Teinipoika ei jaksa tehdä töitä koulun eteen, vaikka ennen ollut hyvä koulussa
Ala-asteen päästötodistus oli reilusti yli 9. Yläasteelle siirryttäessä numerot tippuivat reilusti. Selitteli sitä että kuulemma kaikilla käy niin. Nyt kasilla numerot vaan tippuu tippumistaan. Saa 7 niistä aineista (enkku, matematiikka) joista kutosella oli 10 todistuksessa.
Nyt välillä olen koetta edeltävä päivänä kuulustellut jotain koealuetta, eikä poika ole osannut mitään, edes perus asioita vaikka väittää lukeneensa. Viimeisenä iltana on sitten päntätty ja taas on saanut tsägällä 7- kokeesta, vaikka alunperin oli sitä mieltä että osasi koealueen eikä tarvi kuulustella?
Sanoo haluavansa lukioon, mut 7 keskiarvolla ei oikein tahdo päästä ja muutenkaan onko järkeä jos opiskelu noin vaikeaa ja vastenmielistä. Olen aina ajatellut että on enemmän lukiotuyppiä, koska ei sitten taas kauhean käytännön ihminen ole. Mikå neuvoksi?
Suomessa aika harva maksaa ulkopuolisesta avusta (vielä). Ei kuulu kulttuuriin eikä kaikilla ole varaakaan. Joten ei voida mitenkään arvioida yleistä menestymistä, jos edes suurin osa (yli 50%) perheistä tekisi niin. Omassa asuinmaassani kotona käyvät tuutorit ovat hyvin yleisiä keskiluokkaisissa perheissä, etenkin valtakunnallisiin kokeisiin valmistautuessa. Ja jopa niissä perheissä joissa lapset saavat jo kiitettäviä ja/tai käyvät yksityiskoulua.
Mutta ainakin ulkopuolinen auktoriteetti voi vähentää riitoja, osaa opettaa ammattimaisesti oikean tekniikan ja hyvässä lykyssä saa istutettua lapseen motivaation oppia itsenäisesti. Koulu ja oppiminen on yleensä sitä mukavampaa mitä helpompaa se on. Hyviä esimerkkejä tästä matikka ja kielet joissa oppimisen ja "tajuamisen" huomaa itsekin hyvin konkreettisesti. Kokeilemalla ei menetä mitään. Peruskoulu ei vaadi sen kummempaa älyä, vaan hyviä istumalihaksia.