Kolmekymppisen miehen jatkuvat "kaksimielisyydet"

Kuule jos alat suhteeseen roskan kanssa niin olet suhteessa roskan kanssa. Ei se siitä muuksi muutu

Tuskinpa tulee muuttumaan. Ihan on oma kokemus vastaavasta miehestä eikä kehitystä ole tapahtunut 30 vuodessa. Onneksi ei tarvitse asua samassa osoitteessa. Toisilla vaan on surkea huumorintaju ja sitä on vaikea muuttaa.

Tuota kuulee kaikenikäisten miesten taholta. Enemmänkin yksilöjuttu, on jäänyt henkisesti hieman vajaaksi. Eipä noita miehenä itsekään jaksa kuulla. 

Olisin varuillani. Mun exä oli aluksi tuollainen "vitsailija" ja juuri kavereista heitti kaikkea tuollaista ja sitten kun suhde vakavoitu alkoi tulemaan kaikkea ahdistavaa ja sairasta, jopa henkisen väkivallan täyttämiä juttuja. 

Esim otin pyykkituvan narulta vaatteita ja joku muu naapuri  oli laittanut samalle narulle toiseen päähän miehen vaatteita niin mies sanoi "keräätkö noi sun panonkin vaatteet tosta?" Yms muuta sairasta. 

Jos tervehdin naapuria niin tuli että "jaha tossa varmaan sun toinen poikaystävä kun noin tuttavallisesti piti tervehtiä" 

Jos en halunnut nukkua mun luona ja halusin olla yksin niin "kyllä varmasti exät on saanut tulla yöksi joka kerta halutessaan, miksi minä en " mikä ei siis ollut totta, tarvitsen paljon omaa aikaa. 

Jos vilkaisin jotain vaikka kaupassa niin sekin oli joku mun salapano yms. Suhde muuttui ihan hirveäksi ja mies ajeli autolla ohitse tarkistaen olenko oikeasti menossa bussiin johon olen sanonut meneväni ja etten ole kenenkään seurassa. Pysäytti auton ja sanoi että halusi tulla vielä halaamaan ja yllätti minut. Toi alkoi ahdistamaan tosi paljon ja aloin välttelemään kaikkea, naapureille en saanut puhua ja epäili kaikista. 

Vierailija kirjoitti:

Olisin varuillani. Mun exä oli aluksi tuollainen "vitsailija" ja juuri kavereista heitti kaikkea tuollaista ja sitten kun suhde vakavoitu alkoi tulemaan kaikkea ahdistavaa ja sairasta, jopa henkisen väkivallan täyttämiä juttuja. 

Esim otin pyykkituvan narulta vaatteita ja joku muu naapuri  oli laittanut samalle narulle toiseen päähän miehen vaatteita niin mies sanoi "keräätkö noi sun panonkin vaatteet tosta?" Yms muuta sairasta. 

Jos tervehdin naapuria niin tuli että "jaha tossa varmaan sun toinen poikaystävä kun noin tuttavallisesti piti tervehtiä" 

Jos en halunnut nukkua mun luona ja halusin olla yksin niin "kyllä varmasti exät on saanut tulla yöksi joka kerta halutessaan, miksi minä en " mikä ei siis ollut totta, tarvitsen paljon omaa aikaa. 

Jos vilkaisin jotain vaikka kaupassa niin sekin oli joku mun salapano yms. Suhde muuttui ihan hirveäksi ja mies ajeli autolla ohitse tarkistaen olenko oike

Tässä tarinassa ei nyt ole kyse enää mistään huonosta huumorista ja typeristä pojankoltiaisten vitseistä vaan sairaanloisesta mustasukkaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin varuillani. Mun exä oli aluksi tuollainen "vitsailija" ja juuri kavereista heitti kaikkea tuollaista ja sitten kun suhde vakavoitu alkoi tulemaan kaikkea ahdistavaa ja sairasta, jopa henkisen väkivallan täyttämiä juttuja. 

Esim otin pyykkituvan narulta vaatteita ja joku muu naapuri  oli laittanut samalle narulle toiseen päähän miehen vaatteita niin mies sanoi "keräätkö noi sun panonkin vaatteet tosta?" Yms muuta sairasta. 

Jos tervehdin naapuria niin tuli että "jaha tossa varmaan sun toinen poikaystävä kun noin tuttavallisesti piti tervehtiä" 

Jos en halunnut nukkua mun luona ja halusin olla yksin niin "kyllä varmasti exät on saanut tulla yöksi joka kerta halutessaan, miksi minä en " mikä ei siis ollut totta, tarvitsen paljon omaa aikaa. 

Jos vilkaisin jotain vaikka kaupassa niin sekin oli joku mun salapano yms. Suhde muuttui ihan hirveäksi

Sairaalloisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin varuillani. Mun exä oli aluksi tuollainen "vitsailija" ja juuri kavereista heitti kaikkea tuollaista ja sitten kun suhde vakavoitu alkoi tulemaan kaikkea ahdistavaa ja sairasta, jopa henkisen väkivallan täyttämiä juttuja. 

Esim otin pyykkituvan narulta vaatteita ja joku muu naapuri  oli laittanut samalle narulle toiseen päähän miehen vaatteita niin mies sanoi "keräätkö noi sun panonkin vaatteet tosta?" Yms muuta sairasta. 

Jos tervehdin naapuria niin tuli että "jaha tossa varmaan sun toinen poikaystävä kun noin tuttavallisesti piti tervehtiä" 

Jos en halunnut nukkua mun luona ja halusin olla yksin niin "kyllä varmasti exät on saanut tulla yöksi joka kerta halutessaan, miksi minä en " mikä ei siis ollut totta, tarvitsen paljon omaa aikaa. 

Jos vilkaisin jotain vaikka kaupassa niin sekin oli joku mun salapano yms. Suhde muuttui ihan hirveäksi

Ei, mutta tuokin on yksi kehityssuunta mihin homma voi eskaloitua. Kun nyt mietin näin ohiksena, niin monet sairaalloisen mustasukkaisista puolisoistaan kertovat ihmiset ovat sanoneet homman alkaneen omituisista vitseistä. 

Tätä ketjua lukiessani alan entistä enemmän ymmärtää sitä miksi niin harva enää pariutuu vakavammin, pidemmäksi aikaa tai jopa perustaa perheen. 

Heti jos jossain on joku pienikin asia mikä ei mätsää, niin pellolle vaan ja uutta etsimään, vaikka kuinka muuten pitäisi kumppanista. 

Aina ja aina vaan parempaa etsiessä voi hyväkinmennä ohi. Näin kävi itsellenikin ja kadun sitä yhä. 

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessani alan entistä enemmän ymmärtää sitä miksi niin harva enää pariutuu vakavammin, pidemmäksi aikaa tai jopa perustaa perheen. 

Heti jos jossain on joku pienikin asia mikä ei mätsää, niin pellolle vaan ja uutta etsimään, vaikka kuinka muuten pitäisi kumppanista. 

Aina ja aina vaan parempaa etsiessä voi hyväkinmennä ohi. Näin kävi itsellenikin ja kadun sitä yhä. 

Musta se ei ole ihan pieni asia, jos jokin toisessa saa aikaan fyysisesti huonon olon. Itse päätin olla kuuntelematta sisäistä ääntä, eihän siinä hyvin käynyt. Opin kerrasta.

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessani alan entistä enemmän ymmärtää sitä miksi niin harva enää pariutuu vakavammin, pidemmäksi aikaa tai jopa perustaa perheen. 

Heti jos jossain on joku pienikin asia mikä ei mätsää, niin pellolle vaan ja uutta etsimään, vaikka kuinka muuten pitäisi kumppanista. 

Aina ja aina vaan parempaa etsiessä voi hyväkinmennä ohi. Näin kävi itsellenikin ja kadun sitä yhä. 

Mikä kellekin on pieni asia. Totaalisen erilainen huumorintaju ei taida olla pikkuasia kovin monelle.

Hyi helvetti, kuka tuollaista pas kaa jaksaa kuunnella. Sano sille että se on nolo ja jätä se. 

Ap kirjoittaa monessa virkkeessä kuinka tyyppi on "oikeasti" muuten mukava ja ovat tunteneet vasta pari kk. 

Josko tuo mies on vähän kokematon naisten suhteen eikä oikein osaa sanoittaa asioita järkevästi ja/tai jännittää seurassasi ja siksi yrittää ns väkisin olla hauska. Sitten tulee sanoneeksi jotain tosi typerää. 

Miksi et kysy mitä hän tarkoottaa esim tuolla (vain yhdellä esimerkillä jonka kerroit) että ehkä pääset kaverin syliin? Kyllähän tuo lause kuulostaa minustakin todella oudolta eteenkin kun emme tiedä mitä sitä ennen tai aikaisemmin olette puhuneet. Mieti mihin aikaisempaan juttuun tuo heitto voisi liittyä. Miesten ajatusmaailma (ajatuksen kulku) voi olla melko kaukana meidän naisten logiikasta ja siksi ei aina ymmärretä toista.

Huumorin yhteensopivuus on tärkeää parisuhteessa, mutta eiköhän ihmiset yleensä jollain tapaa kasva yhteen ja opi toisilta ja muilta mikä on fiksua ja toista ilahduttavaa, mikä ei.  Ja kyllähän se niinkin päin voi olla että jos koskaan aikoo olla toisen kanssa niin niitä ärsyttäviäkin piirteitä pitää oppia sietämään. Niitä tulee aina eteen. 

Kaksimielisyyksien laukojat kuuluu kahteen ryhmään: 

1) haluaisivat kovasti päästä joskus panemaan ketä tahansa, mutta eivät onnistu eivätkä muutaman pakin jälkeen osaa kuin vihjailla koska pakit sattuu liikaa

2) haluaisivat kovasti uskotella ihmisille että ovat ihan koneita panemaan mutta sqalqq häpeävät sitä että oikeasti tulevat reisille tai eivät saa seisomaan. 

Naisen on vaikea vastata noihin 2-mielisyyksiin millään mielekkäällä tavallaa jos ei halua itse saada roisin mainetta. Rumia puhuva mies on luultavasti myös juorukello.joka reheltelee saavutuksillaan. 

Voin vakuuttaa että tytötkin tykkäävät seksistä, mutta vain fiksusti käyttäytyvien  miesten kanssa. Hiljainen ja kohtelias mies korjaa aina potin tuon suunpieksäjän nenän edestä. 

Olen mies mutta mulla on ollut pari saman tyyppistä työkaveria, ja voi jumal*uta miten rasittavaa oli kuunnella sitä kaksimielistä juttua ja ylä-aste "homosteluläppää". Kunnon junttimeininki, onneksi ei olla enää tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Ei, ei ja vielä kerran ei.

Tuollainen oman elämänsä pimppivitsiklovni sopii yhteen vain ja ainoastaan samanhenkisen vastakappaleen kanssa. Ja kyllä, heitä löytyy naisistakin. Työkaverini (keski-ikäinen nainen) on samanlainen, ja verenpaine on kyllä muilla usein tapissa. Ne höhöö, munaa aamupalaksi niin hymyilyttää hehee-läpändeerukset vanhenevat tosi nopeasti.

Move along. Et saa tuon ukkelin kanssa ikinä järkevää keskustelua aikaan.

Seurustelin puolisen vuotta miehen kanssa jolla oli outo tyyli kiusoitella minua jatkuvasti, hän oli myös tollanen typerän ja niin kuluneen "läpändeeroksen" heittäjä joka hokemalla hoki jotain tyyliin unnuka nunnuka lae lae lae ja onks viljoo näkyny tyylisiä vitsejä. Hän myös näki joka puolella, ihan ruokakaupassakin, jotain (usein mihen) alapäähän viittaavaa ja se piti sanoa ääneen. No - en voinut kyllä välttyä muistamasta sanontaa, siitä puhe mistä puute.... tarkoitan siis hänen omaa kaluston kokoaan. 

Kun erosimme, hän kommentoi minua tosikoksi. Kun näin hänen exänsä fb postauksia ymmärrän, että siellä oli ollut joku bubiruusutyyppinen rääväsuupor...no...pirkko, joka postasi piirrettyjä kikulinkuvia ja muita kaksimielisiä "munalladuuniin" vitsejä julkisesti. (Ymmärrän, että hänelläkin oli ilmeisesti siitä puhe mistä puute). 

Totesin et kyllä se vaan on niin että kumppani pitää löytää omadta sosioekonomisesta tasosta ja aiheet mille nauretaan pitää olla edes kutakuinkin samalla levelillä.

Tässä syy miksi lopetin ihan mukavan, kiltin, komean miehen tapailun. En yksinkertaisesti enää jaksanut, että joka juttu muuttui kaksimieliseksi. Itse en ole ollenkaan kaksimielinen, tietenkin tajuan ne, mutta ne eivät jaksa naurattaa. Olin ihan uupunut ja ärtynyt ja väärinkäsityksiä tuli koko ajan. Todella raskasta, vaikka kuulostaa ehkä vähäpätöiseltä.

Ehkäpä hänkin tajuaa kohta että ette ole samalla levelillä näissä asioissa. 

Jos tämä tarina ei ole jonkun kynäniekan mielikuvitustarina taas, niin olisi kiva jos kommentoisit tähän ketjuun, että miten olet yrittänyt selvittää mitä hänen kommentit tarkoittaa, esim tuo kaverin syliin pääseminen?

Mihin se liittyi jos sinun mielestä oli täysin kontekstista irrallinen kommentti. Oliko tarkoitus osoittaa mustasukkaisuutta jos luuli että kaverisi on mies vai mikä hänen pointti asiassa oli? Liittyikö johonkin aiemmin teidän puhumaan juttuun? 

Joskus me kaikki ollaan vähän tökeröitä erityisesti jos jännitetään toista henkilöä ja saatetaan sanoa joko omituisella äänensävyllä tai omituisia adioita mikä ei sovi tilanteeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessani alan entistä enemmän ymmärtää sitä miksi niin harva enää pariutuu vakavammin, pidemmäksi aikaa tai jopa perustaa perheen. 

Heti jos jossain on joku pienikin asia mikä ei mätsää, niin pellolle vaan ja uutta etsimään, vaikka kuinka muuten pitäisi kumppanista. 

Aina ja aina vaan parempaa etsiessä voi hyväkinmennä ohi. Näin kävi itsellenikin ja kadun sitä yhä. 

 

Mikä kellekin on pieni asia. Totaalisen erilainen huumorintaju ei taida olla pikkuasia kovin monelle.

On hyvä katsoa asioita hiukan eri kanteilta ja se mikä on yhdelle tärkeää, voi toiselle olla käytännössä se ja sama. Ap korostaa tekstissään miten tuo mies on muuten tosi mukava ym positiivista, joten tämän keskustelun tarkoituksena on lienee se että hän saa muitakin näkökulmia kuin vain yhtä, eli jss...

Ei ole keneltäkään pois se että täällä kirjoitetaan erilaisia näkemyksiä jotka auttaa pohtimaan hiukan useammaltakin kulmalta asioota. EI ole yhtä totuutta tässäkään asiassa, joten koittakaa vaan sitää muiden mielipiteitä ja näkökulmia.

Hah mulla on sukulaismies, kohta 80, ja jatkuva kaksimielisten puhuminen agendalla. En tajua, miten vaimonsa on jaksanut jo yli 50 vuotta. 

Kaksimielisyys ei ole huumorintajua, jos se ei kuulijasta siltä tunnu. Vaikuttaa rasittavalta ihmiseltä.