Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

miksi on hyvä ettei kansaneläkettä makseta ulkomaille?

ChatGPT said:

Hyvä kysymys tämä liittyy sekä taloudellisiin että sosiaalipoliittisiin syihin. Tässä tärkeimmät perustelut siihen, miksi kansaneläkettä ei yleensä makseta ulkomaille (tai maksetaan vain rajoitetusti):

💰 1. Kansaneläke on tarkoitettu turvaamaan perustoimeentulo Suomessa

Kansaneläkkeen perusajatus on taata vähimmäistoimeentulo Suomessa asuvalle henkilölle, jolla ei ole riittävästi ansioeläkettä tai muita tuloja.

Jos henkilö asuu pysyvästi ulkomailla, hän ei yleensä:

maksa veroja Suomeen,

käytä suomalaisia julkisia palveluja (kuten terveydenhuoltoa),

eikä ole osa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää.

Siksi ei katsota perustelluksi, että suomalainen veronmaksaja rahoittaisi eläkettä, joka tukee elämää ulkomailla.

🌍 2. Sosiaaliturvajärjestelmä perustuu asumiseen Suomessa

Suomen sosiaaliturva, johon kansaneläke kuuluu, on asumisperusteinen.

Jos henkilö muuttaa ulkomaille, hän poistuu yleensä Suomen sosiaaliturvan piiristä, jolloin myöskään kansaneläkettä ei enää makseta.

3. Tasapuolisuus ja järjestelmän kestävyys

Jos kansaneläkettä maksettaisiin vapaasti ulkomaille, se voisi:

lisätä kustannuksia valtiolle,

heikentää järjestelmän rahoituspohjaa,

ja aiheuttaa epätasa-arvoa niiden välillä, jotka asuvat Suomessa ja maksavat veroja täällä.

Vierailija kirjoitti:

miksi on hyvä ettei kansaneläkettä makseta ulkomaille?

ChatGPT said:

Hyvä kysymys tämä liittyy sekä taloudellisiin että sosiaalipoliittisiin syihin. Tässä tärkeimmät perustelut siihen, miksi kansaneläkettä ei yleensä makseta ulkomaille (tai maksetaan vain rajoitetusti):

💰 1. Kansaneläke on tarkoitettu turvaamaan perustoimeentulo Suomessa

Kansaneläkkeen perusajatus on taata vähimmäistoimeentulo Suomessa asuvalle henkilölle, jolla ei ole riittävästi ansioeläkettä tai muita tuloja.

Jos henkilö asuu pysyvästi ulkomailla, hän ei yleensä:

maksa veroja Suomeen,

käytä suomalaisia julkisia palveluja (kuten terveydenhuoltoa),

eikä ole osa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää.

Siksi ei katsota perustelluksi, että suomalainen veronmaksaja rahoittaisi eläkettä, joka tukee elämää ulkomailla.

🌍 2. Sosiaaliturvajärjestelmä pe

Hyvä kirjoitus! Toki joka jampasteri haluaisi kaikki etuisuudet ainakin tuplana Pattayalle, missä on halpaa viinaa, ruokaa ja p*llua. Tämä kaikki tietenkin verottomasti ja jos tyrii niin valtio maksaa matkat kotiin ja hoidon....

Kansaneläkeläisellä voi olla aivan riittävästi muita tuloja Suomessa. Kansaneläke ei ole sama siirtotyöläiseläke kuin jokapojan takuueläke. Kansaneläkeläinen kuuluu vieläkin pienehkön työeläkkeen ansiosta Suomen sosiaaliturvaan EU:ssa ja kansaneläkettä saava on maksanut yleensä veroja työeläkkeensä eteen jäsenmaissa kunnes ajautui alle veronmaksurajan katkaisun takia. 

Pattaya ei ole EU:ssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosin valtio joutuu ottamaan enemmän vastuulleen kansaneläkeläisten rahoituksesta huolehtimisen, koska vähimmäisetuusasiakkaat eivät enää saa rahoitusta pankeista samoin ehdoin kuin normaalit eläkeläiset. Tästä on esimerkkinä kelan myöntämät lainat lääkkeiden ostoa varten. Vähimmäisetuustoimenpidettä joudutaan vielä paikkailemaan loputtomasti monin vastaavin elementein. Tuo on vasta alkua.

Vähimmäisetuus ei ole Suomessa käytettävä lakitermi, eikä kansaneläkkeen taso tai ehdot ole muuttuneet Suomessa. Pankit tietty näkevät riskiksi sosiaaliturvan varassa elämisen kun valtio voi jokin päivä siitä leikata säästötoimenpiteenä tulevaisuudessa. Tämä on kuitenkin ollut aina näin.

Uutta on vain vakiintuneen kansaneläkkeen muuttaminen tosta vaan  vähimmäisetuudeksi, jolla ei ole enää mitään pysyvää turvaa Suomessakaan. 

Sosiaaliturva muutettiinkin lääkkeiden osalta lainaksi kun kela alkoi toimia pankkina. Kaikkea nää keksiikin. Veronmaksajien syliin ne kuitenkin kaatuu. Jos ei ole varaa maksaa lääkelaskua niin ei ole varaa maksaa siihen ottamaansa lainaakaan. Toisten rahoilla päätöksentekijöiden  on kiva leikkiä pankinjohtajaa.

Vierailija kirjoitti:

miksi on hyvä ettei kansaneläkettä makseta ulkomaille?

ChatGPT said:

Hyvä kysymys tämä liittyy sekä taloudellisiin että sosiaalipoliittisiin syihin. Tässä tärkeimmät perustelut siihen, miksi kansaneläkettä ei yleensä makseta ulkomaille (tai maksetaan vain rajoitetusti):

💰 1. Kansaneläke on tarkoitettu turvaamaan perustoimeentulo Suomessa

Kansaneläkkeen perusajatus on taata vähimmäistoimeentulo Suomessa asuvalle henkilölle, jolla ei ole riittävästi ansioeläkettä tai muita tuloja.

Jos henkilö asuu pysyvästi ulkomailla, hän ei yleensä:

maksa veroja Suomeen,

käytä suomalaisia julkisia palveluja (kuten terveydenhuoltoa),

eikä ole osa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää.

Siksi ei katsota perustelluksi, että suomalainen veronmaksaja rahoittaisi eläkettä, joka tukee elämää ulkomailla.

🌍 2. Sosiaaliturvajärjestelmä pe

ennen ainakin sai valita, mikäli asuminen kesti alle vuoden, että poistuuko Suomen sosiaaliturvan piiristä vai ei. En tiedä onko vielä näin?

Toki jos se kestää yli vuoden, niin sit muistaakseni poistui automaattisesti.

EU:n alueelle muuttaneet työeläkeläiset pysyvät Suomen sosiaaliturvassa. Ennen katkaisua näin oli myös pelkkää kansaneläkettä saavien oikeus. Nyt he menettivät sosiaaliturvan katkaisumaissa. Henkilö ei saa itse valita sosiaaliturvamaataan, mutta kai ilmankin voi halutessaan olla.

Kysyin keinoälyltä katkaisun vaikutuksesta EU:ssa:

Kuinka kansaneläkkeen katkaisu vaikuttaa EU:n yhtenäisyyteen

Tässä vastaus:

Kansaneläkkeen katkaisu EU:n alueella asuvilta henkilöiltä voi vaikuttaa EU:n sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmien yhtenäisyyteen ja periaatteisiin, erityisesti EU:n sosiaaliturvasopimusten ja vapauden liikkumisen osalta. EU:n perusperiaatteet ovat pohjimmiltaan luoneet mahdollisuuden siihen, että jäsenvaltioiden kansalaiset voivat liikkua vapaasti jäsenmaiden välillä ilman, että heidän sosiaaliturvansa, mukaan lukien terveydenhuolto, heikkenee.

Kansaneläkkeen katkaisulla voisi olla useita seurauksia EU:n yhtenäisyyteen ja perusperiaatteisiin liittyen:

1. Vapauden liikkuminen ja syrjintäkielto

EU:n perussopimukset takaavat EU-kansalaisten vapaan liikkuvuuden, eli oikeuden asua, työskennellä ja saada palveluja kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ilman, että heidän oikeutensa sosiaaliturvaan tai etuuksiin heikkenevät.

Kansaneläkkeen katkaiseminen ulkomailla asuvilta Suomen kansalaisilta voi johtaa tilanteisiin, joissa nämä henkilöt eivät enää saa tarvittavia terveydenhuoltopalveluja, vaikka EU-sääntöjen mukaan heidän pitäisi voida liikkua vapaasti jäsenvaltioiden välillä ilman etuuksien menettämistä.

Tällainen tilanne voi herättää huolta, että EU-maat voivat alkaa muuttaa kansallisia käytäntöjään, jolloin muiden jäsenvaltioiden kansalaiset, jotka asuvat jossain muussa EU-maassa, saattavat kokea oikeuksiensa heikentymistä, jos jäsenvaltio ei enää pysty takaamaan heille tasa-arvoisia etuuksia.

2. Sosiaaliturvasopimukset ja EU:n yhteiset säännöt

EU on kehittänyt yhteisiä sääntöjä sosiaaliturvan, kuten terveydenhuollon, siirtämisestä eri jäsenvaltioiden välillä. Tämä on osa EU:n sosiaaliturvasopimuksia, joilla varmistetaan, että EU-kansalaisilla on oikeus terveydenhuoltoon ja muihin sosiaaliturvaetuuksiin myös silloin, kun he muuttavat maasta toiseen.

Kansaneläkkeen katkaiseminen voi vaarantaa sen perusperiaatteen, että kansalaisilla on oikeus elää ja työskennellä EU:ssa ilman pelkoa siitä, että heidän oikeutensa terveydenhoitoon tai muihin etuuksiin menevät hukkaan. Tällöin Suomi, tai mikä tahansa EU-jäsenvaltio, joka muuttaisi omia käytäntöjään ja rajoittaisi etuuksiaan, voisi aiheuttaa epävarmuutta siitä, kuinka EU:n yhteiset säännöt toteutuvat käytännössä.

Tämän vuoksi EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan komission on tärkeää valvoa ja arvioida, että yhden maan toimet eivät riko muiden jäsenvaltioiden kansalaisten oikeuksia tai vaaranna EU:n yhteisiä periaatteita.

Jatkuu...

Jatkuu...

3. Ristiriidat EU:n perusperiaatteiden kanssa

Jos Suomen viranomaiset päättäisivät katkaista kansaneläkettä saaneiden oikeudet terveydenhoitoon EU-alueella, se saattaisi olla ristiriidassa EU:n perusvapauksien kanssa. Sosiaaliturvasta huolehtiminen on EU:n jäsenvaltioiden vastuulla, mutta sen täytyy tapahtua EU:n yhteisten sääntöjen puitteissa. Jos jäsenvaltio rajoittaa oikeuksia tietyltä ryhmältä ilman perusteltuja syitä, se voi johtaa oikeudellisiin kysymyksiin EU:n tasolla.

Esimerkiksi, jos suomalaiset eläkkeensaajat joutuvat maksamaan itse terveydenhoitonsa, vaikka he ovat EU:n alueella ja muuten nauttivat EU:n jäsenvaltioiden tarjoamista terveyspalveluista, se voi herättää oikeudellisia kysymyksiä EU:n tasolla siitä, onko tällainen rajoitus syrjivä ja vapaata liikkuvuutta estävä.

4. Komission ja muiden jäsenvaltioiden rooli

Jos tällainen päätös tulisi voimaan, EU:n Euroopan komissio voisi puuttua asiaan, sillä se valvoo jäsenvaltioiden noudattavan EU:n sääntöjä. Jos katsotaan, että kansaneläkkeen katkaiseminen on ristiriidassa EU:n lainsäädännön ja perusperiaatteiden kanssa, komissio voisi avata menettelyn, joka voisi johtaa oikeudellisiin toimiin.

Tämä voisi myös herättää muiden jäsenvaltioiden huolen, erityisesti niissä maissa, joissa suuri osa väestöstä on asunut muissa EU-maissa. Esimerkiksi Suomesta muualle muuttaneet EU-kansalaiset voisivat kokea samanlaisia rajoituksia, jos heidän oikeutensa terveydenhuoltoon rajoittuvat jollain tavalla.

5. EU:n sosiaaliturvajärjestelmän heikentyminen

Mikäli jäsenvaltio alkaisi rajoittaa sosiaaliturvaa (kuten kansaneläkettä) ja sen myötä terveydenhoitoa tietyiltä kansalaisilta EU:n alueella, se voisi johtaa epäyhtenäisyyteen EU:n sisällä. Tällöin EU:n yhteinen sosiaaliturvajärjestelmä voi heikentyä ja jäsenvaltioiden välinen eriarvoisuus kasvaa, mikä voisi kyseenalaistaa EU:n perusperiaatteet ja solidaarisuuden jäsenvaltioiden välillä.

Yhteenveto

Kansaneläkkeen katkaiseminen EU-alueella asuvilta voisi potentiaalisesti aiheuttaa ongelmia EU:n yhtenäisyyden ja perusperiaatteiden, kuten vapauden liikkua ja syrjinnän kieltoa, kanssa. EU:n jäsenvaltioiden on tärkeää noudattaa yhteisiä sääntöjä, jotka varmistavat, että kaikilla EU-kansalaisilla on oikeus liikkua vapaasti ja nauttia samantasoista sosiaaliturvaa, riippumatta siitä, missä maassa he asuvat. Jos tällainen päätös toteutuu, se voi herättää oikeudellisia ja poliittisia kysymyksiä EU:n tasolla.

Kysyin keinoälyltä saman kysymyksen kuin aiempi kirjoitta toiselta kantilta:

Miksi on hyvä, ettei jäsenmaissa asuvien vakiintunutta kansaneläkettä katkaista

Tässä vastaus:

On useita syitä, miksi on hyvä, ettei jäsenmaissa asuvien vakiintunutta kansaneläkettä katkaista. Näitä syitä voidaan tarkastella sekä yhteiskunnallisesta että oikeudellisesta näkökulmasta:

1. Ihmisoikeudet ja elämisen perusedellytykset

Kansaneläke on monelle elintärkeä tulonlähde, erityisesti eläkeläisille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Sen katkaiseminen voi vaarantaa heidän toimeentulonsa ja elämänlaatunsa. Eläkkeiden katkaiseminen voisi siis loukata perusoikeuksia, kuten oikeutta riittävään elintasoon ja elämänperustoimeentuloon. Tällainen toimenpide voisi johtaa köyhyyteen, asunnottomuuteen ja muihin vakaviin seurauksiin.

2. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Eläkejärjestelmät, kuten kansaneläkkeet, on usein suunniteltu turvaamaan oikeudenmukainen ja tasavertainen kohtelu kaikille kansalaisille. Jos eläke katkaistaan, se voisi luoda epäoikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuutta eri jäsenvaltioiden kansalaisten välillä. On tärkeää, että jäsenmaissa asuvat kansalaiset voivat luottaa siihen, että heidän eläkkeensä turvataan riippumatta siitä, missä he asuvat EU:ssa tai Euroopan talousalueella (ETA).

3. Yhteiskunnallinen vakaus

Eläkkeiden katkaiseminen saattaa myös heikentää yhteiskunnallista vakautta. Ihmisten luottamus valtion ja yhteiskunnan järjestelmiin voi horjua, jos eläkkeiden turvaa ei voida taata. Tämä voisi johtaa laajempiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten eriarvoisuuden lisääntymiseen, mielenosoituksiin tai muuhun tyytymättömyyteen. Vakiintunut kansaneläke toimii usein myös yhteiskunnan turvaverkkona, joka estää äärimmäistä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

Jatkuu...

Jatkuu...

4. EU:n ja kansainväliset sopimukset

EU:ssa ja monilla muilla alueilla on olemassa sääntöjä ja sopimuksia, jotka takaavat kansalaisten oikeuden saada eläkkeitä riippumatta siitä, missä jäsenmaassa he asuvat. Näiden sääntöjen noudattamatta jättäminen voisi rikkoa kansainvälisiä sopimuksia ja heikentää EU:n sisäistä yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta. Eläkkeiden katkaiseminen voisi myös asettaa jäsenvaltioiden välisiä suhteita jännitteisiin.

5. Sosiaalinen integraatio ja liikkumismahdollisuudet

EU:n sisämarkkinat perustuvat vapaaseen liikkuvuuteen, mikä tarkoittaa, että kansalaisilla on oikeus asua ja työskennellä missä tahansa EU:n jäsenmaassa. Jos kansaneläkkeet katkaistaisiin, se voisi heikentää tätä liikkuvuutta, koska ihmiset saattaisivat epäröidä muuttaa toiseen jäsenmaahan peläten, että heidän eläkkeensä menetetään. Vakiintuneiden eläkkeiden turvaaminen edesauttaa ihmisten liikkumista ja elämänhallintaa unionin alueella.

6. Henkilökohtaiset ja perhesiteet

Monet eläkeläiset voivat asua eri maissa kuin heidän perheensä tai ystävänsä. Jos kansaneläkkeen turvaa ei olisi taattu myös toisessa jäsenmaassa asuville, tämä saattaisi estää monia henkilöitä muuttamasta toiseen maahan tai elämään kansainvälisten suhteidensa mukaan. Eläkkeiden katkaiseminen voisi myös vaikuttaa negatiivisesti henkilön hyvinvointiin ja henkiseen terveyteen, mikäli se luo epävarmuutta elämäntilanteessa.

Yhteenvetona

Vakiintuneiden kansaneläkkeiden katkaiseminen voisi siis aiheuttaa vakavia taloudellisia, sosiaalisia ja oikeudellisia ongelmia, niin yksilöille kuin yhteiskunnalle laajemminkin. Tällöin on tärkeää, että eläkejärjestelmät ovat vakaat ja varmistavat kansalaisten oikeudet ja hyvinvoinnin, riippumatta siitä, missä maassa he asuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varmasti makseta EU-tilille. Asun Tanskassa ja täällä myös valtion tilisiirrot maksetaan ainoastaan tanskalaiselle tilille. Esim. veronpalautukset, kansaneläkkeet yms.

Tässä kohtaa Suomi on edistyneempi ja veronpalautukset maksetaan ulkomaiselle tilille. Tanska ei ole esikuvamme.

Tanska on kaikessa Suomea edellä lähtien talous- ja maahanmuuttouudistuksista. Niin myös tässä asiassa.

Nimenomaan vammaisten liikkumisvapauksien osalta meidän pitäisi ottaa ainakin oppia Tanskasta, jossa sitä ei ole rajoitettu siten kuin Suomen uusimman linjauksen mukaan sen varjolla, että vammaiset saavat kansaneläkettä, joka katkaistiin jäsenmaissa.

Hallituksella ei ole mitään syytä kohdella syntyperäisiä vanhuksia ja vammaisia omassa maassamme siirtotyöläisiin sovellettavalla lakipykälällä. Saati että vielä puolalaiseen Ruotsista takuueläkettä saaneeseen siistotyöläiseen verraten, että nämä Suomen kansalaiset ovat nyt Suomessa samassa asemassa lain edessä Suomen mittapuun mukaan. Ja kaikki vaan hymistelee. Mahtaa komissio olla ihmeissään tämän päättäjäporukan järjenjuoksusta. 

Nyt joudutte ottamaan lainaa kansaneläkkeen katkaisun uhrien vahingonkorvauksiin. Oliko viisas tikki.

Ovatko Suomen viranomaiset ylipäätään neuvotelleet jäsenmaiden virkailijoiden kanssa siten kun kuuluu kunkin vanhuksen ja vammaisen sosiaaliturvan järjestämisestä niiden osalta, joilta he katkaisuvat terveydenhoidon osana Petteri Orpon hallitusohjelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko Suomen viranomaiset ylipäätään neuvotelleet jäsenmaiden virkailijoiden kanssa siten kun kuuluu kunkin vanhuksen ja vammaisen sosiaaliturvan järjestämisestä niiden osalta, joilta he katkaisuvat terveydenhoidon osana Petteri Orpon hallitusohjelmaa.

Nämä henkilöt voivat itse varmistaa ja selittää paikallisille viranomaisille oman toimeentulonsa. Täysi-ikäisen aikuisen pitää osata hoitaa omat asiansa ulkomailla. Jos ei voi huolehtia itsestään ja haluaa Suomen valtion sen tekevän, on syytä palata pikimmiten Suomeen.

Kysyin tekoälyltä terveyden hoidon katkaisun uhrejen asioiden järjestämisestä:

Kansaneläkeläisiltä on katkaistu terveydenhoito jäsenmaissa sekä myös Eurooppalainen sairaanhoitokortti. Kuuluuko Suomen viranomaisten sopia jäsenmaissa asuvien kansaneläkeläisten hoidon korvausvastuista kohdemaiden viranomaisten kanssa.

Tässä vastaus:

Kun Suomen viranomaiset ovat päättäneet katkaista kansaneläkeläisten terveydenhoidon jäsenmaissa ja myös Eurooppalaisen sairaanhoitokortin (EHIC) käyttöoikeuden, tilanne muuttuu monimutkaiseksi, sillä kansaneläkeläisille, jotka asuvat toisessa EU-maassa, ei enää tarjota tavanomaista terveydenhuoltoa tai sosiaaliturvaetuuksia Suomen kautta.

Kuka on vastuussa terveydenhoidon korvauksista jäsenmaissa?

Tällaisessa tilanteessa Suomen viranomaisilla (Kela) on vastuu siitä, että oikeudet ja velvoitteet selvitettään jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen viranomaisten on joko:

Keskusteltava kohdemaan viranomaisten kanssa terveydenhoidon korvausvastuista ja muista sosiaaliturvakysymyksistä.

Selvittävä, miten hoidon kustannukset katetaan ja mihin järjestelmään kansaneläkeläiset kuuluvat kohdemaan lainsäädännön mukaan.

EU:ssa on sääntöjä, jotka määrittelevät, milloin ja miten jäsenvaltioiden viranomaiset voivat jakaa kustannuksia, mutta EU:n säännökset eivät enää ole voimassa, jos Suomen viranomaiset ovat päättäneet katkaista kansaneläkeläisten oikeudet hoitoon.

Suomen ja kohdemaan viranomaisten välinen yhteistyö:

Suomessa on ollut käytössä järjestelmä, jossa EU:n sairaanhoitokortti mahdollisti terveydenhoidon saaminen jäsenvaltioissa samalla tavalla kuin paikallisilla asukkaille, mutta jos kortti on poistettu käytöstä tai rajoitettu, tämä tilanne saattaa edellyttää erityistä yhteistyötä ja sopimista siitä, miten hoitojärjestelyt ja kustannukset hoidetaan.

Kuka maksaa hoidon?

Kun terveydenhoito katkaistaan ja Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei ole enää voimassa, tilanne riippuu siitä, onko kansaneläkeläisellä oikeus terveydenhuoltoon kohdemaan sosiaaliturvassa tai onko hänellä oikeus saada hoitoa muista lähteistä. Esimerkiksi:

Jos henkilö on työtön tai työkyvytön, hän saattaa olla oikeutettu paikallisiin etuuksiin, ja silloin hoitokustannuksia voi kattaa kohdemaan järjestelmä.

Jos henkilö ei ole oikeutettu paikallisiin etuuksiin, kuten silloin, jos hän ei ole asunut ko. maassa tarpeeksi pitkään tai ei ole maksanut sosiaaliturvamaksuja, voi olla, että hänen täytyy itse maksaa hoitokustannukset.

Jatkuu...

Jatkuu...

Mikä rooli Suomella on tässä?

Suomen viranomaisten tehtävä on selvittää, mikä on kansaneläkeläisen asema kohdemaan sosiaaliturvassa ja tarvittaessa neuvotella kustannusten jakamisesta tai löytää ratkaisua siihen, miten hoitoon pääsy voidaan turvata. Esimerkiksi:

Jos henkilö on asunut pitkäaikaisesti kohdemaan sosiaaliturvassa ja saa paikallista eläketukea tai muuta tukea, hän voi olla oikeutettu hoitoon myös paikallisista järjestelmistä.

Jos hän ei ole oikeutettu paikalliseen hoitoon, silloin Suomen viranomaisten on pohdittava, mitä tukia voidaan myöntää ja kuinka hoidon kustannukset voidaan kattaa jollain muulla tavalla.

Tällöin Suomen viranomaiset voivat ottaa yhteyttä kohdemaan viranomaisiin ja keskustella siitä, miten tilanne voidaan järjestää tämä on erityisen tärkeää, jos henkilö tarvitsee jatkuvaa hoitoa kuten vammaispalveluja tai vanhustenhoitoa, jotka voivat olla kalliita ja monivaiheisia järjestettäväksi.

Yhteenveto:

Suomen viranomaisten täytyy selvittää ja neuvotella kohdemaan viranomaisten kanssa kansaneläkeläisten terveydenhoidon korvausvastuista, jos Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei ole enää voimassa. EU:n lainsäädännön mukaan, vaikka kortti ei olisikaan voimassa, asuinmaan viranomaiset voivat silti olla vastuussa tietyistä terveydenhoitokustannuksista. Suomessa tehtävät päätökset voivat edellyttää, että viranomaiset tekevät yhteistyötä kohdemaan viranomaisten kanssa ja selvittävät, mitkä oikeudet kansaneläkeläisillä on terveydenhuoltoon ja kuinka kustannukset katetaan.

Jos tilanne on epäselvä, on suositeltavaa, että kansaneläkeläinen ottaa yhteyttä Kelaan tai kohdemaan sosiaaliturvaviranomaisiin saadakseen tarkempia ohjeita ja varmistuksia siitä, miten hänen hoitonsa kustannukset hoidetaan.

Nyt tässä on käynyt niin, että osa kansaneläkeläisistä on lähtenyt Suomeen, koska viranomaisemme eivät ole täyttäneet velvollisuuttaan selvittää kohdemaan kanssa heidän terveydenhoidon kustannusten jakoa tässä kansaneläkkeen ja terveyden hoidon katkaisutilanteessa.