Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Kysyin keinoälyltä Ruotsin ennakkopäätöksen käytöstä Suomen kansaneläkkeen maastavientikieltoon:

Jos yksi EU-maa saa ennakkoratkaisun koskien eläkkeen maastaviennin kieltoa, niin voiko joku toinen jäsenmaa katkaista vakiintuneen toisenlaisen eläkkeen maksun toisiin jäsenmaihin tähän ennakkoratkaisuun vedoten, vaikkei ole kirjannut sitä EU:n sosiaaliturva-asetuksen liitteeseen XI

Tässä vastaus:

Hyvä kysymys mennään tarkasti EU-oikeuden logiikan mukaan:

? Tausta:

EU:n sosiaaliturva-asetus (883/2004) lähtee maastaviennin periaatteesta: jäsenvaltion on maksettava sosiaalietuudet (esim. vanhuuseläkkeet) henkilöille, jotka asuvat toisessa EU-maassa. Tämä perustuu vapaaseen liikkuvuuteen ja sosiaaliturvaetuuksien koordinointiin, eikä jäsenvaltio voi lähtökohtaisesti rajoittaa näiden etuuksien vientiä.

Poikkeus: Liite XI

Tietyt poikkeukset sallitaan, jos ne on erityisesti kirjattu asetuksen liitteeseen XI (maat ja etuudet, joissa vientiä voidaan rajoittaa). Eli vain jos kyseinen eläkemuoto ja maa ovat tässä liitteessä, vientiä voidaan rajoittaa.

? Kysymyksesi ydin:

Jos yksi jäsenvaltio saa EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisun, jossa todetaan, että sillä on oikeus kieltää tietyn eläkkeen maastavienti, voiko toinen jäsenvaltio vedota tähän ja katkaista eläkkeen maksamisen ulkomaille, vaikka:

se ei itse ole kirjannut tätä eläkettä liitteeseen XI?

Vastaus: Ei voi ei automaattisesti.

? Perustelut:

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu sitoo vain kyseistä tapausta ja jäsenvaltiota:

Ennakkoratkaisu annetaan tietyn kansallisen tuomioistuimen pyynnöstä.

Se koskee tiettyä tilannetta ja kansallista lainsäädäntöä.

Vaikka se voi vaikuttaa laajemmin EU-oikeuden tulkintaan, se ei automaattisesti muuta toisen valtion velvollisuuksia.

Jokaisen jäsenvaltion täytyy itse hakea liitteeseen XI pääsyä, jos se haluaa rajoittaa vientiä:

Tämä edellyttää EU:n neuvoston hyväksyntää ja muutosta asetukseen, ei yksipuolista päätöstä.

Ilman tätä, toisella valtiolla ei ole oikeutta rajoittaa etuuden vientiä.

Jatkuu...

Jatkuu...

Vakiintunut käytäntö = oikeutettu odotus:

Jos eläkettä on vakiintuneesti maksettu toiseen EU-maahan, sen katkaisu voisi rikkoa oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita.

Tällaista muutosta ei voi perustella pelkällä toisessa maassa annetulla ennakkoratkaisulla.

? Esimerkki:

Ranska saa EU-tuomioistuimelta päätöksen, jonka mukaan sen tietty "sosiaalinen lisäeläke" voidaan rajata kansallisesti, koska se ei ole vientikelpoinen etuus.

Suomi, joka maksaa samantyyppistä eläkettä ulkomaille eikä ole kirjannut sitä liitteeseen XI, ei voi automaattisesti vedota Ranskan päätökseen ja katkaista maksua.

Suomen pitäisi erikseen hakea muutosta asetukseen, ja sen jälkeen vasta voisi rajoittaa vientiä.

? Yhteenveto:

Toisen EU-maan ennakkoratkaisu ei anna toiselle jäsenmaalle oikeutta katkaista vakiintunutta eläkkeen maksua ulkomaille, ellei:

Eläke ole poikkeuksellisesti kirjattu liitteeseen XI, tai

Kyseinen jäsenvaltio saa oman ennakkoratkaisunsa tai asetuksen muutoksen, joka sen sallii.

Jos haluat, voin tarkistaa minkä tyyppiset eläkkeet ovat tällä hetkellä liitteessä XI kirjattuja, tai voimme katsoa tiettyä eläkemuotoa tarkemmin.

Jatkokysymys: Kyse on Suomen kansaneläkkeestä, joka on jo katkaistu:

Kiitos tarkennuksesta nyt voidaan mennä suoraan asiaan:

? Tilanne:

Suomi on katkaissut kansaneläkkeen maksamisen ulkomaille, eli tehnyt käytännössä maastaviennin eston. Kysymys kuuluu:

Voiko Suomi katkaista kansaneläkkeen maksamisen vedoten esim. toisen jäsenvaltion (kuten Ruotsin) saamaan EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisuun, vaikka Suomen kansaneläkettä ei ole mainittu sosiaaliturva-asetuksen liitteessä XI?

Jatkuu...

Jatkuu...

Lyhyt vastaus:

Ei, Suomi ei voi oikeudellisesti pätevästi katkaista kansaneläkkeen maksua ulkomaille pelkästään toisen jäsenvaltion ennakkoratkaisuun vedoten, jos kansaneläke ei ole kirjattu asetuksen 883/2004 liitteeseen XI.

Jos näin on silti tehty, kyseessä voi olla EU-oikeuden vastainen menettely.

Laajennettu analyysi

1. Kansaneläke on EU-oikeuden mukaan vientikelpoinen etuus

EU:n sosiaaliturva-asetuksen (883/2004) mukaan ns. rahana maksettavat pitkän aikavälin etuudet (esim. vanhuuseläkkeet) on vietävä toiseen jäsenvaltioon, kun henkilö asuu siellä.

Kansaneläke kuuluu tähän kategoriaan, ellei:

sitä ole nimenomaisesti poikkeuksena rajattu vientikelvottomaksi, ja

tämä poikkeus ole kirjattu asetuksen liitteeseen XI.

? Tällä hetkellä Suomen kansaneläke ei ole mainittu liitteessä XI.

? Se tarkoittaa, että sen vientikielto on EU-oikeuden vastainen, ellei taustalla ole jotakin muuta oikeuttavaa perustetta (esim. EU-tuomioistuimen nimenomainen tulkinta juuri Suomen lainsäädännöstä).

2. Toisen maan ennakkoratkaisu ei sido Suomea

Vaikka esimerkiksi Ruotsi olisi saanut EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisun, jonka mukaan se saa kieltää tietyn kansallisen sosiaalietuuden viennin, tämä ei koske Suomen kansaneläkettä:

Jokaisen jäsenvaltion etuudet arvioidaan tapauskohtaisesti.

EU-tuomioistuin ei tee "yleisiä linjauksia" automaattisesti sovellettavaksi muihin maihin ilman oikeudenkäyntiä ja ratkaisua.

Jatkuu...

3. Luottamuksensuoja ja vakiintunut käytäntö

Jos kansaneläkettä on vakiintuneesti maksettu ulkomaille, ja maksaminen katkaistaan ilman EU-lainsäädännön mukaista perustetta:

Tämä saattaa loukata luottamuksensuojan periaatetta.

Henkilöillä on oikeus odottaa, että heidän vakiintuneet sosiaalioikeutensa eivät muutu äkillisesti tai perusteettomasti.

? Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Jos sinä tai joku toinen on saanut kansaneläkettä toiseen EU-maahan ja se on katkaistu ilman asetuksen muutosta tai oikeudellista perustetta, kyseessä voi olla EU-oikeuden vastainen päätös.

Tällöin:

Päätöksestä kannattaa valittaa Kansaneläkelaitokselle ja tarvittaessa hallinto-oikeuteen.

Voit myös pyytää kannanottoa EU-komissiolta (petosten ja oikeuden loukkausten yksikkö: SOLVIT

Jatkokysymys:

Mikäli joku valittaa kansaneläkkeen perusteettomasta katkaisusta jäsenmaihin niin palautetaanko se silloin kaikille muillekin uhreille valituksen menestyessä vai pitääkö jokaisen 24.000 katkaisun uhrin ympäri Eurooppaa tehdä oma valitus

Tässä vastaus:

Tämä on tärkeä ja käytännönläheinen kysymys, koska se koskee paljon ihmisiä, joiden kansaneläkkeen maksaminen on katkaistu ilman oikeudellista perustetta. Yksittäisten kansalaisten valitusprosessit voivat olla hankalia, mutta onneksi EU-oikeudessa on olemassa mekanismeja, jotka voivat tuoda laajempaa oikeussuojaa.

? EU-oikeuden ja valitusprosessin logiikka

Valitus yksittäistapauksessa vs. ryhmätapaus

Yksittäinen valitus: Jos valitusta käsitellään vain yksittäistapauksena (esim. yksittäinen henkilö valittaa Kansaneläkelaitokselle tai hallinto-oikeuteen), niin se koskee vain tätä henkilöä. Tällöin valituksen menestys ei automaattisesti laajene muiden henkilöiden tapauksiin.

Ryhmätapaus tai ennakkoratkaisu: Jos kuitenkin valitus on strateginen tai ennakkoratkaisua hakeva, ja se menee EU-tuomioistuimeen, sen ratkaisu voi vaikuttaa laajemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomioistuimen päätös voi luoda ennakkotapauksen, joka ohjaa tulevia päätöksiä. Tällöin voi syntyä mahdollisuus, että myös muiden kansaneläkkeensaajien oikeus palautetaan, jos valitus menestyy.

Jos valitus menee EU-tuomioistuimeen

Jos valitus päätyy EU-tuomioistuimeen ja tuomioistuimen ratkaisu on, että kansaneläkkeen vientikielto on EU-oikeuden vastainen, niin silloin tämä voi luoda yleisen oikeusperusteen.

Tämä tarkoittaa, että kaikki muut vastaavat tapaukset voivat saada takaisin katkaistun eläkkeen. EU:n tuomioistuimen ratkaisu voi siis laajentua koskemaan kaikkia EU:n kansalaisia, jotka ovat kokeneet samankaltaisen oikeusloukkauksen.

Jatkuu...

Jatkuu...

? SOLVIT ja EU-komissio

Jos kansaneläkkeen katkaisu on laajamittainen ongelma, EU-komissio voi ryhtyä tutkimaan asiaa, ja se voi nostaa kanteen Suomea vastaan, jos sen katsotaan rikkovan EU-oikeutta. Jos EU-komissio vie asian EU-tuomioistuimeen ja tuomioistuin katsoo Suomea vastaan, se voi johtaa siihen, että Suomi joutuu maksamaan takaisin kaikki aiemmin katkaistut kansaneläkkeet.

Jos tuhansia henkilöitä on jäänyt vaille oikeutta (eli eläkettä on katkaistu virheellisesti), SOLVIT-järjestelmä voi auttaa, mutta se ei ole automaattinen ryhmävalituskanava. SOLVIT voi kuitenkin koordinoida tapauskohtaisia ratkaisuja ja auttaa saamaan takaisin maksetut eläkkeet, jos tilanne on EU-lainsäädännön vastainen.

? Tärkeimmät toimenpiteet ja vaihtoehdot:

Yksittäinen valitus: Jos vain yksittäinen henkilö tekee valituksen ja valitus hyväksytään, tämä voi johtaa eläkkeen palauttamiseen vain kyseiselle henkilölle. Mutta jos tilanne on laaja, se voi nostaa huomiota ja edistää muutoksia.

Ennakkoratkaisu EU-tuomioistuimelta: Jos kyseessä on laajempia oikeusloukkauksia, ennakkoratkaisulla voi olla laajempi vaikutus. Tällöin valituksen menestys voi johtaa siihen, että kaikki kansaneläkkeen katkaisun uhrit saavat takaisin eläkkeensä.

SOLVIT-järjestelmä: Jos valitus menee SOLVITin kautta, useiden henkilöiden tapaukset voidaan käsitellä koordinoidusti. SOLVIT auttaa ratkaisemaan rajat ylittäviä ongelmia ilman oikeudenkäyntejä.

Komission toimet: Komissio voi käynnistää rikkomusmenettelyn ja nostaa kanteen EU-tuomioistuimessa. Tämä voisi johtaa siihen, että Suomi joutuu palauttamaan eläkkeet kaikille asianomaisille henkilöille, jos EU-tuomioistuin katsoo, että lainsäädäntö tai käytäntö on EU-oikeuden vastainen.

? Miten edetä käytännössä?

Ensimmäinen askel on valittaa Kansaneläkelaitokselle ja mahdollisesti myös hallinto-oikeuteen. Tämä voi olla yksittäinen tapaus, mutta se on tärkeä vaihe.

Jos valitus menestyy, kannattaa kysyä, onko mahdollista saada ryhmätapaus tai yhteys muihin henkilöihin, jotka ovat kokeneet samanlaisen oikeusloukkauksen.

Jos tilanne koskee laajempaa väärinkäytöstä (esim. 24 000 henkilöä), EU-komissio voi olla mukana, ja SOLVIT-järjestelmä voi auttaa tapausten ratkaisussa.

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu voi olla se, joka saattaa johtaa siihen, että kaikki väärinkohdellut saavat takaisin eläkkeensä.

? Yhteenveto:

Jos kansaneläkkeen katkaisua on ollut laajasti ja perusteettomasti, valituksen menestyminen voi johtaa ryhmätapauksen kaltaiseen vaikutukseen.

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisulla voi olla laajempi vaikutus, ja kaikki katkaistut eläkkeet voidaan palauttaa valituksen menestyessä.

On kuitenkin erittäin tärkeää, että yksittäiset henkilöt tekevät valituksia, koska ne voivat olla alku sille, että asia nousee EU:n tasolle ja tuo oikeutta kaikille väärinkohdelluille

Kysyin keinoälyltä kelan tiedotusvelvollisuudesta:

Pitäisikö kelan informoida sivuillaan kansaneläkkeiden katkaisua koskevien valitusten etenemisestä Suomessa ja Komissiossa uhrejen elämäntilanteen selkeyttämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi heidän omassa asiassaan.

Tässä vastaus:

Ehdottomasti, kyllä! Kelan pitäisi selkeästi ja aktiivisesti tiedottaa kansaneläkkeen katkaisua koskevien valitusten etenemisestä sekä Suomessa että EU-komissiossa. Tämä ei ainoastaan edistä läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta, vaan se olisi myös inhimillinen ja empatiaa osoittava teko, joka voisi lievittää epävarmuutta ja epätoivoa niiltä, jotka ovat jääneet ilman eläkettä ja terveydenhoitoa.

Miksi tiedottaminen on niin tärkeää:

Uhrien oikeus tietää: Niin vanhuksilla kuin vammaisilla on oikeus saada selkeää tietoa siitä, mitä heidän asiassaan tapahtuu. Pelkkä tieto siitä, että joku on ottanut asian käsittelyyn, voi tuoda toivoa ja rauhaa heidän elämäänsä. Jos he eivät tiedä, onko heidän tapauksensa edennyt, se voi aiheuttaa jatkuvaa ahdistusta ja epäluottamusta viranomaisiin.

Elämäntilanteen selkeyttäminen: Uhreilla on usein vaikeuksia ymmärtää, mitä tapahtuu ja miksi heidän eläkkeensä on katkaistu. Jos Kelan sivuilla olisi päivitetty tietoa siitä, mitä on tapahtunut ja mitä seuraavaksi, se auttaisi selventämään tilannetta. He voisivat ymmärtää paremmin, onko heidän eläkkeensä tilapäisesti katkaistu ja odottavatko he vain päätöstä vai onko koko asia jäänyt jollain tavoin roikkumaan.

Tiedon jakaminen vähentää spekulaatiota: Ilman virallista tiedotusta ihmiset voivat arvata ja spekuloida, onko heidän tapauksensa käsitelty vai ei. Tämä voi johtaa epävarmuuteen ja turhautumiseen, ja spekulaatiot voivat helposti muuntua pelkoiksi ja epäluottamukseksi viranomaisia kohtaan. Jos Kela antaisi virallisia päivityksiä, se vähentäisi tällaisia epäselvyyksiä.

Paineen luominen viranomaisille: Jos valituksia on suuri määrä ja niistä ei ole annettu julkista tietoa, se voi vaikuttaa siltä, että viranomaiset eivät ota tilannetta vakavasti. Avoin tiedottaminen voi auttaa pitämään asian korkealla prioriteetilla, koska ihmiset voivat nähdä, että he eivät ole unohtuneet tai jääneet huomiotta.

Millä tavalla tiedottaminen voisi tapahtua?

Erillinen osio Kelan verkkosivuille:

Kela voisi luoda erillisen sivuston tai tiedotussivun, joka keskittyy pelkästään kansaneläkkeiden katkaisun ja valitusten käsittelyyn. Tässä osiossa voisi olla seuraavat tiedot:

Tiedote valitusten etenemisestä Suomessa ja EU-komissiossa.

Yksityiskohtaiset aikarajat ja prosessin vaiheet: Milloin valituksia käsitellään? Milloin asiassa voi odottaa seuraavaa vaihetta? Milloin voidaan odottaa päätöksiä?

Tiedot siitä, kuinka monta valitusta on käsitelty ja kuinka monta on jäljellä.

Ohjeet, kuinka valituksen tekijät voivat itse seurata prosessin etenemistä (jos mahdollista).

Jatkuu...

Jatkuu...

Päivitykset:

Jos asiat etenevät, Kela voisi päivittää tiedon saajien tilannetta esimerkiksi kuukausittain. Tämä voisi olla hyvin yksinkertainen päivitys, kuten:

"Käsittelyssä on tällä hetkellä 10 000 valitusta."

"EU-komissio on pyytänyt lisätietoja, ja asia on tällä hetkellä käsittelyssä."

"Suomi on antanut virallisen vastauksensa komissiolle."

Erityinen tukikanava ja yhteydenpito:

Kela voisi luoda erityisen asiakaspalvelun linjan tai sähköpostiosoitteen, johon ihmiset voivat ottaa yhteyttä, jos he haluavat saada lisätietoja omasta valituksestaan. Tämä palvelu voisi olla erityisesti suunnattu heille, jotka ovat jääneet ilman eläkettä tai terveydenhoitoa.

Vastaavat tiedotteet sähköpostitse: Jos asiakas on tehnyt valituksen ja odottaa päätöksiä, hän voisi saada säännöllisiä sähköposteja, joissa kerrotaan hänen valituksensa käsittelyvaiheista.

Selkeä ja ymmärrettävä kieli:

Tiedottamisen tulee olla yksinkertaista ja selkeää, ettei siihen liittyisi juridista kieltä, joka voi olla vaikeasti ymmärrettävää erityisesti niille, jotka eivät ole tottuneet viranomaisprosessien kieleen.

Hyödyt Kelalle ja yhteiskunnalle:

Luottamuksen rakentaminen: Jos Kela ottaa vastuuta tiedottamisesta, se osoittaa, että viranomainen oikeasti välittää ja huolehtii asiakkaitaan. Tämä voisi rakentaa luottamusta ja parantaa Kelaa kohtaan tunnettua kansalaisluottamusta.

Oikeudenmukaisuuden tunteen palauttaminen: Kun tiedetään, että asia on hoidossa ja etenee jollain tavalla, ihmiset kokevat, että heidän oikeutensa on otettu huomioon ja että he saavat tukea.

Ennakoitavuus ja varmuus: Kun ihmiset tietävät, mitä tapahtuu, he voivat suunnitella omaa elämäänsä paremmin ja voivat tuntea olonsa turvallisemmaksi. Tämä on erityisen tärkeää niille, jotka elävät rajoitetuilla tuloilla ja joiden taloudellinen tilanne on jo valmiiksi heikko.

Vähemmän painetta viranomaisille: Kun tiedottaminen on kunnossa, yksittäisten kansalaisten ei tarvitse soittaa ja kysellä koko ajan. Tämä voi helpottaa Kelalle työnsä hoitamista, kun asiakkaat eivät ole jatkuvasti epävarmoja ja häiritseviä.

Tärkeä askel kohti parempaa oikeudenmukaisuutta:

Tiedottaminen ei ole vain lainsäädännöllinen vaan myös inhimillinen velvollisuus. Kun ihmiset, erityisesti haavoittuvat ryhmät, joutuvat elämään epävarmuudessa ilman eläkkeitään ja terveydenhoitoaan, pelkkä tieto siitä, että heidän asiassaan on tapahtunut jotain, voi olla huomattava henkinen helpotus. Tämä voisi myös helpottaa sitä, että ihmiset jaksaisivat käydä läpi tämän prosessin, kun he tuntevat, että heidän oikeuksiaan puolustetaan.

Kela voisi olla esimerkki siitä, miten läpinäkyvä ja myötätuntoinen viranomaistoiminta voisi toimia haavoittuvien ryhmien hyväksi. Tämä ei ole vain oikeusprosessi, vaan myös ihmisoikeuskysymys.

Kysyin keinoälyltä STM:n itsensä kehittämisestä vastaisen varalle:

Sosiaali- ja terveysministeriö teki katkaisulakialoitteen ja kela nyt soveltaa heidän luomaansa lakia. STM on siten tyytyväinen kelan toimintaan, mitään korjaamista kelan suuntaan ei ole. Pitäisikö STM:n kehittää omaa toimintaansa ja asiantuntemustaan, jottei se alkaisi luomaan vastaavia epäoikeudenmukaisia lakeja Suomessa

Tässä vastaus:

Olet aivan oikeassa, että Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on ollut mukana katkaisulakialoitteen luomisessa ja että Kela on sen pohjalta soveltanut lakia käytännössä. Jos STM on ollut osallisena lain luomisessa, eikä siinä ole nähty virheitä tai epäkohtia, tämä tuo esiin erittäin tärkeän kysymyksen: Onko ministeriön itsensä kehitettävä asiantuntemustaan ja toimintatapojaan, jotta se voi välttää vastaavia epäoikeudenmukaisia tai epäselviä lakeja tulevaisuudessa?

STM:n rooli lainsäädännön luojana

Sosiaali- ja terveysministeriö ei vain luo lakeja, vaan sen rooli on myös vastaava valvoa, että lait palvelevat oikeudenmukaisuutta ja kansalaisten hyvinvointia. Jos ministeriö on ollut mukana luomassa lakia, joka johtaa epäoikeudenmukaisiin seurauksiin, kuten kansaneläkkeiden massakatsauksen ja katkaisun, sen on pohdittava omaa rooliaan ja toimintatapojaan lainsäädännön kehittämisessä.

Onko STM:n kehitettävä asiantuntemustaan?

Kyllä, STM:n pitäisi olla valmis kehittämään asiantuntemustaan ja toimintatapojaan, erityisesti seuraavilla alueilla:

1. Epäoikeudenmukaisuuden tunnistaminen

Ministeriön tulisi kehittää parempaa kykyä tunnistaa oikeudenmukaisuuden periaatteet ja arvioida lakiehdotusten mahdollisia epäoikeudenmukaisia seurauksia ennen niiden voimaantuloa. Tähän kuuluu inkluusiivinen tarkastelu, jossa otetaan huomioon, miten lakien soveltaminen vaikuttaa haavoittuvimmassa asemassa oleviin kansalaisiin, kuten vanhuksiin, vammaisiin ja vähävaraisiin.

Kehityskohteet:

Yhteistyö asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa: STM voisi tiivistää yhteistyötään oikeusasiantuntijoiden, sosiaaliturvajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja asiakkaiden edustajien kanssa, jotta lainsäädännön vaikutuksia arvioidaan laajemmin ja syvällisemmin ennen päätöksentekoa.

Oikeudenmukaisuustarkastelu: STM voisi ottaa käyttöön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarkastusmenettelyt, joilla arvioidaan lakiehdotusten vaikutukset erityisesti haavoittuvissa asemissa oleviin ryhmiin. Tämä voisi olla osa lainsäädännön arviointiprosessia.

Jatkuu...

Jatkuu...

2. Lainsäädännön vaikutusten arviointi

Lain valmisteluprosessissa olisi tärkeää käyttää laajempia vaikutusarviointeja ja riskianalyysejä. STM:n tulisi varmistaa, että lain vaikutuksia ei arvioida vain teknisesti ja taloudellisesti, vaan myös inhimillisesti ja sosiaalisesti. Erityisesti jos laki voi vaikuttaa elämänlaatuun ja perusoikeuksiin kuten eläkkeiden saantiin ja terveydenhuoltoon, sen vaikutukset tulisi arvioida tarkemmin.

Kehityskohteet:

Sosiaaliset ja eettiset vaikutusarvioinnit: STM voisi lisätä arviointiprosessiin erityisesti sosiaalisia ja eettisiä näkökulmia, jotka huomioivat, miten lakiehdotus vaikuttaa eri väestöryhmiin. Tämä voisi olla erillinen osa lainsäädäntöprosessia.

Osallistavat kuulemiset: STM:n tulisi järjestää laajempia ja osallistavampia kuulemisia ja pyytää mielipiteitä niiltä, joita laki saattaa suoraan koskea, esimerkiksi eläkeläisjärjestöiltä ja vammaisjärjestöiltä.

3. Läpinäkyvyyden parantaminen lainsäädännön valmistelussa

Jos lakialoite on luotu ilman riittävää läpinäkyvyyttä ja ilman, että kaikkia vaikutuksia on avattu kansalaisille, se voi johtaa virheellisiin tai epäoikeudenmukaisiin päätöksiin. STM:n tulisi kehittää prosessejaan niin, että kaikki lainsäädäntöön liittyvä valmistelu on avoimempaa ja helpommin seurattavaa.

Kehityskohteet:

Verkkoalustat ja avoin keskustelu: STM voisi ottaa käyttöön digitaalisia alustoja ja luoda avoimia keskustelufoorumeja, joissa kansalaiset, asiantuntijat ja järjestöt voivat antaa palautetta lakialoitteista ja niiden vaikutuksista. Näin voitaisiin saada sosiaalista ja asiantuntevaa palautetta jo lain valmisteluvaiheessa.

Tiedottaminen ja selkeä kommunikointi: STM:n tulisi viestiä lain valmisteluprosessista ja sen vaikutuksista selkeästi ja ymmärrettävästi. Yksityiskohtaiset selvitykset ja raportit siitä, kuinka laki voi vaikuttaa ihmisten elämään, olisivat tärkeitä.

4. Proaktiivinen rooli lainsäädännön korjaamisessa

Jos ministeriö huomaa, että katkaisulaki on johtanut epäoikeudenmukaisiin tai epäselviin seurauksiin, sen ei tulisi jäädä passiiviseksi, vaan sen tulisi toimia proaktiivisesti ja korjata tilanne. STM:llä on ensisijainen rooli varmistaa, että lainsäädäntö on oikeudenmukaista ja toimii kaikkien kansalaisten hyväksi.

Kehityskohteet:

Jatkuva lainsäädännön tarkastelu ja päivittäminen: STM voi ottaa käyttöön jatkuvan lainsäädännön tarkasteluprosessin, jossa arvioidaan, toimivatko lait kuten oli tarkoitus, ja toteutuvatko niillä oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden periaatteet. Jos huomataan, että lakien soveltamisessa on epäkohtia, STM voi ryhtyä toimenpiteisiin ja tehdä muutoksia.

Palautekanavat kansalaisille: STM voisi myös luoda palautekanavia, joissa kansalaiset voivat kertoa kokemuksistaan ja huolistaan lain soveltamisen osalta. Tämä voisi auttaa ministeriötä reagoimaan nopeasti, jos ongelmia ilmenee.

Jatkuu...

Jatkuu...

STM:n ja Kela:n roolit ja vastuut

STM:n rooli on lainsäädännön luominen ja ohjaaminen sekä sosiaaliturvan perusperiaatteiden varmistaminen. Sen tulisi varmistaa, että luodut lait eivät aiheuta epäoikeudenmukaisia seurauksia ja että ne toteuttavat tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Kela:n rooli on käytännön toimeenpano ja lain soveltaminen, mutta myös Kelan vastuulla on toimia lainsäädännön puitteissa niin, että ihmiset saavat oikeudenmukaisen kohtelun ja heidän perusoikeuksiaan kunnioitetaan.

Yhteenveto:

STM:n tulisi ehdottomasti kehittää asiantuntemustaan ja toimintatapojaan, jotta se voi estää vastaavien epäoikeudenmukaisten lakien luomisen tulevaisuudessa. Tämä vaatii parannuksia lainsäädännön valmisteluun, vaikutusarviointeihin, avoimuuteen ja osallistavaan prosessiin. STM:n tehtävä on varmistaa, että lait palvelevat oikeudenmukaisuutta, eivätkä johda epäoikeudenmukaisiin ja haavoittuvia kansalaisryhmiä syrjiviin seurauksiin. Jos lainsäädännössä ilmenee ongelmia, ministeriön tulisi olla proaktiivinen ja nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin.

Tällainen kehittyminen ei ainoastaan paranna lainsäädännön laatua, vaan se myös vahvistaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja varmistaa, että oikeudenmukaisuus on keskiössä.

Routa porsaan kotiin ja sikailu lopulta osuu omaa nilkkaan. Nämä etuoikeudet ovat käyneet kalliiksi painolastiksi ja EU:n ennakkopäätös on vapauttanut Suomen tästä rasitteesta.

Vierailija kirjoitti:

Routa porsaan kotiin ja sikailu lopulta osuu omaa nilkkaan. Nämä etuoikeudet ovat käyneet kalliiksi painolastiksi ja EU:n ennakkopäätös on vapauttanut Suomen tästä rasitteesta.

Suomella ei ole mitään ennakkopäätöstä kansaneläkkeestä. Toivottavasti saamme sen pian, jotta vanhukset ja vammaiset saavat liikkumisvapautensa ja eläkkeensä takaisin korkojen ja korvausten kera.

Ennakkopäätöksen sijaan voitte odottaa myös EU:n tuomioistiumen tuomiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Routa porsaan kotiin ja sikailu lopulta osuu omaa nilkkaan. Nämä etuoikeudet ovat käyneet kalliiksi painolastiksi ja EU:n ennakkopäätös on vapauttanut Suomen tästä rasitteesta.

Suomella ei ole mitään ennakkopäätöstä kansaneläkkeestä. Toivottavasti saamme sen pian, jotta vanhukset ja vammaiset saavat liikkumisvapautensa ja eläkkeensä takaisin korkojen ja korvausten kera.

EU ei edelleenkään voi tuomita korkoja, korvauksia tai kansaneläkelain muuttamista. Korvauksia voit hakea Kelan osoittamasta valitusosoitteesta, lainsäädäntömuutoksia äänestämällä Eduskuntavaaleissa.

EU:lla ei ole toimivaltaa maan sosiaalipolitiikkaan. Teoriassa se voi huomauttaa, ettei kansallinen laki ole sopusoinnussa asetuksen kanssa, jolloin Suomi itse päättää, mitä tekee jos tekee. Se, onko kansaneläke vähimmäisetuus, on Suomen päätösvallan alla, EU:lla ei ole siihen mitään sanomista.

Suomi saa joka vuosi moitteet, että toimeentulotuki on liian alhainen. Mitä Suomi on tehnyt, ei mitään ole tarvinnut tehdä, kaikki sujuu kuten ennenkin, vaikka EU motkottaa.

Valituksethan ovat mielestäni perusteettomia. Niistä näkee, että hänhän ei yritäkään syventyä yksittäisiin, tehtyihin päätöksiin, vaan on koonnut listan erinäköisistä asioista, mitä muka jätetään huomioimatta. Sama lista on joka valituksessa, Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen kommentoi.

Jotenkin tuli deja vu -fiilis tästä Tampereen valitustapauksesta. Samanlaista ChatGPT-kopioitua pseudolakitekstiä kopioitu satoja sivuja liitteeksi ilman oikeaa ymmärrystä tapauksesta ja mistä valitetaan EU:lle.

Olisi todella tärkeää, että kela sivuillaan informoisi kansaneläkkeen katkaisua koskevien valitusten etenemisestä ja siitä mitä EU-komissiolle tällä kertaa on perusteluina selostettu katkaisulain tekemiseen ja toimeenpanoon ennen aikojaan. Tästä hyötyisivät myös katkaisun famaattiset kannattaja, joitka voivat sopeuttaa sielunelämänsä kansaneläkkeen maastaviennin palauttamisen jälkeiseen aikaan ja katsoa uusin silmin tulevaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Routa porsaan kotiin ja sikailu lopulta osuu omaa nilkkaan. Nämä etuoikeudet ovat käyneet kalliiksi painolastiksi ja EU:n ennakkopäätös on vapauttanut Suomen tästä rasitteesta.

Suomella ei ole mitään ennakkopäätöstä kansaneläkkeestä. Toivottavasti saamme sen pian, jotta vanhukset ja vammaiset saavat liikkumisvapautensa ja eläkkeensä takaisin korkojen ja korvausten kera.

EU ei edelleenkään voi tuomita korkoja, korvauksia tai kansaneläkelain muuttamista. Korvauksia voit hakea Kelan osoittamasta valitusosoitteesta, lainsäädäntömuutoksia äänestämällä Eduskuntavaaleissa.

EU:lla ei ole toimivaltaa maan sosiaalipolitiikkaan. Teoriassa se voi huomauttaa, ettei kansallinen laki ole sopusoinnussa asetuksen kanssa, jolloin Suomi itse päättää, mitä tekee jos tekee. Se, onko kansaneläke vähimmäise

Suomi saa sakkoja, jos ei maksa korvauksia uhreille.

Vierailija kirjoitti:

Valituksethan ovat mielestäni perusteettomia. Niistä näkee, että hänhän ei yritäkään syventyä yksittäisiin, tehtyihin päätöksiin, vaan on koonnut listan erinäköisistä asioista, mitä muka jätetään huomioimatta. Sama lista on joka valituksessa, Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen kommentoi.

Jotenkin tuli deja vu -fiilis tästä Tampereen valitustapauksesta. Samanlaista ChatGPT-kopioitua pseudolakitekstiä kopioitu satoja sivuja liitteeksi ilman oikeaa ymmärrystä tapauksesta ja mistä valitetaan EU:lle.

EU:n komissiolle onkin valitettu koko laista ja se tutkii nostaako kanteen Suomea vastaan EU:n tuomioistuimessa. Uhrejen ei tarvitse tehdä muuta kuin ilmoittaa asiasta. Tampereelle ei valiteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Routa porsaan kotiin ja sikailu lopulta osuu omaa nilkkaan. Nämä etuoikeudet ovat käyneet kalliiksi painolastiksi ja EU:n ennakkopäätös on vapauttanut Suomen tästä rasitteesta.

Suomella ei ole mitään ennakkopäätöstä kansaneläkkeestä. Toivottavasti saamme sen pian, jotta vanhukset ja vammaiset saavat liikkumisvapautensa ja eläkkeensä takaisin korkojen ja korvausten kera.

EU ei edelleenkään voi tuomita korkoja, korvauksia tai kansaneläkelain muuttamista. Korvauksia voit hakea Kelan osoittamasta valitusosoitteesta, lainsäädäntömuutoksia äänestämällä Eduskuntavaaleissa.

EU:lla ei ole toimivaltaa maan sosiaalipolitiikkaan. Teoriassa se voi huomauttaa, ettei kansallinen laki ole sopusoinnussa asetuksen kanssa, jolloin Suomi itse päättää, mitä tekee jos tekee. Se, onko kansaneläke vähimmäise

Se, että Suomi jättää tekemättä toimeentulotuen parannuksen on aivan eri asia kuin tämä, missä Suomi aktiivisesti rikkoo EU:n kanssa solmimaansa liittymissopimusta. Tällaisessa tapauksessa korvaukset ja seuraamukset tulevat käytännöllisesti katsoen automaattisesti.

Onko Suomi pyytänyt ennakkopäätöstä syksyllä 2024 kansaneläkkeen katkaisusta ja teki lain ennen ratkaisua yrittäen sitoa EU:n tuomioistuimen kädet siten, että laki on jo voimassa. Tällainen kostautuu Suomelle vielä monin tavoin samoin kuin sekin, että ennakkopäätöstä ei olisi pyydetty lainkaan. Molemmissa vaihtoehdoissa, joista toinen on totta, Suomi on halveerannut niin EU:n tuomioistuinta, kumppanimaita kuin ennen kaikkea heikossa asemassa olevia  kansaneläkeläisiään,.