Hoitajilla ei asiaa lääkärien pöytään
Hesarissa konkarihoitaja nosti esille tämän epäkohdan kun oli tehnyt rikkeistä suurimman ja istunut kirurgin, joka perehdytti häntä sairaalaan, kanssa samaan pöytään. Oli kuulemma kirurgi niin kiusaantunut.
Olisiko aika uudistautua siellä hoitoalalla pikku hiljaa ja luopua kaikenlaisista vanhentuneista rönsyistä? Ei ole varaa menettää tuottavuutta tällaisella pelleilyllä, lääkärien ja hoitajien vuorovaikutus varmasti edesauttaisi uusien ideoiden kehittymiseen, miten parantaa prosesseja ja työntekoa.
Kommentit (381)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herätkää! Noi teidän uskomukset on kuin 30-luvun suomifilmistä. Lääkärit istuu keskenään, kun jutut koskettelee lääketieteen hienouksia, mistä muut ei voi ymmärtää?
Te elätte jossain toisessa todellisuudessa. Lääkärin homma ei paljon poikkea autonasentajan hommasta. Paitsi siinä, että auto on huollossa pesty ja ihminen sairaalassa haisee hielle ja kuselle ja paskalle. Että se teidän työmaastanne. Ilman sotia ja välskäreitä ette tietäisi puoliakaan siitä, mitä nyt luulette.
Minä perustelen näkemystäni hierarkiasta yli 20v. julkisen terveydenhuollon kokemuksellani, millä sinä?? Lääkärit todellakin ovat lähes jumalasta seuraavia, ja se paska valuu aina alaspäin.
Minua on joskus kuulusteltu lääkärin tekemästä virheestä, ja minä olin siis laboratoriossa töissä?? Miten minä, joka en koskaan koskenutkaan näytteeseen, voin olla se syy?
Siirryin sairaanhoitajan töistä pois yli parikymmentä vuotta sitten. Opiskelin ihan toisen alan yliopistotutkinnon, joka on työllistänyt eikä ole tarvinnut hoitajaksi palata. Sairaanhoitajana ehdin työskennellä vain 1.5 vuotta valmistumiseni jälkeen, se riitti.
Muistan hyvin seuraavan tapauksen hoitajan "uraltani":
Oli perjantai iltapäivä. Osasto yhden varsin suppean kirurgian erikoisalan vuodeosasto. Potilaan tila alkoi heiketä leikkauksen jälkeen. Päivystävää kirurgia tavoiteltiin hakulaitteen/keskuksen kautta. Keskuksesta sanottiin, että kyseinen kirurgi oli jo poistunut sairaalasta eli työpaikaltaan. Sitten aloitettiin tavoittelemaan takapäivystäjää, joka paikalle saatiinkin.
Tuli maanantaiaamu. Tämä kyseinen perjantaina työpaikaltaan hyvissä ajoin poistunut kirurgi soitti minulle raivoissaan. Hän vaati minua muuttamaan potilasmerkintöjä, koska omien sanojensa mukaan hän toki oli paikalla - hänen vuoronsa kesti virallisesti klo 15 asti. Minun olisi siis pitänyt väärentää potilasasiakirjoja, ettei herra kirurgin ennenaikainen töistä poistuminen olisi paljastunut kenellekään. Varmaan oli lähtenyt yksityisvastaanotolleen, sellainen fiilis jäi. En tietenkään suostunut, kirurgi huusi ja uhkaili minua puhelimessa monta kertaa tuon jälkeenkin.
Onneksi olin vain sijaisena tuolla osastolla, en todellakaan jatkanut siellä työskentelemistä. Nyt tällä iällä ja elämänkokemuksella nauraisin päin naamaa, jos joku käyttäytyisi ja puhuisi minulle noin. Parikymppisenä en uskaltanut tai osannut.
En ole sote-alalla, mutta olen STEM-alalta väitellyt ja koulutusta vastaavissa tehtävissä ja tunnistan tämän ilmiön. Olen työpäivän aikana todella uppoutunut monimutkaisiin ja vastuullisiin työasioihin, enkä halua poistua työmoodista kuuntelemalla hoitajiin vertautuvien sihteerien ja koordinaattoreiden kevyttä kälätystä, saati osallistua siihen.
Haluan syödä joko työn äärellä tai samanlaisten asioiden kanssa painivan kollegan kanssa työasioista keskustellen. En myöskään usko, että nuo "hoitajatyypit" haluaisivat tämän kaltaista elämää itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herätkää! Noi teidän uskomukset on kuin 30-luvun suomifilmistä. Lääkärit istuu keskenään, kun jutut koskettelee lääketieteen hienouksia, mistä muut ei voi ymmärtää?
Te elätte jossain toisessa todellisuudessa. Lääkärin homma ei paljon poikkea autonasentajan hommasta. Paitsi siinä, että auto on huollossa pesty ja ihminen sairaalassa haisee hielle ja kuselle ja paskalle. Että se teidän työmaastanne. Ilman sotia ja välskäreitä ette tietäisi puoliakaan siitä, mitä nyt luulette.
Minä perustelen näkemystäni hierarkiasta yli 20v. julkisen terveydenhuollon kokemuksellani, millä sinä?? Lääkärit todellakin ovat lähes jumalasta seuraavia, ja se paska valuu aina alaspäin.
Minua on joskus kuulusteltu lääkärin tekemästä virheestä, ja minä olin siis laboratoriossa töissä?? Miten minä, joka en kos
145: meillä on kaikilla samanlaisia yksittäisiä kokemuksia. Minä olen keskijohdossa yksityisessä yrityksessä ja mulle on veetuillut ja huutanut mm: entinen alaiseni, joka onneksi älysi viimein lähteä eläkkeelle.. toisen yrityksen myyntihenkilö; toisen osaston kollega...en edes muista kaikkia. Yksi toisen yrityksen edustaja kommentoi rasvaisesti ulkonäköäni ja moni on ihmetellyt "tyttöä" teollisessa ympäristössä.
So not? Huonosti käyttäytyviä ihmisiä on aina, pääasia lienee kuitenkin että suurin osa osaa tänä päivänä käyttäytyä työtovereita ja kollegoita kohtaan asiallisesti?
Ja mitä tulee potilaiden käytökseen -hoitajan on tyypillinen täysin asiakasrajapinnassa tapahtuva työ. Miten te kuvittelette asiakkaiden käyttäytyvän vaikka poliisin lupapalvelussa tai autohuollossa? Ja sairastuminen on kuitenkin vielä hieman stressaavampi tilanne kuin rikkinäinen auto, jonka luulisi sairaanhoitajakoulussakin oppineen.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miksi sen amk:n tai vielä amiksenkin pitäisi istua akateemisten pöydässä ja vielä sanella mistä siellä saa puhua. Voiko joku selittää?
yrittää yrittää, muttei kukaan tartu täkyyn. Mahtaa masentaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin haluan syödä töissä yksin. Haluan nauttia ruoasta enkä hölistä jonkun kanssa.
Sama täällä. Ja sitten kun teet noin, joku menee avautumaan Helsingin Sanomiin kuinka olet syrjivä, hierarkkinen ja vanhanaikainen.
Kun mä meen ruokalaan ja haen ruokani, en tulis mileenkään änkytyä lääkäreiden ja siivoajien pöytään. Tottakai etsin oman kollegani ja menen hänen viereen istumaan ja juttu luistaa.
Vierailija kirjoitti:
Pakkoko sinne samaan pöytään on tunkea.
miksi loukkaat ap:ta. Mitään oikein tungeta. normaalia istua samaan pöytään esim, ruokalassa, jos on muutenkin yhteistä sama osasto yms.. tai ihan vaan kuule vapaa paikka. sää ooot tyhmääää, me pois, pärstä nurkkaan .jää siihen stop
Kirurgi siis perehdytti kirjoittajaa?
Eli perehdyttäjän pitäisi vielä ruokatunnillakin vastata perehdytettävän kysymyksiin ja neuvoa ja opastaa? Eikö hänelle kuulu hetken rauhaa työstään?
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tämä aihe ole käsitelty. Jos elämä on kiinni jostakin ruokapöydän istumajärjestyksestä niin ei mene vahvasti. Sairaalassa on ihan loogista että lääkärit istuu keskenään koska jutut todennäköisesti liikkuu heidän työssään. Samoin hoitajien kanssa. Tuskin siinä missään aktiivisesta dissaamisesta on kyse, vaan on luontevaa istua niiden seurassa joiden kanssa tekee töitä tai jakaa ammatillisen tietämyksen. Enemmän minä pidän ongelmana hoitajien keskinäistä nokittelua kuin tätä.
joka hetki sentäs jauheta duuneista. kahvin voi hörpätä kenen kanssa vaan. tauolla voi jutella ihan muutakin saman talon porukan kanssa, kyllä esim muissa ammateissa sekakäytäntö tauolla
Vierailija kirjoitti:
Meneekö teillä aivot solmuun, jos ajattelette, että meissä siivoojissa (myös sairaalassa) on paljonkin akateemisia? Ei vaan olla siinä oman alan työssä, kaikki me tiedämme miksi. En odota, että hoitaja tai lääkäri kokee intohimoa keskustella kanssani ympäristöhistoriasta, joten ne mustikkapiirakkareseptit käyvät ihan hyvin. Ykkösvaihtoehto on kuitenkin hiljainen tauko.
Mitä jollain tutkinnolla on väliä? Itse ainakin istun samaa työtä tekevien kanssa tai sitten yksin.
Olen sossu. Meillä käytäntö on, että joko on omat eväät tai käydään jossain lähistön lounasravintolassa. Ruokaillessa jutut keskittyvät hyvin vahvasti töihin. Kerrotaan omasta kuormituksesta, omasta työtilanteesta. Oman tiimin muista työntekijöistä, heidän kuormituksestaan. Viimeisimmät juorut koskien organisaatiomuutoksia, joita on aina. Omaan työhön koskevista uhista ja vitutuksen kohteista. Jälkkärikahvilla voidaan mainita omia viikonloppusuunnitelmia. Ne on niitä ainoita hetkiä, jolloin voidaan jutella vertaisten kanssa vapaamuotoisesti sanoja punnitsematta ja kertoen oikeasti mitä mieltä on asioista. Jos siihen joku ohjaaja tai toimistosihteeri änkeää, puhutaan sitten taas kieli keskellä suuta jostain tyhjänpäiväisestä. Ruokis hukattu.
Johtuikohan kiusaantuminen ammattistatusten erosta vai sittenkin siitä, että hoitaja vaikutti tungettelevalta takertujalta tai ihastuneelta? Emme tiedä, miten hän käyttäytyi.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret hoitajanaiset saa istua lääkärimiehen pöydässä 👍
Olin juuri tulossa tähän. Lääkärihoitajalle on aina tilaa pöydässä.
Terv. Kirunki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat itse myös osallistuvat hoitoalalla nokittelujärjestyksen ylläpitoon, katselevat muun muassa pitkin nenän vartta yksiköissä työskenteleviä ei hoitohenkilöstöön kuuluvia työntekijöitä eivätkä arvosta heidän työtään. Asiat saattaisivat sujua hoitoyksiköissä paremmin ja työn teko olisi jouhevampaa eikä energiaa kuluisi itse aiheutettuihin ihmissuhdeongelmiin jos joku vaikutusvaltaa omaava taho ryhtyisi tosissaan purkamaan tätä nokittelujärjestystä ja parantamaan työilmapiiriä sekä yhteistyötä eri työtehtäviä suorittavien välillä.
Keksippä joku naisvaltainen ala jossa näin ei ole
Kirjastoala! Kaikissa paikoissa, joissa olen työskennellyt, kaikki työntekijät ovat luonnollisesti käyneet kahvilla ja lounaalla samoissa tiloissa/paikoissa, ja kuka on milloinkin keidenkin kanssa istunut, tittelistä riippumatta. Täysin käsittämättömältä kuulostaa mitä olen tästä ketjusta lukenut. Joku sanoi, että työ työnä, vapaa aika on erikseen, no nimenomaan,siellä kahvitauolla rupatellaan kaikesta muusta kun työasioista, ja sitä voi tehdä kenen kanssa vain!! Siirtykää pikkuhiljaa tälle vuosisadalle sielläkin sairaaloissa, ihan sairaalloistahan tuo teidän meininki on!!
Kirurgi tauolla väsyneenä miettinyt omia asioita ja heti on hoitsu uhriutumassa. Parantakaa itseluottamustanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat itse myös osallistuvat hoitoalalla nokittelujärjestyksen ylläpitoon, katselevat muun muassa pitkin nenän vartta yksiköissä työskenteleviä ei hoitohenkilöstöön kuuluvia työntekijöitä eivätkä arvosta heidän työtään. Asiat saattaisivat sujua hoitoyksiköissä paremmin ja työn teko olisi jouhevampaa eikä energiaa kuluisi itse aiheutettuihin ihmissuhdeongelmiin jos joku vaikutusvaltaa omaava taho ryhtyisi tosissaan purkamaan tätä nokittelujärjestystä ja parantamaan työilmapiiriä sekä yhteistyötä eri työtehtäviä suorittavien välillä.
Keksippä joku naisvaltainen ala jossa näin ei ole
Kirjastoala! Kaikissa paikoissa, joissa olen työskennellyt, kaikki työntekijät ovat luonnollisesti käyneet kahvilla ja lounaalla samoissa tiloissa/paikoissa, ja kuka on milloinkin keide
Entä jos tätä kyseistä,kirurgia ei kiinnosta jutella kaikista muista kuin työasioista? Ei vaan kiinnosta sen hoitajan lapset ja niiden tekemiset yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meneekö teillä aivot solmuun, jos ajattelette, että meissä siivoojissa (myös sairaalassa) on paljonkin akateemisia? Ei vaan olla siinä oman alan työssä, kaikki me tiedämme miksi. En odota, että hoitaja tai lääkäri kokee intohimoa keskustella kanssani ympäristöhistoriasta, joten ne mustikkapiirakkareseptit käyvät ihan hyvin. Ykkösvaihtoehto on kuitenkin hiljainen tauko.
Mitä jollain tutkinnolla on väliä? Itse ainakin istun samaa työtä tekevien kanssa tai sitten yksin.
Eihän sillä olekaan. Viittaus "akateemisten pöytään" on virheellinen ja kulunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meneekö teillä aivot solmuun, jos ajattelette, että meissä siivoojissa (myös sairaalassa) on paljonkin akateemisia? Ei vaan olla siinä oman alan työssä, kaikki me tiedämme miksi. En odota, että hoitaja tai lääkäri kokee intohimoa keskustella kanssani ympäristöhistoriasta, joten ne mustikkapiirakkareseptit käyvät ihan hyvin. Ykkösvaihtoehto on kuitenkin hiljainen tauko.
Mitä jollain tutkinnolla on väliä? Itse ainakin istun samaa työtä tekevien kanssa tai sitten yksin.
Eihän sillä olekaan. Viittaus "akateemisten pöytään" on virheellinen ja kulunut.
Niinpä. Eli kysymys on ammattikunnista. Voi olla kirurgien pöytä, hoitajien pöytä, laitoshuoltajien pöytä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat itse myös osallistuvat hoitoalalla nokittelujärjestyksen ylläpitoon, katselevat muun muassa pitkin nenän vartta yksiköissä työskenteleviä ei hoitohenkilöstöön kuuluvia työntekijöitä eivätkä arvosta heidän työtään. Asiat saattaisivat sujua hoitoyksiköissä paremmin ja työn teko olisi jouhevampaa eikä energiaa kuluisi itse aiheutettuihin ihmissuhdeongelmiin jos joku vaikutusvaltaa omaava taho ryhtyisi tosissaan purkamaan tätä nokittelujärjestystä ja parantamaan työilmapiiriä sekä yhteistyötä eri työtehtäviä suorittavien välillä.
Keksippä joku naisvaltainen ala jossa näin ei ole
Kirjastoala! Kaikissa paikoissa, joissa olen työskennellyt, kaikki työntekijät ovat luonnollisesti käyneet kahvilla ja lounaalla samo
Jokainen päättää itse mihin keskusteluihin osallistuu, ja kysymyshän ei ollut jostain yhdestä ihmisestä vaan yleisestä ilmiöisät ilmeisesti kaikkialla hoitoalalla, jos oikein ymmärsin.
Minä en kymmenen vuoden hoitajauran aikana ole koskaan törmännyt hierarkiaan missään. Kaikki syövät samassa taukohuoneessa tai sitten kaikille ammattiryhmille on erilliset omat asialliset taukopaikat. Se ei ole mielestäni hierarkiaa, kun kukaan ei syö missään siivouskomerossa. Ruokalassa tutut syövät keskenään tittelistä riippumatta. Näin ainakin Kainuussa.