Miksi ei tunnusteta sitä, että koulushoppailun idea on vältellä köyhien lapsia?
Ei sillä ole mitään tekemistä s2 -lasten kanssa elleivät hekin ole sitten köyhien lapsia.
Kommentit (349)
Kauan, kauan sitten, kun itse menin lukioon. Kaupungin huippukeskiarvojen kouluun, niin porkkana ei ollut köyhien välttely. Se oli ns. valtion koulu, eli muutkin pystyi opiskelemaan, kuin rikkaiden vanhempien tissiposkilapset.
Mutta se mitä siellä sai, oli ensiluokkaiset opettajat ja opetus. Vasta jatko-opinnoissa törmäsi faktaan, että opettajissa on käsittämättömän suuri laatuero. On ihan huipputyyppejä, ja sitten täysin onnettomia tunareita ja p..dofiilejä, jotka eivät ole menestyneet missään yritysmaailmassa, ja onnenkantamoisena päässeet vihreälle oksalle oppilaitoksen opettajiksi.
Samaa mieltä edellisten kanssa. Köyhyys, ulkomaalaistausta tai muut tällaiset eivät vaikuta asiaan. Vaan puhtaasti se, että jonkun koulualueen lasten vanhemmat ovat mölöjä.
Vie ma_tuihin ihastuneet ex-ministeritkin lapsensa parempiin kouluihin, miksi ei siis tavikset, lapsistaan huolta pitävätkin?
Vierailija kirjoitti:
Mitä horiset? Meillä lapset menivät ihan vain lähimpään kouluun.
Huostaanottoja on tehty turhemmistakin syistä.
Ihan typerä keksitty termi. Tottakai nyt kuka tahansa pyrkii asumaan mahdollisimman rauhallisella alueella ja koulumatka on helppo ja lyhyt.
Ei köyhien, vaan matalasti koulutettujen. T. Koulushoppailija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrothan ensin mikä on koulushoppailu?
Valitaan paras koulu. Esimerkiksi muutetaan paremmalle alueelle tai vaihdetaan paikkakuntaa, jotta lapset pääsevät siihen kouluun mikä heille on parasta.
Niin, eiköhän jokainen välittävä vanhempi halua lapsilleen parasta.
On vain monia käsityksiä siitä mikä on se "paras". Minusta parasta lapselle on se että hän näkee myös muutakin elämää kuin vain juuri sitä mitä se oma kupla näyttää.
Omat lapset käyneet ihan normaalit lähikoulut joissa on ollut oppilasta joka lähtöön. Samoin lasten kaverit ovat olleet hyvin monenlaisista taustoista, tosi rikkaista muualta tulleiden yksihuoltajien lapsiin. Ja tämä on ollut heille vain rikkaus.
Molemmat lapseni ovat menneet korkeakouluun ja edenneet hienosti elämässä ilman mitään koulushoppailua. Ja ovat kasvaneet avarakatseisiksi ja yhteiskunnan eri puolia ymmärtäviksi.
Nämä ketjut tuppaa aina poistumaan melko pikaisesti. Usein näihin myös kirjoittavat ihmiset jotka tekevät juuri sitä mitä otsikossa sanotaan. Ollaan nipin napin pinnistelty keskiluokkaan ja sitten halutaan että se myös näkyy, vähintään lasten koulussa, mielellään myös osoitteessa. Sitten voikin alkaa ulista kiusaamisesta ja epätasa-arvosta ja velkaantumisesta kun luokkakavereilla on enemmän rahaa.
Tosin oman kokemuksen pohjalta nämä uusrikkaat ovat niitä pahimpia pröystäilijöitä. Vanhan rahan ihmiset ovat usein maltillisia ja painottavat kestävämpiä arvoja. He ostavat laatua siksi että se kestää, ei siksi että heidän tarvitsee näyttää muille. He ymmärtävät myös sen että S2-oppilas voi olla tullut Suomeen vaikka vanhempien asiantuntijatyön perässä.
Akateemisesti koulutettukin voi olla köyhä. Ammatillisella koulutuksella voi rikastua. Mutta kuka laittaisi järkeä (weetee)-vanhempien päähän niin että tämä asenne erilaisuutta (?) kohtaan ei periytyisi enää seuraavalle sukupolvelle?
Vierailija kirjoitti:
Oon asunut kamalassa häirikkölähiössä. Muutettiin pois varakkaiden lintukotoon. Lasten hyväksi. Oikea valinta, jos vaan mahdollisuus.
Nämä niin sanotut varakkaiden lintukodot voivat olla aivan vihoviimeistä paikkoja. Isoja uusia omakotitaloja keskellä ei mitään, vanhemmat pitkää päivää töissä, kauhea näyttämisen paine, ei sosiaalista kontrollia. Tulee mieleen muutamakin traaginen tapaus, joissa tällaisten alueiden lapset ovat olleet osallisina.
Paras olisi vireä kyläyhteisö ison kaupungin työssäkäyntialueella tai kaupungin hyvä vanha lähiö, jossa naapurit tuntevat toisensa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan typerä keksitty termi. Tottakai nyt kuka tahansa pyrkii asumaan mahdollisimman rauhallisella alueella ja koulumatka on helppo ja lyhyt.
Koulupiiirit vain eivät mene niin että rauhallisen alueen lapsien koulussa olisi vain rauhallisten alueiden lapsia. Usein sinne voi tulle hyvin monenlaisten alueiden oppilaita.
Mielestäni olisi paljon oudompaa, jos vanhemmat eivät asuinpaikkaa valittaessa kiinnittäisi yhtään huomiota siihen, millaiseen ja mihin kouluun lapsi sen myötä päätyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrothan ensin mikä on koulushoppailu?
Valitaan paras koulu. Esimerkiksi muutetaan paremmalle alueelle tai vaihdetaan paikkakuntaa, jotta lapset pääsevät siihen kouluun mikä heille on parasta.
Toivottavasti jokainen vanhempi tekee näin. Lasten laiminlyönti on jo niin nähty juttu.
Vanhempien asuinpaikan määrittää yleensä työpaikan sijainti.
Vierailija kirjoitti:
Nämä ketjut tuppaa aina poistumaan melko pikaisesti. Usein näihin myös kirjoittavat ihmiset jotka tekevät juuri sitä mitä otsikossa sanotaan. Ollaan nipin napin pinnistelty keskiluokkaan ja sitten halutaan että se myös näkyy, vähintään lasten koulussa, mielellään myös osoitteessa. Sitten voikin alkaa ulista kiusaamisesta ja epätasa-arvosta ja velkaantumisesta kun luokkakavereilla on enemmän rahaa.
Tosin oman kokemuksen pohjalta nämä uusrikkaat ovat niitä pahimpia pröystäilijöitä. Vanhan rahan ihmiset ovat usein maltillisia ja painottavat kestävämpiä arvoja. He ostavat laatua siksi että se kestää, ei siksi että heidän tarvitsee näyttää muille. He ymmärtävät myös sen että S2-oppilas voi olla tullut Suomeen vaikka vanhempien asiantuntijatyön perässä.
Akateemisesti koulutettukin voi olla köyhä. Ammatillisella koulutuksella voi rikastua. Mutta kuka laittaisi järkeä (weetee)-vanhempien päähän niin että tämä asenne erilaisuutta (?) kohtaan ei periytyisi enää seuraavalle sukupolvelle?
Et varmaan lukenut keskustelua? Moni juurikin toteaa, että köyhyys tai ulkomaalaisuus ei ole se juttu jonka vuoksi tätä tehdään. Jos vaihtoehtoina on oppimismyönteinen ja hyväkäytöksinen luokka tai oppimisesta vähät välittävä, rauhaton luokka niin kuinka moni (hyvä, lapsistaan välittävä) vanhempi ei haluaisi lastaan ensimmäiseen? Harva "wt"-vanhempi on kiinnostunut lapsensa koulumenestyksestä, joten siksi on yllättävää, että ajattelet nimenomaan tämän ryhmän "koulushoppailua" harrastavan.
Useimmissa Suomen kaupungeissa on useampi alakoulu, mutta vain pari yläkoulua ja yksi lukio. Ei siinä kauheasti koulushopata.
Eikö ne köyhät vois laittaa yhteen ja samaan kouluun ja ne kieltä osaamattomat toiseen.
"Jos vaihtoehtoina on oppimismyönteinen ja hyväkäytöksinen luokka tai oppimisesta vähät välittävä, rauhaton luokka niin kuinka moni (hyvä, lapsistaan välittävä) vanhempi ei haluaisi lastaan ensimmäiseen? "
Monesti vain käsitys siitä missä minkäkinlaisia luokkia on perustuu vain vanhempien ennakkoluuloihin, ei mihinkään todellisuuteen.
On lopulta aika lailla tuuria millainen se lapsesi luokka on. Se voi olla missä koulussa vain sekä rauhaton että rauhallinen.
Ei ole mikään automaatti että ns. "hyvä koulu" tarjoaa rauhallisen oppimisympäristön. Jo yksi mahdoton ADHD-tapaus voi laittaa luokan sekaisin.
Jos minulla olisi ollut jälkeläisiä, niin olisin järjestänyt niin, että koulussaan olisi ollut vain ihmisen lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Useimmissa Suomen kaupungeissa on useampi alakoulu, mutta vain pari yläkoulua ja yksi lukio. Ei siinä kauheasti koulushopata.
Se porukka, jonka kanssa ei samoille lukille haluta ei jatka lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Useimmissa Suomen kaupungeissa on useampi alakoulu, mutta vain pari yläkoulua ja yksi lukio. Ei siinä kauheasti koulushopata.
Helsingissä on koulut lähes joka korttelissa, päälle sitten vielä erityiskoulut ja yksityiskoulut. Lisäksi kouluissa on painotuksia ja erikoisluokkia. Koulushoppailu on iso juttu.
Joo kaikki nyt kertomaan, etteivät koulushoppaile, vaan blaablaa. Miksi joidenkin on pakko vastata ihan kaikkeen, vaikkei asia koskettaisi heitä yhtään? Minä minä minä.