Arvoitus nimeltään Estonia

En minä näe virallisessa versiossa tapahtumista mitään epäuskottavaa. Ongelmaksi muodostui visiiri ja iso ja laaja autokansi. Kun laiva kallistuu niin myös ne autokannen vesimassat kallistuu.

"Moni pelastunut kertoi että näkivät visiirin olleen paikallaan kun laiva upposi ja kertoneensa asiasta tutkijoille mutta heidän kertomus on jätetty kokonaan pois raportista. Myös todistajien kellonajoista on otettu huomioon vaan ne jotka sopi viralliseen aikajanaan."

Miksi se visiiri sitten löytyi niin kaukaa laivasta?

Vierailija kirjoitti:

Syyt on selvitetty. Piste. 

Ei. Kyllä syitä on selvitelty viimeksi 2022 uudelleen ja yhä mietitään virallisella tahoilla, tulisiko tutkinnan suorittaa uudelleen ulkopuolinen taho. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pihlin tapaus on kiinnostava, koska todella useat tunnistivat hänet ja häntä jopa kuvattiin uutisiin. 

Se ei ollut oikeasti hän. Erehtyivät henkilöstä.

Oma vaimo tunnisti, sekä hän tapasi satamassa pelastuneena kasvotusten tuntemiaan ihmisiä. He kaikki erehtyivät? 

Joo niin valitettavasti tekivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän teorioita ja "kummallisia sattumuksia" löytyy.

Tämä case on jotenkin mennyt joillekin ihon alle. Ja nyt pitäisi löytyä jotain sellaista, mitä ei ole. On liian helppoa uskoa, että laiva uppoaa, kun se täyttyy vedellä. 

Laivoissa, kuten Estoniassakin, on vesitiiviitä osastoja sitä varten että ne eivät uppoaisi nopeasti ja että pelastustöille olisi mahdollisimman paljon aikaa. Estonia upposi niin nopeasti että useampaan vesitiiviseen osastoon on täytynyt tulla repeämä. Miten tonnien painoinen keulavisiiri olisi pystynyt tekemään niin ison repeämän laivan kylkeen? Tuskin se kellui kovin kauaa ja jos se olisikin osunnut laivan kylkeen niin se olisi kimmonnut siitä pois eikä repinyt koko sivua auki.

Voi herranjestas. Mitään vesitiiviitä osastoja ei ollut vaan autokansi oli yhtä tilaa keulasta perään. Keulavisiirin repeäminen irti avasi koko keulan aalloille, jotka vyöryivät sisään. Myrskyssä kallistuminen oli väistämätöntä. Repeämät kyljessä syntyivät aluksen syöksyessä pohjaan, eivätkä olisi juuri vaikuttaneet vaikka olisivat syntyneet ennen uppoamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pihlin tapaus on kiinnostava, koska todella useat tunnistivat hänet ja häntä jopa kuvattiin uutisiin. 

Se on Avo Piht eikä Pihl.

Mielestäni se oli kyllä Aarvo Piht.

Kyllä se oli Arvo Pohja ja upposi Estonian mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän teorioita ja "kummallisia sattumuksia" löytyy.

Tämä case on jotenkin mennyt joillekin ihon alle. Ja nyt pitäisi löytyä jotain sellaista, mitä ei ole. On liian helppoa uskoa, että laiva uppoaa, kun se täyttyy vedellä. 

Laivoissa, kuten Estoniassakin, on vesitiiviitä osastoja sitä varten että ne eivät uppoaisi nopeasti ja että pelastustöille olisi mahdollisimman paljon aikaa. Estonia upposi niin nopeasti että useampaan vesitiiviseen osastoon on täytynyt tulla repeämä. Miten tonnien painoinen keulavisiiri olisi pystynyt tekemään niin ison repeämän laivan kylkeen? Tuskin se kellui kovin kauaa ja jos se olisikin osunnut laivan kylkeen niin se olisi kimmonnut siitä pois eikä repinyt koko sivua auki.

Estonia ei ole Titanic...

Avo Pihtin pelastuminen kerrottiin myös NY Timesissa heti tuoreeltaan:

https://www.nytimes.com/1994/10/01/world/investigators-cite-bow-door-in…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessahan on taas naiivisti koko ajan uskottu tähän viralliseen tarinaan, ettei ollut mitään hämärää. Virossa ollaan oltu paljon kriittisempiä. Yleisesti on tiedossa, että kapteeni selvisi ja sitten katosi. 

Virallinen tarina on niin selkeän ja yksiselitteisen tosi, että ei sitä epäile kuin sakein hörhöporukka. Epäilijöitä on löytynyt lähinnä Virosta (koska ei haluta myöntää että laivan miehistö teki virheitä) ja Saksasta (koska ei haluta myöntää että rakenne oli riskaabeli).

Onhan nämä asiat jo myönnetty, eikä tämä Saksassa ole paljon kiinnostellut. Yksiselitteinen asia ei ole, yksin esimerkiksi yllä mainittu upppoamisaika on liian nopea ollakseen virallisen vian syytä. Vaikuttaa siltä, että visiirin ja laivan kyljessä olleen metrien mittaisen repeytymän lisäksi, laivassa tapahtu

Kun visiiri tippui ja autokansi oli avoinna aaltojen tulla koko leveydeltä keulasta perään, nopeahko uppoaminen oli väistämätön. Herald of Free Enterprise kaatui vastaavassa tilanteessa minuuteissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän teorioita ja "kummallisia sattumuksia" löytyy.

Tämä case on jotenkin mennyt joillekin ihon alle. Ja nyt pitäisi löytyä jotain sellaista, mitä ei ole. On liian helppoa uskoa, että laiva uppoaa, kun se täyttyy vedellä. 

Laivoissa, kuten Estoniassakin, on vesitiiviitä osastoja sitä varten että ne eivät uppoaisi nopeasti ja että pelastustöille olisi mahdollisimman paljon aikaa. Estonia upposi niin nopeasti että useampaan vesitiiviseen osastoon on täytynyt tulla repeämä. Miten tonnien painoinen keulavisiiri olisi pystynyt tekemään niin ison repeämän laivan kylkeen? Tuskin se kellui kovin kauaa ja jos se olisikin osunnut laivan kylkeen niin se olisi kimmonnut siitä pois eikä repinyt koko sivua auki.

Voi herranjestas. Mitään vesitiiviitä osastoja ei oll

Autokansi tuskin oli vesitiivistä tilaa, sen sanoo järkikin, mutta ehkä uima-allasosasto oli tällainen. Näin ollen, vaikka autokansi tulisi täyteen vettä, ja useampi osasto olisi vesitiivis, kyllä vesitiiviit osastot auttaisivat pitämään laivaa pinnalla kauemmin kuin Estonia oli. 

Liian monta epäonnista sattumaa samalla kertaa, tuskin siinä mitään sen ihmeempää oli. Ruotsikin yritti todennäköisemmin vain peitellä salakuljetusta kuin uppoamisen syytä.

Vierailija kirjoitti:

sielläkin olivat ruotsalaiset pahanteossa, asesalakuljetus Ruotsin suuntaan räjähti ja tuhosi laivan, siksi Ruotsi yritti niin nopeasti haudata laivan betonilla

miksi alapeukkuja, puolueettomat norjalaistutkijathan osoittivat että laivan sisällä on tapahtunut suuri räjähdys - metalliesineitä analysoimalla... ja Ruotsi halusi heti haudata laivan merenpohjassa ennen tutkimuksia... MOT

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän teorioita ja "kummallisia sattumuksia" löytyy.

Tämä case on jotenkin mennyt joillekin ihon alle. Ja nyt pitäisi löytyä jotain sellaista, mitä ei ole. On liian helppoa uskoa, että laiva uppoaa, kun se täyttyy vedellä. 

Laivoissa, kuten Estoniassakin, on vesitiiviitä osastoja sitä varten että ne eivät uppoaisi nopeasti ja että pelastustöille olisi mahdollisimman paljon aikaa. Estonia upposi niin nopeasti että useampaan vesitiiviseen osastoon on täytynyt tulla repeämä. Miten tonnien painoinen keulavisiiri olisi pystynyt tekemään niin ison repeämän laivan kylkeen? Tuskin se kellui kovin kauaa ja jos se olisikin osunnut laivan kylkeen niin se olisi kimmonnut siitä pois eikä repinyt koko sivua auki.

Voi herranjestas. Mitään vesitiiviitä osastoja ei oll

Siinä oli vielä ajoramppi keulavisiirin jälkeen estämässä veden vyörymistä sisään.

Vierailija kirjoitti:

Autokansi tuskin oli vesitiivistä tilaa, sen sanoo järkikin, mutta ehkä uima-allasosasto oli tällainen. Näin ollen, vaikka autokansi tulisi täyteen vettä, ja useampi osasto olisi vesitiivis, kyllä vesitiiviit osastot auttaisivat pitämään laivaa pinnalla kauemmin kuin Estonia oli. 

Mutta oliko se oikeasti vesitiivis?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän teorioita ja "kummallisia sattumuksia" löytyy.

Tämä case on jotenkin mennyt joillekin ihon alle. Ja nyt pitäisi löytyä jotain sellaista, mitä ei ole. On liian helppoa uskoa, että laiva uppoaa, kun se täyttyy vedellä. 

Laivoissa, kuten Estoniassakin, on vesitiiviitä osastoja sitä varten että ne eivät uppoaisi nopeasti ja että pelastustöille olisi mahdollisimman paljon aikaa. Estonia upposi niin nopeasti että useampaan vesitiiviseen osastoon on täytynyt tulla repeämä. Miten tonnien painoinen keulavisiiri olisi pystynyt tekemään niin ison repeämän laivan kylkeen? Tuskin se kellui kovin kauaa ja jos se olisikin osunnut laivan kylkeen niin se olisi kimmonnut siitä pois eikä repinyt koko sivua auki.

Voi

 

 Ajoramppikin aukesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autokansi tuskin oli vesitiivistä tilaa, sen sanoo järkikin, mutta ehkä uima-allasosasto oli tällainen. Näin ollen, vaikka autokansi tulisi täyteen vettä, ja useampi osasto olisi vesitiivis, kyllä vesitiiviit osastot auttaisivat pitämään laivaa pinnalla kauemmin kuin Estonia oli. 

Mutta oliko se oikeasti vesitiivis?

Ei tietenkään kun kuvissa näkyy metrien ammottavat reiät, joista vesitiiviit alueet saatiin nopeasti täyteen vettä ja laiva pohjaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän teorioita ja "kummallisia sattumuksia" löytyy.

Tämä case on jotenkin mennyt joillekin ihon alle. Ja nyt pitäisi löytyä jotain sellaista, mitä ei ole. On liian helppoa uskoa, että laiva uppoaa, kun se täyttyy vedellä. 

Laivoissa, kuten Estoniassakin, on vesitiiviitä osastoja sitä varten että ne eivät uppoaisi nopeasti ja että pelastustöille olisi mahdollisimman paljon aikaa. Estonia upposi niin nopeasti että useampaan vesitiiviseen osastoon on täytynyt tulla repeämä. Miten tonnien painoinen keulavisiiri olisi pystynyt tekemään niin ison repeämän laivan kylkeen? Tuskin se kellui kovin kauaa ja jos se olisikin osunnut laivan kylkeen niin se olisi kimmonnut siitä pois eikä repinyt koko sivua auki.

Voi

Ei Estonialla ollut mitään vesitiiviitä osastoja. Eikä siinä paljon joku vesitiivis saunaosasto auta kun autokansi on täynnä vettä laidasta laitaan ja keulasta perään.

Ensimmäisessä Pihtin yhteydenotossa Silja Europaan, hän mainitsi moneen otteeseen Estonia, Mayday, Mayday, ja kertoi heti alkuun, että meillä on blackout eli ei pystynyt kertomaan koordinaatteja. Mielestäni tämä viittaa räjähdykseen, eihän tekniikka heti alkuun lakkaa toimimasta vai viivyttelikö Piht puhelun tekemistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän teorioita ja "kummallisia sattumuksia" löytyy.

Tämä case on jotenkin mennyt joillekin ihon alle. Ja nyt pitäisi löytyä jotain sellaista, mitä ei ole. On liian helppoa uskoa, että laiva uppoaa, kun se täyttyy vedellä. 

Laivoissa, kuten Estoniassakin, on vesitiiviitä osastoja sitä varten että ne eivät uppoaisi nopeasti ja että pelastustöille olisi mahdollisimman paljon aikaa. Estonia upposi niin nopeasti että useampaan vesitiiviseen osastoon on täytynyt tulla repeämä. Miten tonnien painoinen keulavisiiri olisi pystynyt tekemään niin ison repeämän laivan kylkeen? Tuskin se kellui kovin kauaa ja jos se olisikin osunnut laivan kylkeen niin se olisi kimmonnut siitä pois eikä repinyt koko sivua auki.

Voi

Ajorampin vei visiiri tippuessaan. Tämä oli yksi suunnitteluvirheistä jotka johtivat uppoamiseen.

Estonian onnettomuuden jälkeen viranomaiset ja luokituslaitokset tekivät perusteellisen lukituslaitteiden ja saranoiden kuntotarkastuksen kaikilla roro-tyyppisillä aluksilla, jollainen Estoniakin oli. Murtumia ja muita vikoja, joskin enimmäkseen pieniä, löytyi yhden luokituslaitoksen mukaan noin 30 prosentista aluksista.

Valtion teknillisen tutkimuskeskus tutki seuraavana vuonna kaikkien suomalaisten matkustaja-alusten keularakenteet varmistaakseen, että ne noudattivat Estonian turman vuoksi annettuja uusia kansainvälisiä määräyksiä. 15 aluksesta yksi selvisi ilman yhtään huomautusta. Yhdelle määrättiin liikennerajoituksia.

Tuurilla ne laivatkin seilaa...