasti keski-ikäisiä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta tämä on ollut tietyissä piireissä erittäin tavoiteltava ominaisuus. Ollut näin jo vuosia. Koskee erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia.
Yhdistän tähän myös ilmiön, jossa vähän kuin hävetään tai jopa halveksitaan tavan duuneja, erityisesti suorittavia töitä. Joku asiantuntija- tai johtajataso jotenkin vielä menee näillä + it-ala, mutta ei mikään muu, palvelualat ovat ihan no-no, sellaisia ihmisiä pidetään ihan toisen luokan ihmisinä.
Sen pitää olla sen ammatin jotenkin 'luova' ja tälle porukalle on ihan turha selittää, että luovuus on vain mielentila, jolla joko ratkaistaan ongelmia yhdistelemällä kaikkea oppimaansa ja soveltamalla tai luomalla uutta. Heille 'luovuus' merkitsee lähes yksinomaan viihdeteollisuutta ja mediaa ja somea, vaikka luovuus on siellä yllättäen melko harvoin läsnä, kopioiminen, varastaminen, imitoiminen ja muu apinointi sitä vastoin erittäin yleistä.
Jos työpaikka ja ur
Voisiko vain olla niin, että luovat ihmiset eivät halveksi niitä, jotka tekevät suorittavia töitä, vaikka he itse eivät sellaista itselleen haluaisi? Luovalla ihmisellä on tarve luoda, ja hän tuntee olonsa tukahdetuksi sellaisissa olosuhteissa, joissa kaikki on pakko tehdä aina samalla tavalla. Ja kyllähän toisaalta esimerkiksi puuseppä tai kokki voi käyttää luovuutta töissään, vaikka moni pitää tätäkin työtä suorittavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuusidentiteetti on kyllä ilmiö, varsinkin nuorissa ja nuorehkoissa. Sitä ei tule sekoittaa itsessään luovuuteen, joka on kyky. Mutta aloituksessa käsittääkseni puhutaan tästä muoti-ilmiöstä. Jos on kiinnostunut identiteetistä, sen rakentamisesta ja sen korostamisesta, niin tää "luovuus" on joidenkin suosima rakennuspalikka tuohon tarkoitukseen.
Aloitukseni esimerkit vaan eivät ole enää nuoria, vaan jo tukevasti keski-ikäisiä.
Ap
Nämä tuntuvat nykyisin valuvan nuorilta vanhempiin ihmisiin. Yksi jos toinen keski-ikäinenkin julistaa nyt olevansa sitä tai tätä identiteettiä.
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut samaa, mutten toisaalta vietä aikaa ihmisten kanssa, jotka tarrautuvat identiteetteihin tuolla tavalla.
Luovuus on luonnevahvuus, joka näkyy kaikessa ihmisen tekemisessä. Se on ehdottomasti piirre, jota haluan itsessäni ja ystävissäni vaalia. Luovuus on kykyä yhdistää sellaisia asioita yhteen, jotka eivät ensisilmäyksellä näyttäisi liittyvän toisiinsa. Juuri sitä tarvitsemme lisää.
Esim. luova kokki voi yhdistää lihapullat + jäätelön. Eiku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuusidentiteetti on kyllä ilmiö, varsinkin nuorissa ja nuorehkoissa. Sitä ei tule sekoittaa itsessään luovuuteen, joka on kyky. Mutta aloituksessa käsittääkseni puhutaan tästä muoti-ilmiöstä. Jos on kiinnostunut identiteetistä, sen rakentamisesta ja sen korostamisesta, niin tää "luovuus" on joidenkin suosima rakennuspalikka tuohon tarkoitukseen.
Aloitukseni esimerkit vaan eivät ole enää nuoria, vaan jo tukevasti keski-ikäisiä.
Ap
Nämä tuntuvat nykyisin valuvan nuorilta vanhempiin ihmisiin. Yksi jos toinen keski-ikäinenkin julistaa nyt olevansa sitä tai tätä identiteettiä.
Näin on ja ehkä jonkun keski-ikäisen vois laittaa nuorehko-kategoriaan, jos ei ole päässyt vielä kypsymään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut samaa, mutten toisaalta vietä aikaa ihmisten kanssa, jotka tarrautuvat identiteetteihin tuolla tavalla.
Luovuus on luonnevahvuus, joka näkyy kaikessa ihmisen tekemisessä. Se on ehdottomasti piirre, jota haluan itsessäni ja ystävissäni vaalia. Luovuus on kykyä yhdistää sellaisia asioita yhteen, jotka eivät ensisilmäyksellä näyttäisi liittyvän toisiinsa. Juuri sitä tarvitsemme lisää.
Esim. luova kokki voi yhdistää lihapullat + jäätelön. Eiku.
No mikä ettei. Esim Heston Blumenthal on tullut varsin kuuluisaksi yhdistämällä erikoisen tuntuvia ruokalajeja. Hän on tehnyt esim. poronmaidosta tehtyä nitrogeenijäätelöä
https://www.mirror.co.uk/tv/tv-news/heston-blumenthals-7-most-bizarre-3…
Ne luovat ihmiset laittavat luovuuden profiiliin, koska haluavat välttää AP:n kaltaisia ihmisiä.
Mitä vikaa siinä toisaalta on, jos tietää, ettei sovi yhteen täysin pragmaattisen ihmisen kanssa? Luovuus voi olla myös mielentila, eikä siitä välttämättä jää todisteita, jos ei aktiivisesti tee jotain.