Mikä on motiivina hankkia 4+ lasta?
Heippa! Ihan aidosti olen kiinnostunut tietämään, että te lapselliset, joilla on yli 4 lasta, niin mikä on motivaationa isolle lapsikatraalle? Toki osa rakastaa niin paljon lapsia, mutta väkisin tulee pohdittua, että onko motivaationa kotona oleminen, se, ettei tarvitse mennä töihin?
Kysymyksen ei ole tarkoitus olla ilkeä, joten siitä on turha loukkaantua. :)
Kommentit (181)
En tiedä mutta kamala teinikuume ollut jo 8v. Tahdon oman teinin jota pukea ja ruokkia.
N22
Totuus on, että en olisi hankkinut yhtään lasta, jos minä olisin saanut päättää. Lapset ovat jo aikuisia kuin lapsenlapsetkin. Ei heistä ole mitään tukea tai turvaa, ehkä laittvat tekstiviestin jouluna, jos ovat saaneet kunnon potin tililleen. Lapset riitelevät keskenään eivätkä ole edes puheväleissä enää. Lapsenlapsia näen niin harvoin, että viimeksi tapasin yhden en meinannut tunnistaa, niin oli muuttunut. Minusta ei ole ollut enää vuosiin muuta hyötyä kuin muistaa heidän pankkitilejä, ehkä kolmassukupolvi tulee ja se tarvitsee taas lapsenvahtia.
Oma motiivini on parantaa ihmiskunnan geeniperimää. Olen A-luokan yksilö, joka tienaa yli 300 000 euroa vuodessa ja jolla on pari patenttia. MIelestäni kaltasteni miesten tulisi lisääntyä mahdollisimman paljon, jotta ihmiskunnan geeniperimä paranee. Myös idollilani Elon Muskilla on yli 10 lasta.
Tunnen kaksi pariskuntaa, joilla kummallakin on neljä lasta. Molempien pariskuntien vanhemmat ovat hyvin koulutettuja, hyvin tienaavia, lapset ovat saaneet kaiken tarpeellisen, on omat huoneet, harrastukset, matkoja ja mikä tärkeintä heillä on välittävät ja huolehtivat vanhemmat. En ole koskaan kysynyt, miksi kumpikin pari on halunnut monta lasta. Ei sellaisen kysyminen tunnu sopivalta. Lapsista on kasvanut kaikista mukavia kouluja käyneitä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
No varmasti motivaationa on rakkaus (useimmiten), mutta kyllä väkisin mieleen tulee vaikka 7 lapsen perheessä ihan muut motiivit. Esim riippuvuus olla raskaana tai tahto olla kotona.
Toki koskaan ne motiivit eivät kaikilla ole samat, joten mitään universaalia vastausta ei ole olemassa.
Ainakin mun tutussa isossa perheessä (7 lasta) "lapsia vaan tuli", ei se mitenkään kovin suunniteltua kai ollut, jostain syystä ehkäisyä ei vaan tullut käytettyä. Rahasta ei pulaa kun on hyvät koulutukset ja työpaikat ja lapsiperhearjesta nauttivat mitä ilmeisimmin, joten miksikäs ei.
TAHDON LEIKKIÄ TEINILLÄ KOTIA 👶
Menen hänen huoneeseen lässyttämään pikkuiselle 💋 💕
Rakastan häntä, aion pyyhkiä hänen pyllyään, poistan lukon vessasta kun tämä on minun maksamani koti
Olen tärkeä, menen teinin huoneeseen ja kohta minullakin on teini jota hoivata 👶
Kyllä mun tuntemissa isoissa perheissä molemmat vanhemmat käy töissä. Niistä jotka minä tiedän on uskonnolliset syyt isossa roolissa miksi lapsia tulee, mutta pari perhettä tiedän joissa ei ole tällaisia selityksiä. Yhdellä työkaverilla on oman lapsikatraan lisäksi sijaislapsia. Ja tosiaan käy kyllä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No varmasti motivaationa on rakkaus (useimmiten), mutta kyllä väkisin mieleen tulee vaikka 7 lapsen perheessä ihan muut motiivit. Esim riippuvuus olla raskaana tai tahto olla kotona.
Toki koskaan ne motiivit eivät kaikilla ole samat, joten mitään universaalia vastausta ei ole olemassa.
Olla kotona jotta saa kuussa 300 euroa kodinhoidon tukea???
Työttömyysturva on paljon isompi!
Valot päälle!
Samat sanat, valot päälle nyt! Mikä on se mystinen kodinhoidon tuki josta puhut? Joku porvoossa maksettava erityistuki, että idiootit voivat jäädä kotiin siivoamaan?
et osaa googlata? https://www.kela.fi/kotihoidontuki
Jospa se tekotapa sattuu miellyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vain yksi lapsi mutta olisi ihanaa kun olisi iso perhe, monta lasta. Se perheyhteisö mikä siitä muodostuu. Se vahva yhteys. Yhdessä olemme vahvempia. Emme olisi yksin tässä surkeassa maailmassa vaan olisi hauskempaa ja turvallisempaa.
Eikö yhden lapsen perheessä muodustu yhteyttä, ole hauskaa ja turvallista?
Sääliksi käy lastasi, kun toinen vanhempansa kokee, ettei hän ole riittävä.
"Minulla on vain yksi lapsi mutta olisi ihanaa kun olisi iso perhe, monta lasta. Se perheyhteisö mikä siitä muodostuu. Se vahva yhteys. Yhdessä olemme vahvempia. Emme olisi yksin tässä surkeassa maailmassa vaan olisi hauskempaa ja turvallisempaa. "
Haaveilu on aina kivaa. Todellisuus on joskus karumpi.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei lestadiolaisuutta, niin sitten jotakin mt-ongelmaa taustalla.Ja äärimmäisen itsekästä. Olen itse perheestä jossa köyhä, työtävieroksuva mt-ongelmainen äiti on tehnyt 5 lasta eri miehille. Kai siinä ihastumisen huumassa on halunnut sitoa miehen lapsella tai jotakin. Ulkopuolelle hän on aina selitellyt ettei muka mikään ehkäisy ole sopinut.
En näe suurperheessä kasvaneena mitään iloa, päinvastoin, aina oli köyhää, nälkää, ei harrastuksia, ei huvipuistoja. Ei huomiota eikä aikaa, itse saanut itsensä kasvattaa
Ei kaikki suurperheet ole köyhiä ja vailla harrastuksia ja vanhemmat mielenterveysongelmaisia, vaikka sinun perheesi olikin. Kyllä niitä huonoja vanhempia on ihan kaiken kokoisissa perheissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei lestadiolaisuutta, niin sitten jotakin mt-ongelmaa taustalla.Ja äärimmäisen itsekästä. Olen itse perheestä jossa köyhä, työtävieroksuva mt-ongelmainen äiti on tehnyt 5 lasta eri miehille. Kai siinä ihastumisen huumassa on halunnut sitoa miehen lapsella tai jotakin. Ulkopuolelle hän on aina selitellyt ettei muka mikään ehkäisy ole sopinut.
En näe suurperheessä kasvaneena mitään iloa, päinvastoin, aina oli köyhää, nälkää, ei harrastuksia, ei huvipuistoja. Ei huomiota eikä aikaa, itse saanut itsensä kasvattaa
Ei kaikki suurperheet ole köyhiä ja vailla harrastuksia ja vanhemmat mielenterveysongelmaisia, vaikka sinun perheesi olikin. Kyllä niitä huonoja vanhempia on ihan kaiken kokoisissa perheissä.
EI hän niin väittänytkään, vaan kertoi oman kokemuksensa.
Eräs halusi oman jalkapallojoukkueen. Tai tarhan. Jompi kumpi noista.
Vinkkinä, jalkapallojoukkueessa on enemmän kuin 4...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei lestadiolaisuutta, niin sitten jotakin mt-ongelmaa taustalla.Ja äärimmäisen itsekästä. Olen itse perheestä jossa köyhä, työtävieroksuva mt-ongelmainen äiti on tehnyt 5 lasta eri miehille. Kai siinä ihastumisen huumassa on halunnut sitoa miehen lapsella tai jotakin. Ulkopuolelle hän on aina selitellyt ettei muka mikään ehkäisy ole sopinut.
En näe suurperheessä kasvaneena mitään iloa, päinvastoin, aina oli köyhää, nälkää, ei harrastuksia, ei huvipuistoja. Ei huomiota eikä aikaa, itse saanut itsensä kasvattaa
Ei kaikki suurperheet ole köyhiä ja vailla harrastuksia ja vanhemmat mielenterveysongelmaisia, vaikka sinun perheesi olikin. Kyllä niitä huonoja vanhempia on ihan kaiken kokoisissa perheissä.
EI hän niin väittänytkään, vaan kertoi oman kokemuksensa.
No kyllä oikeastaan väitti. Kirjaimellisesti väitti että suurperheen äiti on itsekäs ja mt-ongelmainen, ellei ole lestadiolainen.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mutta kamala teinikuume ollut jo 8v. Tahdon oman teinin jota pukea ja ruokkia.
N22
Tuollaista toimintaa kutsutaan "hyväksikäytöksi"
Vierailija kirjoitti:
Oma motiivini on parantaa ihmiskunnan geeniperimää. Olen A-luokan yksilö, joka tienaa yli 300 000 euroa vuodessa ja jolla on pari patenttia. MIelestäni kaltasteni miesten tulisi lisääntyä mahdollisimman paljon, jotta ihmiskunnan geeniperimä paranee. Myös idollilani Elon Muskilla on yli 10 lasta.
Sitähän tämä maailma kaipaakin. Lisää omahyväisiä m#lkk#ja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vain yksi lapsi mutta olisi ihanaa kun olisi iso perhe, monta lasta. Se perheyhteisö mikä siitä muodostuu. Se vahva yhteys. Yhdessä olemme vahvempia. Emme olisi yksin tässä surkeassa maailmassa vaan olisi hauskempaa ja turvallisempaa.
Mutta lisääntyessä pakottaa toisen seuraansa. Jotkut hankkivat ystäviä, jotka ovat seurassa vapaaehtoisesti.
Ystävistä olen huomannut, että aika tuulella käypiä ovat. Suurien linjojen päätökset tekevät aivan omasta näkökulmastaan, mikä tarkoittaa sitä, että ystävää ei oteta ollenkaan huomioon, vaan ystävä jää näiden päätösten jalkoihin. Esimerkiksi muutetaan pois töiden perässä pois kotipaikkakunnalta. (Mikä toki on totaalisen ymmärrettävää, ettei ystäviä tällaisissa päätöksissä oteta huomioon. Perhe ja sukulaiset kyllä otetaan, ainakin paremmin.) Lähtiessä ystävälle sanotaan, että kyllähän me sitten nähdään kun tullaan käymään kotipaikkakunnalla vanhempien luona. Sitten kun soittelet hänelle, niin vastaus on, että joo ollaan kyllä tulossa kuun viimeisenä viikonloppuna, mutta ei taideta ehtiä nähdä, kun toisena päivänä pitää käydä toisilla vanhemmilla ja toisena päivinä niillä toisilla.
Harva ystävä on ns. jäädäkseen. Minulla sellaisia ystäviä on kaksi. Toinen on lapsuudenystävä, asuu minusta 300 km päässä ja toinen on vauva/taaperoaikoijen ystävä, asuu hyvin lähellä. Näiden lisäksi elämässäni on käynyt useita "ystäviä", joiden kanssa kaveruus on alkanut todella vauhdikkaasti, muutaman vuoden ollaan oltu kuin paita ja peppu, mutta sitten, tämän kaverin toimesta homma on jäänyt gostaustyyliin. Eli ei enää soittelekaan ja jos minä soitan ja ehdotan jotain, niin ei oikein sovikaan. Eikä seuraavallakaan kerralla.
Suurin osa tuntemistani ihmisistä viettää joulut joko vanhempiensa ja/tai lastensa seurassa, samoin juhannuksen, vapun, jne.. Ihan turha nojata ystäviin, koska he nojaavat lähes 100 % omiin sukulaisiinsa ja perheeseensä.
Panetsä sitä kanssa kun alkaa incelöitymään komeroonsa? Varmaan, joko halusta tai se ottaa sut väkisin.