Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (8830)
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö katkaisijat tajunneet, että työkyvyttömyyseläkeläiset ovat vammaisia ja kansainvälisten vammaislakien suojelun piirissä.
Sorretaanko toimeentulo- tai asumistuen saajia kun eivät saa tukeaan vastaavasti Espanjaan? Silläkin elää monia heikossa asemassa olevia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö katkaisijat tajunneet, että työkyvyttömyyseläkeläiset ovat vammaisia ja kansainvälisten vammaislakien suojelun piirissä.
Sorretaanko toimeentulo- tai asumistuen saajia kun eivät saa tukeaan vastaavasti Espanjaan? Silläkin elää monia heikossa asemassa olevia.
Monet kansaneläkeläiset ovat saaneet toimeentulo- tai asumistukea Suomessa, mutta jättäneet ne Suomeen muuttaessaan toiseen jäsenmaahan. Nyt jää sitten eläkekin vastaavassa tilanteessa. Toimeentulotuki ja asumistuki on merkitty liitteeseen XI eduiksi, joita ei makseta ulos Suomesta. Kansaneläkettä ei ole tässä liitteessä mainittu. Siksi se kuuluu maksaa, muutoin kyseessä on nyt tapahtunut sortotoimenpide.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö katkaisijat tajunneet, että työkyvyttömyyseläkeläiset ovat vammaisia ja kansainvälisten vammaislakien suojelun piirissä.
Sorretaanko toimeentulo- tai asumistuen saajia kun eivät saa tukeaan vastaavasti Espanjaan? Silläkin elää monia heikossa asemassa olevia.
Monet kansaneläkeläiset ovat saaneet toimeentulo- tai asumistukea Suomessa, mutta jättäneet ne Suomeen muuttaessaan toiseen jäsenmaahan. Nyt jää sitten eläkekin vastaavassa tilanteessa. Toimeentulotuki ja asumistuki on merkitty liitteeseen XI eduiksi, joita ei makseta ulos Suomesta. Kansaneläkettä ei ole tässä liitteessä mainittu. Siksi se kuuluu maksaa, muutoin kyseessä on nyt tapahtunut sortotoimenpide.
Kyseisestä säädöksestä löytyy myös Ruotsin garantipension kansaneläkkeen vierestä. Jos sielläkin rinnastettu toisiinsa, niin kai silloin toimitaan samoin eli ei makseta sitä ulkomaille, kuten ennakkopäätös ilmaisee.
No ei varmasti löydy. Jos löytyisi niin mitään lakimuutosta ei olisi tarvinnut tehdä emmekä olisi nyt selityksen velkaa yhtään minnekään EU:ssa.
Menette siis edelleen virheellisesti täällä rinnastamaan Ruotsin garantipensionin Suomen vammaisia koskevaksi? Luupäät!
Mitähän siirtotyöläisiä ne Suomen syntymäsokeat ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö katkaisijat tajunneet, että työkyvyttömyyseläkeläiset ovat vammaisia ja kansainvälisten vammaislakien suojelun piirissä.
Sorretaanko toimeentulo- tai asumistuen saajia kun eivät saa tukeaan vastaavasti Espanjaan? Silläkin elää monia heikossa asemassa olevia.
Kenellä siellä on hyvä olla. Kauempaa katsoen näyttää omituiselta, että kaikki puolueet lähtivät pönkittämään Petteri Orpon hallitusta velkajarrukonsensuksessa ja silti kansalle esitetään välikysymysteatteria. Uskottavuus ? Miksi on niin tärkeää pitää juuri tämä hallitus pystyssä. Ihmisillä on vain yksi elämä. Ketä lämmittää se, että Suomen velka on vuonna 2040 pohjpismaisella tasossa. Mistä te tiedätte millä tasolla muiden maiden velka silloin on. Eivöt ne pysähdy paikalleen odottamaan Suomen kirimistä eikä maailma ole silloin tällainen. Tämmöinen 40 prosentin ja EU:n tavoitteita kunnianhimoisempi kärsimysnäytelmä, ketä varten se on. Purran ja Orpon näyttämusen halua vaan. Muka lapsia ja lapsenlapsia varten. Eihän heitä edes synny sinne. Nykysuomalaisten hillitön hallintakulttuuri on aivan kamalaa katsottavaa.
Tiesittekö, että muista maista poiketen Suomen työeläke katsotaan 1 pilariin kuuluvaksi sosiaaliturvaksi sen pakollisuuden ja lakisääteisyyden vuoksi (samaan pilariin kansaneläkkeen kanssa). Tästä on sovittu liittymissopimuksessa ja se on tunnustettu monta kertaa EU:n lainsäädännön tiimellyksessä. Tämä on eläkejärjestelmämne ylläpidon ja rahoituksen kannalta herkkä erikoisasema, jonka EU voi muuttaa ainoastaan mikäli me itse teemme eläkejärjestelmäämme liittymissopimukseen nähden muutoksia. Kansaneläkkeen katkaisu jäsenmaihin on radikaali muutos ja voi vaarantaa olemassa olevan liittymissopimuksen eläkeosuuden kaikkinensa. Se avasi EU:lle mahdollisuuden halutessaan päästä eroon Suomen erikoisasemasta eläkevakuutusjärjestelmän ja rahoituksen suhteen.
Ulkomaiset eläkevakuuttajat jo kärkkyvät rajalla tuloa Suomeen kun kansaneläkkeen katkaisu avasi tien.
Kysyin onko Ruotsin garantipension mainittu samoissa liitteissä kuin Suomen kansaneläke asetuksessa no. 883/2004. Näin ChatGPT vastasi:
Erittäin hyvä ja tarkka kysymys kyllä, nämä kaksi (Suomen kansaneläke ja Ruotsin garantipension) ovat samassa EU-luokassa ja samassa liitteessä, eli Liitteessä X asetuksessa (EY) N:o 883/2004.
Tarkemmin:
📘 Asetus (EY) N:o 883/2004 Liite X
Luettelo erityisistä ei-vakuutusperusteisista rahaetuuksista
(List of special non-contributory cash benefits)
Näihin kuuluvat etuudet, jotka:
ovat osittain sosiaalivakuutusluonteisia, mutta eivät perustu vakuutusmaksuihin,
ja joita ei tarvitse maksaa rajojen yli, vaan ainoastaan henkilön asuinmaassa (artikla 70).
Suomi (Finland)
Liitteessä lukee (suoraan englanninkielisestä virallisesta versiosta):
FINLAND National pension (Kansaneläke)
Ruotsi (Sweden)
Samassa liitteessä, muutamaa riviä alempana:
SWEDEN Guarantee pension (Garantipension)
💡 Merkitys
Molemmat Suomen kansaneläke ja Ruotsin garantipension ovat siis:
samaa etuusluokkaa EU-oikeudessa: special non-contributory cash benefits (SNCB),
ei-vientikelpoisia EU-asetuksen 883/2004 artiklan 70 nojalla,
ja siksi kumpikin maa saa rajata ne maksettaviksi vain asuinmaahan.
📄 Lähde:
EUR-Lex: Regulation (EC) No 883/2004 Annex X
(kohta Annex X Special non-contributory cash benefits, otsikon alla maat lueteltuna aakkosjärjestyksessä)
Yhteenveto:
Kyllä Suomen kansaneläke ja Ruotsin garantipension ovat molemmat mainittu Liitteessä X, eivät Liitteessä XI.
Ne kuuluvat siis samaan EU-luokitukseen ja ovat yhtä lailla ei-vientikelpoisia.
Ruotsi rajasi, SUOMI EI RAJANNUT. Suomi Ei kirjannut kansaneläkettä liitteeseen XI. Suomi ei noudata EU:n protokollaa. Suomi väitti, että EU:n tuomioistuimen Ruotsia koskeva päätös Takuueläkkeestä koskisi muka Suomen kansaneläkkeen varassa eläviä vammaiisia. Suomi joutuu EU:n hampaisiin rikkomuksesta. Suomen työeläkkeiden rahoitusmonopoli on nyt vaarassa, koska pakettiin kuuluu koko liittymissopimuksen aikainen eläkejärjestelmä kansaneläke mukaan lukien. EU haluaa kaikki jäsenmaat kattavan rajat ylittävän eläkevakuutysmarkkinan, mutta Suomea suojasi liittymissopinuksen meitä koskeva ehto. Tyhmintä, mitä tässä taloustilanteessa on tehdä on avata markkinat ulkomaisille vakuutusyhtiöille.
Jos Ruotsin takuueläkettä ei olekkaan liitteessä XI hekin joutuvat maksamaan sen jäsenmaihin. Jättikö Ruotsi homman puolitiehen. Kuinka ollakkaan.
Ruotsin rikkomus on kuitenkin vähäinen verrattuna siihen mitä Suomi teki ja se näkyy jo suhtautumisessa droonirahoitukseenkin.
Loppujen lopuksi Ruotsin tekemä katkaisu on vain vuoden vanhempi kuin Suomen, joten molemmat ovat tuoreita EU:n mittakaavassa. Voi olla, että Ruotsinkin toiminta on lööpin alla EU:ssa. Ruotsin esimerkki jo siivitti Suomea käyttämään hyväkseen EU-tuomioistuimen päätöstä aivan eri ihmisryhmälle. Muut jäsenmaat seuraavat perässä. Eivät nekään tarvitse EU:n hyväksyntää etukäteen jos Suomikaan ei tarvitse. Se katsotaan nyt samoin kuin todellinen yhteensopivuus. Samalla selviää todelliset EU-maat ja feikki-jäsenet.
Ei tiennyt puolalaistyttö vuonna 2017 minkä sopan Pohjoismaille keitti :)
Sanni Grahn-Laasonenkin iloitsi, että Norjakin aikoo tehdä saman. Eurooppalaisen yhtenäisyyden ja sopimusten purkautuminen on selkeä tavoite ja iloinen asia kokoomukselle. Nyt vaan pidätetään hengitystä, että meneekö läpi.
Vierailija kirjoitti:
Menette siis edelleen virheellisesti täällä rinnastamaan Ruotsin garantipensionin Suomen vammaisia koskevaksi? Luupäät!
Olet kyllä ihastuttava ihminen. Mielelläänhän sitä elämääsi rahoittaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menette siis edelleen virheellisesti täällä rinnastamaan Ruotsin garantipensionin Suomen vammaisia koskevaksi? Luupäät!
Olet kyllä ihastuttava ihminen. Mielelläänhän sitä elämääsi rahoittaisi.
Sinä et rahoita yhtään mitään. Kaikkea nämä kuvittelevatkin. Eläkkeet on maksettava saajan luonteenpiirteistä riippumatta. Kansaneläke ei ole miltään osin harkinnanvarainen, oli ihastuttava tai ei. Täällä nämä katkaisijat koko ajan vetoavat tunteisiin, että onko joku köyhä vai rikas, onko tehnyt sitä tai tätä elämässään, onko asunut missäkin, onko vammainen, onko juoppo, onko hoitanut lapsia väärään aikaan ja liian kauan, onko ollut yrittäjä, onko tyhmä, viisas, kiero, rikollinen ja ties vaikka mitä. Kansaneläke kuuluu ihan lain mukaan kaikille ilman edellytykset täyttävälle ilman mitään lisäselvityksiä ihmisestä. Annatte kansaneläkkeestä aivan väärää viestiä siitä, että joku jossakin voisi harkinnallaan päättää saako sitä vai ei ja että jos on kiva ja taipuisa, niin mahdollisuudet olisivat paremmat. Lähtökohtaisesti ette taida ollenkaan tietää miten yhteiskunta pelaa. Pärstäkertoimella ei saa olla merkitystä.
Oliko katkaisulain käsittelyssä edes otettu huomioon liittymissopimuksessa Suomelle neuvoteltu eläkevakuutuksia koskeva erikoisasema ja sen vaarantuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menette siis edelleen virheellisesti täällä rinnastamaan Ruotsin garantipensionin Suomen vammaisia koskevaksi? Luupäät!
Olet kyllä ihastuttava ihminen. Mielelläänhän sitä elämääsi rahoittaisi.
Miten muuten voisi kuvailla ihmisiä, jotka näkevät suunnattomasti vaivaa viedäkseen vanhuksilta ja vammaisilta elämisen edellytykset kodeissaan vakiintuneissa asuinmaissaan. Aina voi parantaa asennettaan ja ajattelunsa avaruudellisuutta eikä märehtiä omaa erinomaisuuttaan.
Jatkuu...
2. Perhe ja läheiset: Oikeus vaatia hyvitystä ja vahingonkorvausta
Jos viranomaisen virheellinen tai laiminlyöty toiminta on johtanut henkilön kuolemaan, kuolleen henkilön perhe tai läheiset voivat:
Vaatia vahingonkorvauksia valtiolta tai kunnalliselta viranomaiselta (esim. Kela). Tämä perustuu vahingonkorvauslakiin, jossa käsitellään vastuu viranomaisilta, jos heidän toiminnastaan on aiheutunut kuolema tai vakavia terveydellisiä seurauksia.
Rikosilmoitus: Jos viranomaisten toiminta täyttää rikoksen tunnusmerkit (esim. virkarikos tai törkeä huolimattomuus), perhe voi tehdä rikosilmoituksen ja vaatia oikeudenkäynnissä hyvitystä.
3. Vastuu ja korvaukset valtiolle
Jos viranomaisten toiminta on aiheuttanut kuoleman, on mahdollista, että valtiolle tai viranomaiselle määrätään korvauksia:
Vahingonkorvauksia voidaan vaatia, ja tuomioistuin voi määrätä valtion korvamaan aiheutuneet menetykset, kuten perheelle aiheutuvat taloudelliset ja henkiset vahingot.
Tunnustettu vahinko: Vahingonkorvauksessa otetaan huomioon, kuinka vakavia seurauksia viranomaisen toimimattomuudesta tai virheellisistä päätöksistä on seurannut.
4. Kansalaiselle tarjottavat oikeudet ja turvakeinot
Jos henkilö kokee, että hänen oikeuksiaan on loukattu (esimerkiksi kansaneläkkeen ja terveydenhoidon katkaisun vuoksi), hän voi:
Valittaa Kelaan tai muihin viranomaisiin päätöksistä ja pyytää asian tarkistamista.
Kantelun tekeminen oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, jos epäilee viranomaisten toiminnan olevan lainvastaista.
Korkeimman hallinto-oikeuden kautta hakea valituslupaa ja nostaa asiassa oikeudellisia toimia.
Yhteenveto:
Jos vanhus tai vammainen henkilö kuolee kansaneläkkeen ja terveydenhoidon katkaisun seurauksena, viranomaisen vastuuseen joutuminen riippuu siitä, onko kyseessä viranomaisten virheellinen, huolimaton tai lainvastainen toiminta. Jos viranomainen on toiminut törkeän huolimattomasti tai rikkonut viranomaistoimia koskevia sääntöjä, voidaan vaatia rikosvastuuta, vahingonkorvauksia ja virkarikossyytteitä.
Perheenjäsenet voivat myös vaatia vahingonkorvauksia valtiolta tai viranomaiselta ja tarvittaessa tehdä rikosilmoituksen, jos toiminta täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Tällaisessa tilanteessa olisi tärkeää, että asianomaisten oikeuksia puolustetaan ja viranomaiset joutuvat vastuuseen mahdollisista virheistään, erityisesti jos virhe on johtanut henkilön kuolemaan.