Hoitajilla ei asiaa lääkärien pöytään

Olen sosiaalityöntekijä ja vituttaa ihan simona, että ohjaajat vänkäävät samoihin pöytiin. Haluan kahvilla tai ruokaillessa saada kollegiaalista seuraa, ihan vertaisia enkä mitään mustikkapiirakkaohjeita. Pahinta on, että ne sosionominplantut menevät vielä kantelemaan, jos mennään muualle lounaalle eikä oteta heitä mukaan. Siis anteeksi, aikuiset ihmiset menevät kantelemaan johtaville, että noi meni eri pöytiin?! Kannattaisiko tehdä omia johtopäätöksiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herätkää! Noi teidän uskomukset on kuin 30-luvun suomifilmistä. Lääkärit istuu keskenään, kun jutut koskettelee lääketieteen hienouksia, mistä muut ei voi ymmärtää? 

Te elätte jossain toisessa todellisuudessa. Lääkärin homma ei paljon poikkea autonasentajan hommasta. Paitsi siinä, että auto on huollossa pesty ja ihminen sairaalassa haisee hielle ja kuselle ja paskalle. Että se teidän työmaastanne. Ilman sotia ja välskäreitä ette tietäisi puoliakaan siitä, mitä nyt luulette.

Minä perustelen näkemystäni hierarkiasta yli 20v. julkisen terveydenhuollon kokemuksellani, millä sinä?? Lääkärit todellakin ovat lähes jumalasta seuraavia, ja se paska valuu aina alaspäin.

Minua on joskus kuulusteltu lääkärin tekemästä virheestä, ja minä olin siis laboratoriossa töissä?? Miten minä, joka en koskaan koskenutkaan näytteeseen, voin olla se syy?

Minä perustelen näkemystäni neljänkymmenen vuoden kokemuksella teknologia-alan tuotantologistiikasta. Kyllä joskus kapinan aikaan teollisuudessakin oli vahva, hierarkinen henkilökultti. Pomo saattoi antaa lopputilin mistä syystä tahansa, kenelle tahansa. Insinöörit käytti hattua ja kauluspaitaa ja solmiota. Mutta eihän sellainen pokkurointi toimi enää. Ilman tiimijohtamista ja -työskentelyä, mistään ei tule mitään. Se käsitys, että kaikki järki on säilötty vain yhteen kallisarvoiseen ja paljon lukeneeseen pääkoppaan, on väärä. Mitä välittömämpi palaute ja kommunikaatio, sitä tehokkaampi ja innovatiivisempi työyhteisö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä nyt sitten on suurin ongelma että hoitajat ja lääkärit eivät istu samassa ruokapöydässä?

Ongelmia on suurempiakin työyhteisöissä kun tämä.

Ei pääse oksentamaan kaikkia omia asioita työkavereille. Se on se ongelma, että moni varmasti haluaisi istua tauolla yksin ja hiljaa, mutta se ei puheliaalle Pirkko-Irmelille sovi.

Ja tämä koskee nyt nimenomaan hoitajia ja lääkäreitä? Lääkäri voi oksentaa asiansa toiselle lääkärille ja hoitaja toiselle hoitajalle?

Jos edes ehtisi käymässä syömässä ruokasalissa voisi ehkä miettiäkin sitä haluaako istua yksin vai istuuko jonkun pöytään. Mutta ei ehdi tauko pidetään työn lomassa ja jos ruokaa on ruokalasta se haetaan osastolle. Lääkärit kyllä ehtii tauolla käydä siellä ruokalassa. Ruokaillu on sen verran kiireistä että ei siinä kyllä paljon ehdi jutella vaikka haluaisi.

T:sairaanhoitaja

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä nyt sitten on suurin ongelma että hoitajat ja lääkärit eivät istu samassa ruokapöydässä?

Ongelmia on suurempiakin työyhteisöissä kun tämä.

Onkstää nyt vähän sama homma kuin että jos jalka on murtunut, niin miksi ihmeessä sitä kipua pidetään ongelmana, kun on suurempiakin ongelmia kuin se kipu.

Mutta kun siinä on vähän sama juttu, kipu on oire siitä oikeasta ongelmasta.

 Informaation puute on yksi suurista ongelmista. Lääkäritaso ei anna tarpeeksi tietoa suorittavalle portaalle ja suorittavaa porrasta ei enää kiinnosta paskaakaan vaan tekee työn työnä.

Tee työtä jolla on tarkoitus! Hah.  Tätä se "Lean" teettää.

Miksi teidän pitää saada istua siellä akateemisten pöydissä? Miksi te ette pyri istumaan vaikka siellä toimistosihteerien pöydässä, jos titteleillä ei ole väliä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä nyt sitten on suurin ongelma että hoitajat ja lääkärit eivät istu samassa ruokapöydässä?

Ongelmia on suurempiakin työyhteisöissä kun tämä.

Ei pääse oksentamaan kaikkia omia asioita työkavereille. Se on se ongelma, että moni varmasti haluaisi istua tauolla yksin ja hiljaa, mutta se ei puheliaalle Pirkko-Irmelille sovi.

Ja tämä koskee nyt nimenomaan hoitajia ja lääkäreitä? Lääkäri voi oksentaa asiansa toiselle lääkärille ja hoitaja toiselle hoitajalle?

Jos edes ehtisi käymässä syömässä ruokasalissa voisi ehkä miettiäkin sitä haluaako istua yksin vai istuuko jonkun pöytään. Mutta ei ehdi tauko pidetään työn lomassa ja jos ruokaa on ruokalasta se haetaan osastolle. Lääkärit kyllä ehtii tauolla käydä siellä ruokalassa. Ruokaillu on sen verran kiireistä

Eipä aloituksesta käy ilmi, olisiko kirurgi halunnut istua muiden kirurgien kanssa. Ehkä hän on ujo luonteeltaan ja oli sen takia kiusaantunut.

Tyttäreni on lääkäri. Hän syö ruokatauolla kylmiä eväitä huoneessaan, koska haluaa hiljaisen tauon. Jos hän menisi ruokalan tai taukohuoneen pöytään, siellä pitäisi jaksaa keskustella , hymyillä ja olla sosiaalinen, ettei tulisi syytetyksi ylimielisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tämä aihe ole käsitelty. Jos elämä on kiinni jostakin ruokapöydän istumajärjestyksestä niin ei mene vahvasti. Sairaalassa on ihan loogista että lääkärit istuu keskenään koska jutut todennäköisesti liikkuu heidän työssään. Samoin hoitajien kanssa. Tuskin siinä missään aktiivisesta dissaamisesta on kyse, vaan on luontevaa istua niiden seurassa joiden kanssa tekee töitä tai jakaa ammatillisen tietämyksen. Enemmän minä pidän ongelmana hoitajien keskinäistä nokittelua kuin tätä.

Sama. Itse kiusaannun vähän jos joku kenet tuskin tunnen istuu ruokalassa viereen, ellei pöydässä ole jo valmiiksi muitakin. Sama kahvihuoneessa -olisi mukava vaan lukea rauhassa lehteä sen harvan kerran kun ehtii syödä lounasta muuten kuin koneen ääressä, eikä koittaa keksiä juteltavaa jonkun vieraan miehen kanssa.

Sama hierarkia ja kastijako on ihan hoitajienkin taukohuoneessa. Tietyille paikoille ja tiettyihin pöytiin ei saa mennä kuin jotkut tietyt henkilöt. 

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni on lääkäri. Hän syö ruokatauolla kylmiä eväitä huoneessaan, koska haluaa hiljaisen tauon. Jos hän menisi ruokalan tai taukohuoneen pöytään, siellä pitäisi jaksaa keskustella , hymyillä ja olla sosiaalinen, ettei tulisi syytetyksi ylimielisyydestä.

Tässä tämä ongelma onkin. Lääkärillä tuohon on mahdollisuus. Hoitajalla ei.

Jos olisin lääkäri, haluaisin lounailla keskustella muiden lääkärikollegoiden kanssa työhön liittyvistä asioista, ja en usko, ettähoitajilla olisi niihin keskusteluihin annettavaa. Samoin en jaksaisi kuunnella hoitajien henkilökohtaisiin elämiin liittyvistä loputtomista ongelmista lounailla. Joten saattaa olla ihan hyvä ratkaisu, että hoitajat lounastavat keskenään ja lääkärit keskenään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni on lääkäri. Hän syö ruokatauolla kylmiä eväitä huoneessaan, koska haluaa hiljaisen tauon. Jos hän menisi ruokalan tai taukohuoneen pöytään, siellä pitäisi jaksaa keskustella , hymyillä ja olla sosiaalinen, ettei tulisi syytetyksi ylimielisyydestä.

Tässä tämä ongelma onkin. Lääkärillä tuohon on mahdollisuus. Hoitajalla ei.

 

Ei jumalauta tätä kateuden määrää! Lääkäri vetää salaa kopissaan kylmiä eväitä, koska hoitajat vaanivat arvosteluineen kaikkialla ja siitäkin ollaan kateellisia!

Minun työpersoonani on puhelias ja keksin ihan hyvin puhuttavaa työn lomassa. Ujo ja hiljainen siviilipersoonani astuu esiin heti ruokatauolla, kun istutaan vastakkain taukohuoneessa, jossa ei tapahdu yhtään mitään. Silloin olen silminnähden kiusaantunut. Miksi kirurgilla ei voisi tapahtua vastaavaa?

Voiko olla enää tympeämpää kuin päivän ainoalla tauolla eli ruokatauolla jotkut jatkavat jauhamista työasioista!

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin lääkäri, haluaisin lounailla keskustella muiden lääkärikollegoiden kanssa työhön liittyvistä asioista, ja en usko, ettähoitajilla olisi niihin keskusteluihin annettavaa. Samoin en jaksaisi kuunnella hoitajien henkilökohtaisiin elämiin liittyvistä loputtomista ongelmista lounailla. Joten saattaa olla ihan hyvä ratkaisu, että hoitajat lounastavat keskenään ja lääkärit keskenään. 

Usein keskustellaan myös ihan organisatorisista asioista, jotka liittyvät omaan ammattikuntaan. Mitä annettavaa toisen ammattikunnan ihmisillä on siihen?

Siskontyttöni on lähihoitaja. Hän syö joskus wc:ssä. T. Lääkäritytön äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni on lääkäri. Hän syö ruokatauolla kylmiä eväitä huoneessaan, koska haluaa hiljaisen tauon. Jos hän menisi ruokalan tai taukohuoneen pöytään, siellä pitäisi jaksaa keskustella , hymyillä ja olla sosiaalinen, ettei tulisi syytetyksi ylimielisyydestä.

Tässä tämä ongelma onkin. Lääkärillä tuohon on mahdollisuus. Hoitajalla ei.

 

Ei jumalauta tätä kateuden määrää! Lääkäri vetää salaa kopissaan kylmiä eväitä, koska hoitajat vaanivat arvosteluineen kaikkialla ja siitäkin ollaan kateellisia!

Kyse ei ole mistään kateudesta eikä hierarkisuudesta vaan kyse on sen sairaanhoitajan työn organisoinnista. Lukekaa tuo kirja.

Pian tekoäly korvaa kirurgit, sedät joutuu tutkiskelemaan omaa statustaan uudestaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä "en ehdi syömään". Miksi et ehdi? Sinulle kuuluu tauko, joten pidä se. 

Ei osastoilla ole samanlaiset tauot kuin toimistotyössä vaan ne pidetään kun pystytään ja tilanne sallii. Älä nyt aloita taas tuota jankuttamista kun et selvästi tiedä mitään.

Siinä toimistotyössä syödään nykyisin tietokoneen äärellä, koska työympäristö ei sairaalaelämästä juuri eroa yhdessä asiassa: kaikki tukiorganisaatiot on lakkautettu. Teet itse matkavarauksesi, matkalaskusi, lajittelet postit, skannaat asiakirjat, etsit varaosatoimittajat, sovit toimitusehdot, opettelet käyttämään maksutilejä ja tiliöimään kustannuspaikat..jne jne

Vähemmän kuitenkin näkee julkista valitusta aiheesta. Ehkä se ammatti ja työpaikka nähdään enemmän henkilökohtaisen valinnan tuloksena kun ei ole tätä marttyyrikompleksia, että "jonkunhan ihmisten hoitamisestakin on huolehdittava, niin se olen nyt minä raukka alipalkattu työn raskaan raataja". Yksi syy voi tosiaan olla se, ettei me "toimistotyöntekijät" käydä palkkaneuvottelujamme joka kansalaisen aamupalapöydässä tai iltauutisissa..