Lue keskustelun säännöt.
Teinipoika ei jaksa tehdä töitä koulun eteen, vaikka ennen ollut hyvä koulussa
30.09.2024 |
Ala-asteen päästötodistus oli reilusti yli 9. Yläasteelle siirryttäessä numerot tippuivat reilusti. Selitteli sitä että kuulemma kaikilla käy niin. Nyt kasilla numerot vaan tippuu tippumistaan. Saa 7 niistä aineista (enkku, matematiikka) joista kutosella oli 10 todistuksessa.
Nyt välillä olen koetta edeltävä päivänä kuulustellut jotain koealuetta, eikä poika ole osannut mitään, edes perus asioita vaikka väittää lukeneensa. Viimeisenä iltana on sitten päntätty ja taas on saanut tsägällä 7- kokeesta, vaikka alunperin oli sitä mieltä että osasi koealueen eikä tarvi kuulustella?
Sanoo haluavansa lukioon, mut 7 keskiarvolla ei oikein tahdo päästä ja muutenkaan onko järkeä jos opiskelu noin vaikeaa ja vastenmielistä. Olen aina ajatellut että on enemmän lukiotuyppiä, koska ei sitten taas kauhean käytännön ihminen ole. Mikå neuvoksi?
Kommentit (101)
keskustele vakavasti, innosta, motivoi ja rahaa 9-10 numeroista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidan ehkä tietää mitä häntä vaivaa, mutta en jaksa naputella.
Sisäinen motivaatio pitää herätä eikä siihen kuulu rahapalkka koenumeroista. Joissain kouluissa/luokissa on "muotia" olla huono koulussa. Kilttikoulupoikalook on nössöä. Pitää vaan puhua koulunkäynnin tärkeydestä. Saada poika tajuamaan, että se kuitenkin on tärkeää, vaikka porukoihin haluaakin kuulua.
Yläkouluope
Vierailija kirjoitti:
Mikä muuttui hänen elämässään? Kaveripiiri? Elämänarvot?
Kaveripiiri pysynyt aika samana. Suurin osa kavereista kyllä huonoja koulussa ja menossa amikseen. Väittää yhä haluavansa itse lukioon mutta ei ole valmis tekemään mitään töitä sen eteen. Ala-asteella tosiaan oli luokkansa parhaita aina, silloinkin kaverit eivät saaneet läheskään niin hyviä arvosanoja. Osaa nytkin omasta mielestään aina kaiken ja sitten koetulos kertoo jotain ihan muuta, perusasiat aivan hepreaa. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sisäinen motivaatio pitää herätä eikä siihen kuulu rahapalkka koenumeroista. Joissain kouluissa/luokissa on "muotia" olla huono koulussa. Kilttikoulupoikalook on nössöä. Pitää vaan puhua koulunkäynnin tärkeydestä. Saada poika tajuamaan, että se kuitenkin on tärkeää, vaikka porukoihin haluaakin kuulua.
Yläkouluope
Mutta mitä jos sisäistä motivaatiota ei ole tai ehkä etäisesti on, mutta ei olla valmiita tekemään mitään sen eteen. Kunnianhimo uupuu. Osittain syytän myös sitä että ala-asteella numerot sai ilmaiseksi. On oppinut siihen että mitään ei tarvi tehdä. Nyt vaan olisi viimeinen hetki tehdä ryhtiliike. Ensi vuonna on jo melkein myöhäistä. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin pelkkä murrosikä noin jyrkästi heittää. Vaaditteko häneltä koulumenestystä? Kiusataanko? Onko masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta? jne.
Vierailija kirjoitti:
Sisäinen motivaatio pitää herätä eikä siihen kuulu rahapalkka koenumeroista. Joissain kouluissa/luokissa on "muotia" olla huono koulussa. Kilttikoulupoikalook on nössöä. Pitää vaan puhua koulunkäynnin tärkeydestä. Saada poika tajuamaan, että se kuitenkin on tärkeää, vaikka porukoihin haluaakin kuulua.
Yläkouluope
Entö jos rahapalkka auttaa oppimaan lukemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei tämä on varsin tavallista yläkoulussa. Olen yläkoulussa töissä. 8lk ikäisen pojan aivoissa tapahtuu niin paljon kehitystä ja muutosta, että hormonit vaan hyrrää ja koulu ei kiinnosta moniakaan aiemmin hyvin koulunsa hoitaneita. Tai no, liikunta ja kova kässä, kotsa, tietotekniikka voi luistaa.
Jos poika ei ole masentunut ja käy kuitenkin koulua, niin voit vain kannustaa ja yrittää puhua järkeä. Kysele kokeisiin, jos poika siihen vaan suostuu. Sillä saanee jotakin tietoa rustattua koepaperiin. On ihan vuosittainen juttu, että numerot tippuu 8lk. Yleensä moni tsemppaa taas 9lk:lla.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pelkkä murrosikä noin jyrkästi heittää. Vaaditteko häneltä koulumenestystä? Kiusataanko? Onko masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta? jne.
Vaadin häneltä sitä että hoitaa koulun, koska se on hänen velvollisuutensa ja kyllä patistan lukemaan kokeisiin, mutta en niin tarkkaan vahdi miten paljon lukee ja milloin. Ei tietääkseni kiusata. Masennustakaan ei ole selkeästi mutta sellaista saamattomuutta kyllä. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon motivaatioon voisi karusti todeta, että maailma on täynnä hukkaan heitettyä potentiaalia. Eli aina ei riittävästi kiinnosta jos pitää töitä tehdä sen eteen.
Tilanne ei ole silti lohduton eikä missään nimessä tulevaisuutta ennustava.
Kodin tuki. Kiinnostus pojan elämään ihan niissä valinnoissa mitä sitten tekeekään. Vaikka se olisi ammattikoulu. Hyviä valintoja nekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisäinen motivaatio pitää herätä eikä siihen kuulu rahapalkka koenumeroista. Joissain kouluissa/luokissa on "muotia" olla huono koulussa. Kilttikoulupoikalook on nössöä. Pitää vaan puhua koulunkäynnin tärkeydestä. Saada poika tajuamaan, että se kuitenkin on tärkeää, vaikka porukoihin haluaakin kuulua.
Yläkouluope
Entö jos rahapalkka auttaa oppimaan lukemaan?
Kyllä tulosvastuu ja bonukset ainakin töissä auttaa suoriutumaan paremmin. Työntekoa ja loppuelämän oravanpyörää vartenhan sitä opiskellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"vaadin, että hän hoitaa koulun". Hyvä, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Kuuluuko tuohon tietty taso miten se pitäisi hoitaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"vaadin, että hän hoitaa koulun". Hyvä, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Kuuluuko tuohon tietty taso miten se pitäisi hoitaa?
Siis en vaadi että pitäisi saada esim joku tietty numero, mutta kyllä vaadin että kouluhommat pitää hoitaa ja jos on koe tulossa niin siihen pitäisi myös lukea. Mutra en siinä vieressä valvo miten paljon lukee tms. Kysellessä jos huomaan ettei osaa mitään niin annan palautetta ja kysyn että paljonko on lukenut, yleensä tosi vähän. En siis vaadi menestystä mutta kyllä että jotain tekee koulunsa eteen. T. Ap
-
Olin koululla kerran vanhempainillassa. Siellä oli nuorisotekijä alustamassa aiheesta. Hän puhui nuorten hormonaalisesta kehityksestä ja siitä kuinka se vaikuttaa voimakkaasti nuoren maailmankuvaan. Hän sanoi että "kun kummassakin päässä alkaa kuhista niin ei ole ihme että koulun tärkeys hetkeksi jää. "
Koulu on pojille armottomampi siksi juuri yläasteella, että tyttöjen.hormonaalinen kehittyminen on nopeampaa eikä ilmeisesti vaikuta niin voimakkaasti kuin pojilla usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisäinen motivaatio pitää herätä eikä siihen kuulu rahapalkka koenumeroista. Joissain kouluissa/luokissa on "muotia" olla huono koulussa. Kilttikoulupoikalook on nössöä. Pitää vaan puhua koulunkäynnin tärkeydestä. Saada poika tajuamaan, että se kuitenkin on tärkeää, vaikka porukoihin haluaakin kuulua.
Yläkouluope
Entö jos rahapalkka auttaa oppimaan lukemaan?
Kyllä tulosvastuu ja bonukset ainakin töissä auttaa suoriutumaan paremmin. Työntekoa ja loppuelämän oravanpyörää vartenhan sitä opiskellaan.
Koululaisen palkka ei ole raha vaan hyvä todistus, jolla pääsee sinne, minne haluaa. Kohta koululaiset vaativat palkkaa koulunkäynnistä?
Vierailija kirjoitti:
Hei tämä on varsin tavallista yläkoulussa. Olen yläkoulussa töissä. 8lk ikäisen pojan aivoissa tapahtuu niin paljon kehitystä ja muutosta, että hormonit vaan hyrrää ja koulu ei kiinnosta moniakaan aiemmin hyvin koulunsa hoitaneita. Tai no, liikunta ja kova kässä, kotsa, tietotekniikka voi luistaa.
Jos poika ei ole masentunut ja käy kuitenkin koulua, niin voit vain kannustaa ja yrittää puhua järkeä. Kysele kokeisiin, jos poika siihen vaan suostuu. Sillä saanee jotakin tietoa rustattua koepaperiin. On ihan vuosittainen juttu, että numerot tippuu 8lk. Yleensä moni tsemppaa taas 9lk:lla.
Meillä kävi näin. Kasilla ei jaksanut panostaa juuri yhtään ja kaikki oli ihan sama. Nyt ysin syksyllä lukee oma-aloitteisesti kokeisiin! Ihme on tapahtunut! Asiaa on ehkä auttanut se kun hänellä on pari kaveria ketkä pääsivät lukioon ja tykkäävät olla siellä. Haluaa varmaan perässä sinne.
Mono kirjoitti:
Olin koululla kerran vanhempainillassa. Siellä oli nuorisotekijä alustamassa aiheesta. Hän puhui nuorten hormonaalisesta kehityksestä ja siitä kuinka se vaikuttaa voimakkaasti nuoren maailmankuvaan. Hän sanoi että "kun kummassakin päässä alkaa kuhista niin ei ole ihme että koulun tärkeys hetkeksi jää. "
Koulu on pojille armottomampi siksi juuri yläasteella, että tyttöjen.hormonaalinen kehittyminen on nopeampaa eikä ilmeisesti vaikuta niin voimakkaasti kuin pojilla usein.
Ja tytöillä se pahin vaihe on tuossa 8-9 luokalla jo ohi.
Mikä muuttui hänen elämässään? Kaveripiiri? Elämänarvot?