Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa kaikki 600.000 kansaneläkettä saavaa voivat valittaa EU:n komissioon. On valtava henkinen kärsimys kun huomaa yhtäkkiä, että oikeus valita vapaasti  asuinpaikkansa on mennyt. Vapaasti valitseminen tarkoittaa, että ei menetä vakiintunutta eläkettään valitessaan asuinpaikkansa  EU-kansalaisena. Liikkumisvapauden estäminen aiheuttaa tietoisuuden tasolla suurta tuskaa vapaalle ihmiselle, vaikka ei juuri olisi mihinkään lähdössä. 

Tälle on ihan oma nimensä: maalittaminen. Tarkoituksella ja yllyttäen pyritään kuormittamaan vastaanottaja viestien tulvalla eri lähteistä. En usko, että EU-komissio katsoo asiaa myönteiseen sävyyn.

Kysyin keinoälyltä maalittamisesta:

Mitä on maalittaminen

Tässä vastaus:

Maalittaminen tarkoittaa sitä, että henkilöä tai ryhmää vastaan käynnistetään häirintää, uhkailuja ja väkivaltaisia tai loukkaavia toimenpiteitä verkossa, usein julkisessa keskustelussa tai sosiaalisessa mediassa. Maalittamisessa pyritään usein henkilökohtaisesti vahingoittamaan kohteen mainetta, elämää tai turvallisuutta.

Maalittaminen voi sisältää esimerkiksi:

Yksityisten tietojen levittämistä (kuten osoitteet tai yhteystiedot)

Uhkaavia viestejä tai kommentteja

Henkilöön kohdistuvaa solvaamista ja henkilökohtaisella tasolla käytävää väkivaltaista kielenkäyttöä

Kollektiivisen vihamielisyyden lietsomista

Maalittaminen voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten mielenterveysongelmiin, pelkoon, stressiin ja jopa fyysiseen väkivaltaan. Sitä pidetään vakavana rikoksena monissa maissa, ja se on yhä enemmän esillä keskustelussa sosiaalisen median käytöstä ja verkkoväkivallasta.

*** 

Eli valituksen tekeminen EU:n komissiolle ei ole maalittamista, eikä aiheuta mielenterveysongelmia ym. komissiolle.

Vaikea ymmärtää, että kokoomus on suuna päänä tuhoamassa Suomen EU-rakenteita mitä tulee vanhusten ja vammaisten perusoikeuksiin ja uusimpien hankkeiden osalta muidenkin kansalaisten osalta GDPR-sääntöjen sivuuttamiseen esim. tilitietojen jakamisessa. Miksi kokoomus on päästänyt tällaisia voimia puolueeseen vaikuttamaan. Viesti yrittäjilke ja investoinjille sekä osaajille on negatiivinen. 

Antti Maunu, Lakimies 

KANTELU KÄSITTELYN KULKU

Tietopyyntö EU- Komissiolta

*** Eduskunta päätti joulukuussa 2024 keskeyttää kansaneläkkeen maksun toisessa EU-maassa vakituisesti asuvilta 1.2.2025 alkaen. Kansaneläkelaitoksen (Kela) pidettyä lakia EU-oikeuden vastaisena sen laillisuutta perusteltiin viimekätisesti sillä, ettei komissio ole puuttunut Ruotsin päätökseen lopettaa sikäläisen takuueläkkeen maksu ulkomaille. Syntyi vaikutelma, että komissio olisi jotenkin hiljaisesti hyväksynyt maksamisen keskeyttämisen toisiin EU-maihin. Nyttemmin komissio on kuitenkin vaatinut Suomen hallitusta selvittämään kansaneläkkeen leikkauspäätöksen laillisuuden yksityiskohtia myöten. Saimme kirjeenvaihdon asiakirjapyynnöllä.

Saatuaan huomattavan määrän kanteluja sekä EU:n parlamentin vetoomuksen koskien tätä samaa asiaa komissio on 15.4.2025 vaatinut sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään:

selittäkää, miksi pidätte Suomen kansaneläkettä luonteeltaan samanlaisena kuin Ruotsin takuueläke ja miten Suomen kanta vaikuttaa Suomen ulkopuolella asuviin eläkeläisiin.

esittäkää näkemyksenne siitä, onko Suomen kanta kansaneläkkeeseen asetuksen 883/2004 7 ja 58 artiklan mukainen

Vastauksessaan 12.5.2025 STM toistelee hallituksen esityksen (HE) kantaa, jonka mukaan kansaneläkkeen voidaan katsoa olevan luonteeltaan samankaltainen etuus kuin Ruotsin takuueläke. Perusteluna esitetään muun muassa, että molemmat rahoitetaan valtion varoin. Toisaalla vastauksessa kuitenkin myönnetään, että sekä vakuutetut että työnantajat osallistuivat kansaneläkkeen rahoittamiseen aina vuoteen 2010 saakka. Tämä tarkoittaa, että suurin osa nykyisten kansaneläkeläisten eläkkeestä on rahoitettu työperusteisilla vakuutusmaksuilla.

Komission toinen kysymys on hallituksen kannalta vielä kriittisempi, koska komission viittaama asetuksen 7 artikla sisältää vapaan liikkuvuuden periaatteen, jonka mukaan etuuden maksamisen edellytykseksi ei saa asettaa maassa asumista. Lähtökohtaisesti kansaneläke-etuudenkin pitäisi siis asetuksen mukaan olla maasta vietävissä, eli maksettava myös toiseen EU-maahan muuttaneelle. Tästä ovat poikkeuksena vain nk. hybridietuudet, eli maksuihin perustumattomat erityisetuudet. Näihin kansaneläke ei kuitenkaan asetuksen järjestelmässä kuulu.

STM:n kanta näyttää olevan sama kuin hallituksen esityksessä, eli että vähimmäisetuuksia koskeva asetuksen 58 on erityissäännös, eikä sosiaaliturva-asetuksessa siten edellytetä vähimmäisetuudeksi luokiteltavan eläkkeen maksamista ulkomaille. Tällä kohtaa STM viittaa pelkästään yhteen oikeuskirjallisuuden lähteeseen, kun muissa juridisissa argumenteissa viittaukset ovat EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Tämä johtunee siitä, ettei EU-tuomioistuin ole koskaan todennut noin. ***

https://sivustakatsojadotcom.wordpress.com/2025/11/05/euroopan-komissio…

KYSYMYKSET JOITA EU- KOMISSIO ON ESITTÄNYT SUOMELLE

* selittäkää, miksi pidätte Suomen kansaneläkettä luonteeltaan samanlaisena kuin Ruotsin takuueläke ja miten Suomen kanta vaikuttaa Suomen ulkopuolella asuviin eläkeläisiin.

* esittäkää näkemyksenne siitä, onko Suomen kanta kansaneläkkeeseen asetuksen 883/2004 7 ja 58 artiklan mukainen

Vierailija kirjoitti:

Antti Maunu, Lakimies 

KANTELU KÄSITTELYN KULKU

Tietopyyntö EU- Komissiolta

*** Eduskunta päätti joulukuussa 2024 keskeyttää kansaneläkkeen maksun toisessa EU-maassa vakituisesti asuvilta 1.2.2025 alkaen. Kansaneläkelaitoksen (Kela) pidettyä lakia EU-oikeuden vastaisena sen laillisuutta perusteltiin viimekätisesti sillä, ettei komissio ole puuttunut Ruotsin päätökseen lopettaa sikäläisen takuueläkkeen maksu ulkomaille. Syntyi vaikutelma, että komissio olisi jotenkin hiljaisesti hyväksynyt maksamisen keskeyttämisen toisiin EU-maihin. Nyttemmin komissio on kuitenkin vaatinut Suomen hallitusta selvittämään kansaneläkkeen leikkauspäätöksen laillisuuden yksityiskohtia myöten. Saimme kirjeenvaihdon asiakirjapyynnöllä.

Saatuaan huomattavan määrän kanteluja sekä EU:n parlamentin vetoomuksen koskien tätä samaa asiaa komissio on 15.4.2025 vaatinut sosiaali- ja terveysm

Tämä on tärkeä viesti. Kiitos. Toivottavasti moni hädässä ja epävarmuudessa elävä vanhus ja vammainen  huomaa tämän miettiessään elämisen edellytyksiään tulevaisuudessa.

Mssä ihmeen hädässä kukaan elää? Selittäkää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antti Maunu, Lakimies 

KANTELU KÄSITTELYN KULKU

Tietopyyntö EU- Komissiolta

*** Eduskunta päätti joulukuussa 2024 keskeyttää kansaneläkkeen maksun toisessa EU-maassa vakituisesti asuvilta 1.2.2025 alkaen. Kansaneläkelaitoksen (Kela) pidettyä lakia EU-oikeuden vastaisena sen laillisuutta perusteltiin viimekätisesti sillä, ettei komissio ole puuttunut Ruotsin päätökseen lopettaa sikäläisen takuueläkkeen maksu ulkomaille. Syntyi vaikutelma, että komissio olisi jotenkin hiljaisesti hyväksynyt maksamisen keskeyttämisen toisiin EU-maihin. Nyttemmin komissio on kuitenkin vaatinut Suomen hallitusta selvittämään kansaneläkkeen leikkauspäätöksen laillisuuden yksityiskohtia myöten. Saimme kirjeenvaihdon asiakirjapyynnöllä.

Saatuaan huomattavan määrän kanteluja sekä EU:n parlamentin vetoomuksen koskien tätä samaa asiaa ko

Tämä on tärkeä viesti. Kiitos. Toivottavasti moni hädässä ja epävarmuudessa elävä vanhus ja vammainen  huomaa tämän miettiessään elämisen edellytyksiään tulevaisuudessa.

Tämähän oli tiedossa jo aiemmin ja on ihan yleistä, että EU kysyy lisätietoa viralliselta taholta, eikä luota omaa agendaa ajavien tarinaan. Sen sijaan jos tästä alkaisi vuoden päästä tuomioistuinjuttu, se olisi harvinaisempaa. Tässä teoreettisessa tilanteessa tuomio tulisi vuoden parin päästä siitä eli aikaisintaan 2028 tai 2029 pitäisi Suomen eduskunnan alkaa laatia ratkaisua.

Vierailija kirjoitti:

KYSYMYKSET JOITA EU- KOMISSIO ON ESITTÄNYT SUOMELLE

* selittäkää, miksi pidätte Suomen kansaneläkettä luonteeltaan samanlaisena kuin Ruotsin takuueläke ja miten Suomen kanta vaikuttaa Suomen ulkopuolella asuviin eläkeläisiin.

* esittäkää näkemyksenne siitä, onko Suomen kanta kansaneläkkeeseen asetuksen 883/2004 7 ja 58 artiklan mukainen

Suomi voisi aloittaa ennakoivasti lainsäädäntötyön, jossa kansaneläke harmonisoidaan vastaamaan EU:n vähimmäisetuutta paremmin asettamalla sille tulo- ja varallisuusrajat. Myös tuen taso voisi vastata toimeentulotukea yhteneväisesti.

Kun langettava tuomio tulee niin filibusterointi loppuu siihen paikkaan, sillä vahingot ja rahanmeno vaan lisääntyy. Kansaneläkkeethän on katkaistu säästösyistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KYSYMYKSET JOITA EU- KOMISSIO ON ESITTÄNYT SUOMELLE

* selittäkää, miksi pidätte Suomen kansaneläkettä luonteeltaan samanlaisena kuin Ruotsin takuueläke ja miten Suomen kanta vaikuttaa Suomen ulkopuolella asuviin eläkeläisiin.

* esittäkää näkemyksenne siitä, onko Suomen kanta kansaneläkkeeseen asetuksen 883/2004 7 ja 58 artiklan mukainen

Suomi voisi aloittaa ennakoivasti lainsäädäntötyön, jossa kansaneläke harmonisoidaan vastaamaan EU:n vähimmäisetuutta paremmin asettamalla sille tulo- ja varallisuusrajat. Myös tuen taso voisi vastata toimeentulotukea yhteneväisesti.

IMF on eilen kehottanut Suomea integroitumaan enemmän Eurooppaan. Sitä taustaa vasten harjoittamanne protektionismi on vakava ja haitallinen virhe Suomen  taloudelle.

Säästö ei ollutkaan motiivi vaan silmitön kateus invalideja, syntymäsokeita ja vanhoja raihnaisia suomalaisia kohtaan kun kerran suunnitellaan kärsimysten pitkittämistä vuosikausien päähän EU:n tuomioistuimen langettavasta tuomiosta piittaamatta.  

Pitääkö vanhusten ja vammaisten nyt  vähimmäisetuusasiakkaan kaltaisena kansaneläkeläisenä pyytää pankista lainan KALTAISTA rahoitusta vai mikä se muuttunut status hänellä nyt sitten on kun vähimmäisetuus ei olekkaan virallinen lakitermi Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Säästö ei ollutkaan motiivi vaan silmitön kateus invalideja, syntymäsokeita ja vanhoja raihnaisia suomalaisia kohtaan kun kerran suunnitellaan kärsimysten pitkittämistä vuosikausien päähän EU:n tuomioistuimen langettavasta tuomiosta piittaamatta.  

Pitääkö vanhusten ja vammaisten nyt  vähimmäisetuusasiakkaan kaltaisena kansaneläkeläisenä pyytää pankista lainan KALTAISTA rahoitusta vai mikä se muuttunut status hänellä nyt sitten on kun vähimmäisetuus ei olekkaan virallinen lakitermi Suomessa.

Pankista saa lainaa jos on takaisinmaksukykyä ja ei ole pakotelistalla. Yleensä ei kansaneläteillä ole kun eletään kädestä suuhun sosiaaliturvan varassa.

Kysyin keinoälyltä kelan lainanantosuunnitelmista:

Kela aikoo antaa lainaa lääkkeiden ostoon:

Tässä vastaus:

Jos Kela aikoo tarjota lainaa lääkkeiden ostoon, siihen liittyy monia juridisia ja sääntelyllisiä kysymyksiä, erityisesti pankkitoiminnan ja rahoituslainsäädännön näkökulmasta. Tällainen toimenpide, jossa tarjotaan lainaa lääkkeiden ostoon, saattaa edellyttää ilmoittamista ja lupia eri viranomaisilta, koska se voi liittyä rahoituspalveluiden tarjoamiseen, joka on EU:ssa tiukasti säänneltyä.

Keskeisiä asioita, jotka Kelaa saattaisivat koskea:

Rahoituspalvelujen tarjoaminen ja sääntely:

Suomessa ja EU:ssa rahoituspalveluiden tarjoaminen, kuten lainan myöntäminen, on pankkitoimintaa ja säädeltyä lainsäädännöllä. Jos Kela aikoo antaa lainaa lääkkeiden ostoon, sen täytyisi todennäköisesti toimia rahoituslaitoksen tavoin ja noudattaa kansallista ja EU:n lainsäädäntöä, kuten EU:n maksupalveludirektiiviä (PSD2) ja Suomen maksulaitoslainsäädäntöä.

Mikäli Kela ei ole rahoituslaitos, tämä voi edellyttää lainsäädännön muuttamista, jotta se voi laillisesti tarjota lainoja tai maksupalveluja. Rahoitustoiminta on säädelty tarkasti, ja siihen liittyy valvontaa, joka saattaa ulottua myös EU-tasolle.

Ilmoittaminen valvontaviranomaisille:

Mikäli Kela aloittaisi lainanantotoiminnan, sen pitäisi ilmoittaa asiasta Suomen Finanssivalvonnalle (Fiva), joka valvoo rahoitusmarkkinoiden sääntöjen noudattamista Suomessa.

Jos toiminta ulottuisi EU:n alueelle, Kela saattaisi joutua ilmoittamaan asiasta myös Euroopan valvontaviranomaisille tai noudattamaan EU:n rahoituspalvelulainsäädäntöä ja mahdollisesti passiivisuuden sääntöjä, jotka mahdollistavat toiminnan laajentamisen muihin EU-maihin.

Lääkkeiden rahoittaminen ja terveydenhuolto:

Lääkkeiden ostoon liittyvä lainan tarjoaminen voi liittyä myös terveydenhuollon lainsäädäntöön ja Kelan tehtäviin. Kela tarjoaa tällä hetkellä tukea lääkkeiden hankintaan esimerkiksi lääkekorvauksilla, mutta lainan tarjoaminen lääkkeiden ostoon on uusi askel, joka vaatii huolellista juridista harkintaa.

Tällaisen lainan tarjoaminen voi myös herättää kysymyksiä siitä, kuinka se liittyy kansallisiin terveydenhuollon tukiin ja korvauksiin. Lääkekorvaukset ja niiden rahoittaminen voivat olla ristiriidassa lainan tarjoamisen kanssa, ja täytyy varmistaa, ettei lainananto ole ristiriidassa muiden tukitoimien kanssa.

Asiakkaan suojaaminen ja riskit:

Lainanantoon liittyy riskejä, kuten asiakkaiden taloudellinen tilanteen tarkastaminen, korkojen määrittäminen ja asiakkaiden suojaaminen ylivelkaantumiselta. Jos Kela tarjoaa lainaa, sen täytyisi varmistaa, että lainan ehdot ja tarjoaminen eivät johda asiakkaiden ylivelkaantumiseen.

EU:ssa on voimassa tiukat säädökset kuluttajaluotoista, jotka säätelevät muun muassa luottokelpoisuuden arviointia ja asiakkaille annettavaa tietoa lainasta.

Yhteenveto

Jos Kela aikoo aloittaa lainanantotoiminnan lääkkeiden ostoon, se vaatii todennäköisesti merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia ja mahdollisesti ilmoittamista kansalliselle valvontaviranomaiselle (Finanssivalvonta) ja EU:n toimielimille. Toiminnan täytyy noudattaa sekä kansallista että EU:n rahoituspalvelulainsäädäntöä, ja siinä on huomioitava asiakkaiden taloudellinen suojaaminen sekä lainan eettinen ja oikeudellinen kestävyys.

Et voi syödä kakkua samalla kuin säilöt sitä. Ei ole mitään asiaa pidemmäksi aikaa ulkomaille jos oma elämä kustannetaan täysin valtion sosiaalieläkkeellä.

Ai se onkin jo voimassa. Kelan sivuilla sanotaan, että jos takaisinmaksu jää  maksamatta kela voi hakea maksutuomion käräoikeudelta ja siirtää velan perinnän ulosottoon. Tästä tulee lisäkuluja velalliselle. Näin sosuaalituki muuttuu velaksi Suomessa. Varsinainen miina. Kun hengen edellyttämät lääkkeet pitää saada, niin ihminen ottaa tuon velan. Jos ei pysty maksamaan, uutta lainaa ei saa mistään. Miten lääkkeet sitten saa.

Toisin kuin kansaneläkkeen katkaisuaktivistit täällä väittävät, ei ole mitenkään yleistä, että EU kysyy lisätietoja viralliselta taholta. Peräti 95  prosenttia valituksista ei aiheuta mitään toimenpiteitä. Kansaneläkevalitukset sensijaan poikivat heti selityspyyntöjä viranomaisille.

Vierailija kirjoitti:

Et voi syödä kakkua samalla kuin säilöt sitä. Ei ole mitään asiaa pidemmäksi aikaa ulkomaille jos oma elämä kustannetaan täysin valtion sosiaalieläkkeellä.

Vuoteen 2011 nykyiset eläkeiässä olevat yrittäjät ja työnantajat maksoivat kansaneläkemaksua ja sitä ennen myös työntekijät ja tämä maksettiin silloisille eläkeläisille suoraan aivan samalla tavalla kuin nykyiset työeläkkeetkin maksetaan nykyeläkeläisille. Kansaneläkkeet kuuluvat nykyeläkeläisille ja he ovat osuuttaan aikoinaan rahoittaneet monin tavoin. Nykyinen lakimuutos pettää heidän panoksensa ja eläkepäätökset salamannopealla lanimuutoksella, joka ei huomioi eläkerjestelmämme tavoitteita eri elämäntilanteita tarkoittavana turvana. Komissio havaitsi tämän.

Vaikka vuoteen 2011 saakka työnantajat maksoivat kansaneläkemaksua, se ei ollut ikinä osa työeläkejärjestelmää, vaan veroluonteinen maksu, jolla rahoitettiin Kelan maksamia kansaneläkkeitä.

Kansaneläke liittyi jo silloin perusturvaan, työeläke on ansiosidonnainen etuus.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka vuoteen 2011 saakka työnantajat maksoivat kansaneläkemaksua, se ei ollut ikinä osa työeläkejärjestelmää, vaan veroluonteinen maksu, jolla rahoitettiin Kelan maksamia kansaneläkkeitä.

Kansaneläke liittyi jo silloin perusturvaan, työeläke on ansiosidonnainen etuus.

Kumpikin kuuluu I pilariin ja niin on EU:ssakin ilmoitettu. Tässä ei teitä saivartelu auta.

Kysyin keinoälyltä kansaninvälisestä pilarijärjestelmästä:

Kuuluvatko työeläke ja kansaneläke molemmat I pilariin

Tässä vastaus:

Kyllä sekä työeläke että kansaneläke kuuluvat sosiaaliturvan I pilariin.

Tässä tarkemmin:

? Sosiaaliturvan pilarimalli (yleisesti Euroopassa ja myös Suomessa)

Sosiaaliturva jaetaan usein kolmeen pilariin:

I pilari lakisääteinen, julkinen eläketurva

Tähän kuuluvat kansaneläke ja työeläke.

Ne ovat pakollisia ja lakisääteisiä.

Tarkoitus on turvata vähimmäistoimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman sattuessa.

Rahoitus tulee työntekijöiden ja työnantajien maksuista (työeläke) sekä verovaroista (kansaneläke).

II pilari kollektiivinen, ammatillinen lisäeläke

Työnantajan tai alan järjestämä lisäeläke, ei pakollinen mutta voi perustua työehtosopimukseen.

III pilari yksilöllinen, vapaaehtoinen eläkesäästäminen

Henkilön itse ottamat vapaaehtoiset eläkevakuutukset tai säästöt.

? Suomessa

Kansaneläke (Kela) turvaa toimeentulon niille, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähän työeläkettä.

Työeläke (työeläkeyhtiöt, kuten Varma, Ilmarinen jne.) ansiosidonnainen, perustuu työuran aikaisiin ansioihin.

? Molemmat ovat lakisääteisiä ja osa julkista eläkejärjestelmää, joten ne kuuluvat I pilariin.

Lyhyesti:

Kyllä, sekä kansaneläke että työeläke kuuluvat sosiaaliturvan ensimmäiseen pilariin, eli julkiseen ja lakisääteiseen perusturvaan.