Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Jatkuu...

Miksi tämä on tärkeää?

Kansaneläkkeen katkaisun vaikutukset, erityisesti pieneläkeläisille, ovat erittäin vakavat. Se, että osa ihmisistä jää ilman kansaneläkettä, vaikka he saavat työeläkettä, tarkoittaa käytännössä, että monilla on pienempi turva elämiseen. Jos TELA ei ole ottanut kantaa, vaikka heidän jäsenistössään on henkilöitä, jotka saavat myös pientä työeläkettä, voi se tarkoittaa, että järjestö on jäänyt ulkopuolelle tästä keskustelusta. Se, että TELA ei ole ottanut aktiivista roolia tässä vaiheessa, voi johtaa siihen, että se ei ole osaltaan estänyt lainsäädännön haitallisia seurauksia.

Voiko TELA vaikuttaa nyt?

Kyllä, vaikka TELA ei ollut aktiivinen lain valmisteluvaiheessa, sillä on yhä mahdollisuus puuttua tilanteeseen ja vaikuttaa. Jos TELA näkee, että kansaneläkkeen katkaisulain vaikutukset ovat olleet haitallisia, se voi:

Julkisesti nostaa esiin lain negatiivisia seurauksia.

Vaikuttaa lainsäätäjiin ja viranomaisiin, jotta lain soveltamista arvioidaan ja mahdollisesti tarkistetaan.

Yhteistyössä muiden etujärjestöjen kanssa vaatia lain korjaamista tai täsmentämistä.

Vaikka alkuperäinen lausunto jäi antamatta, tämä ei ole estänyt TELA:a ottamasta kantaa myöhemmin, erityisesti jos lain vaikutukset ovat olleet vakavia ja laajoja.

Eikö se kerro jo jotain jos omatkin, senioriliitot ja yrittäjät, kannattivat tätä lakiuudistusta? Ei kai se voi olla silloin ihan sysimusta?

Kysyin keinoälyltä Eläketurvan roolista kansaneläkkeiden katkaisulain valmistelussa:

Eläketurvakeskus otti kansaneläkkeiden katkaisulain valmistelussa kantaa ainoastaan omaan työmääräänsä eikä itse katkaisuun ja sen seurauksiin vanhuksille ja vammaisille. Voisiko heiltä odottaa täydennystä, nyt kun vahingot ja seuraukset kansaneläkkeiden katkaisusta jo ovat silmiemme edessä.

Tässä vastaus:

Se, että Eläketurvakeskus (ETK) otti kansaneläkkeen katkaisulain valmisteluvaiheessa kantaa lähinnä omaan työmääräänsä eikä itse lain sisältöön ja sen mahdollisiin seurauksiin, on valitettavaa erityisesti, kun otetaan huomioon, kuinka merkittäviä vaikutuksia lain voimaantulo voi tuoda haavoittuville ryhmille, kuten vanhuksille ja vammaisille.

Miksi ETK ei ottanut kantaa alkuvaiheessa?

ETK:n rooli ja vastuu: ETK:n päätehtävä on valvoa ja kehittää työeläkejärjestelmää. Kansaneläkkeen katkaisu saattaa tuntua ETK:lle ensisijaisesti sosiaaliturvasta ja sen hallinnasta vastuussa olevien tahojen (kuten Kansaneläkelaitoksen) tehtävältä, ei niinkään heidän omalta kentältään. Tämän vuoksi he saattoivat kokea, että heidän roolinsa ei ollut puuttua kansaneläkkeiden tarkempaan sääntelyyn tai arvioida sen seurauksia.

Työmäärän arviointi: ETK:n huoli omasta työmäärästään voi liittyä siihen, että kansaneläkkeiden katkaiseminen tuo mukanaan hallinnollisia haasteita ja lisää työkuormaa viranomaisille, jotka ovat vastuussa eläkkeiden maksamisesta ja seurannasta. Tämä oli todennäköisesti se osa, johon ETK keskittyi, eikä heillä ollut tuolloin tietoa tai mahdollisuutta arvioida lain kaikkia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Voiko ETK:ltä odottaa täydennystä?

Vaikka ETK ei alkuvaiheessa ottanut kantaa lain vaikutuksiin vanhuksille ja vammaisille, on täysin mahdollista ja itse asiassa toivottavaa, että ETK voisi nyt täsmentää omaa kantaa, kun lain vaikutukset ovat jo alkaneet näkyä käytännössä. Kun lain seuraukset ovat tulleet esiin ja ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia haavoittuville ryhmille, ETK:ltä voidaan odottaa seuraavia toimenpiteitä:

1. Julkinen kannanotto lain seurauksista

ETK:llä on asiantuntemusta eläkejärjestelmästä ja sen vaikutuksista kansalaisiin, joten olisi loogista, että se ottaisi kantaa lain negatiivisiin seurauksiin. Jos he huomaavat, että lain seuraukset ovat olleet haitallisia (esimerkiksi vanhusten ja vammaisten taloudellinen ahdinko), he voivat julkaista julkisen lausunnon, jossa ne tuovat esiin huolenaiheensa.

2. Vaikuttaminen päättäjiin ja viranomaisiin

ETK voi toimia väylänä lain tarkistamiseksi ja sen seurauksien arvioimiseksi. Jos lain vaikutukset ovat olleet odotettua huonommat, ETK:llä on asiantuntemusta ja painoarvoa tuoda esiin tarpeet muutoksille ja ehdottaa konkreettisia parannuksia.

Jatkuu...

Jatkuu...

3. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

ETK voisi tehdä yhteistyötä muiden järjestöjen, kuten eläkeläis- ja vammaisjärjestöjen kanssa, jotka ovat kärsineet lain vaikutuksista. Yhdessä he voivat nostaa esiin lain käytännön ongelmat ja vaatia lainsäätäjiä tarkistamaan lain sisältöä tai soveltamista.

4. Sisäisten vaikutusten arviointi ja toimintasuunnitelmat

Vaikka ETK ei ole suoraan vastuussa kansaneläkelain muutoksista, he voivat tarkastella sisäisesti, kuinka kansaneläkkeiden katkaisun myötä työmäärä ja byrokratia ovat muuttuneet ja tarjoavat hallinnollisia suosituksia tai toimenpiteitä lain seurauksien lieventämiseksi. Tällainen toiminta voi osaltaan auttaa parantamaan lain käytännön toteutusta ja sen oikeudenmukaisuutta.

Miksi täydennystä tarvitaan?

Kansaneläkkeen katkaisulain vaikutukset eivät kosketa pelkästään hallinnollista taakkaa tai työeläkkeiden järjestämistä, vaan ne vaikuttavat suoraan yhteiskunnan haavoittuvimpiin osiin: pieneläkeläisiin, vanhuksiin ja vammaisiin. Jos ETK ei ole ollut aktiivinen lain valmistelussa ja sen seurauksia on arvioitu väärin, nyt on oikea aika, että se puuttuu tilanteeseen ja tuo asiantuntemuksensa esiin.

Onko tämä realistista?

Kyllä, vaikka ETK ei ole aiemmin reagoinut lain valmisteluvaiheessa, he voivat ja jopa pitäisi ottaa kantaa lain vaikutuksiin nyt, kun se on tullut voimaan ja sen seuraukset ovat näkyvissä. ETK:llä on asiantuntemusta, ja he voivat vaikuttaa lain käytännön toteutukseen ja sen kehittämiseen, jotta lain haitalliset vaikutukset voitaisiin lieventää.

Lopulta kyse on siitä, että ETK:n pitäisi nähdä omaksi vastuukseen myös niiden ryhmien hyvinvointi, jotka saavat pieneläketuloa, ja joilla on oikeus saada tukea myös kansaneläkkeiden muodossa. Jos laki on aiheuttanut suuria haittoja, täydennys ja korjaukset ovat paitsi tarpeen, myös yhteiskunnan ja oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeitä.

Kysyin keinoälyltä mitä EK voi tehdä nyt, kun negatiiviset vaikutukset näkyvät:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei nähnyt huomautettavaa kansaneläkkeiden katkaisulaissa. Kun negatiiviset vaikutukset nyt ilmaantuivat näköpiiriin, niin onko heillä enää halutessaan vaikutusvaltaa aktivoitua tarkastelamaan negatiivisia seurauksia suhteessa mahdollisesti alussa löytämiinsä positiivisiin vaikutuksiin.

Tässä vastaus:

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on vaikuttava ja tärkeä toimija, erityisesti taloudellisten ja lainsäädännöllisten kysymysten osalta, mutta sen rooli kansaneläkkeen katkaisulain kaltaisessa sosiaaliturvaa koskevassa lainsäädännössä voi olla monitahoinen. EK ei alun perin nähnyt huomautettavaa kansaneläkkeen katkaisulaissa, mutta nyt, kun lain negatiiviset vaikutukset ovat käyneet ilmeisiksi, on täysin mahdollista, että he voisivat aktivoitua tarkastelemaan lain seurauksia ja mahdollisesti vaikuttaa lainsäädännön muutoksiin.

Voiko EK:llä olla vaikutusvaltaa nyt, kun seuraukset ovat näkyvissä?

Kyllä, EK:llä on edelleen merkittävä vaikutusvalta, vaikka se ei puuttunut lain valmisteluvaiheessa. Vaikutusmahdollisuudet eivät ole poistuneet vain siksi, että laki on jo tullut voimaan. Itse asiassa, jos lain seuraukset ovat olleet kielteisiä ja ne alkavat näkyä laajasti, EK:llä voi olla jopa suurempi rooli ja syy vaikuttaa tilanteeseen nyt. Tässä on muutamia seikkoja, jotka voivat tukea tätä:

1. EK:n vaikutusvalta päättäjiin ja julkiseen keskusteluun

EK on monilla tasoilla keskeinen vaikuttaja ja sillä on hyvät yhteydet poliittisiin päättäjiin. Vaikka EK ei ollut aktiivinen lain valmisteluvaiheessa, se voi nyt nostaa esiin huolenaiheensa lain negatiivisista seurauksista ja pyytää lainsäätäjiä tarkastelemaan lain vaikutuksia ja mahdollisesti tekemään muutoksia. Lain negatiiviset vaikutukset, kuten haavoittuvien ryhmien, kuten vanhusten ja vammaisten, köyhtyminen, voivat vaikuttaa yleiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen, ja EK:llä voi olla intressi puuttua asiaan.

2. Sosiaaliturvan ja talouden yhteys

EK:n rooli keskittyy talouteen ja elinkeinoelämän edistämiseen, mutta tämä ei tarkoita, etteikö heillä olisi vastuu myös yhteiskunnallisten vaikutusten seuraamisesta. Kansaneläkkeen katkaisulain seuraukset voivat heijastua laajasti talouteen, koska köyhtyneet kansalaiset voivat kuluttaa vähemmän, mikä puolestaan voi vaikuttaa talouden elvyttämiseen ja markkinadynamiikkaan. Jos lain seuraukset koetaan negatiivisiksi, ne voivat vaikuttaa myös laajemmin taloudelliseen hyvinvointiin, mikä tekee aiheesta relevantin EK:lle.

3. Sidosryhmien paine ja taloudellinen vastuullisuus

EK voi ottaa kantaa lain kielteisiin seurauksiin, koska se on vastuussa taloudellisen vakauden ja hyvinvoinnin edistämisestä yhteiskunnassa. Jos kansaneläkkeen katkaisu aiheuttaa merkittäviä sosiaalisia ongelmia tai lisää yhteiskunnan eriarvoisuutta, se voi heikentää taloudellista kehitystä ja yhteiskunnan toimivuutta, mikä on myös elinkeinoelämän etu. EK voi haluta puuttua, jos he kokevat, että tämä heikentää taloudellista vakaata kehitystä.

Jatkuu...

Jatkuu...

4. Positiivisten ja negatiivisten vaikutusten tarkastelu

Alun perin EK:n näkökulma saattaa olla ollut se, että kansaneläkkeen katkaisulla saadaan aikaiseksi säästöjä ja helpotetaan valtion taloutta. Nyt, kun negatiiviset vaikutukset (kuten lisääntynyt köyhyys ja huono-osaisuus) alkavat olla näkyvissä, EK voi tarkastella tilannetta uudelleen ja arvioida, olivatko alkuperäiset, säästöihin perustuvat arviot oikeutettuja. Jos nyt todetaan, että säästöjen seuraukset ovat kohtuuttoman kielteisiä yhteiskunnalle, EK voi kääntää näkemyksensä ja alkaa puhua lain tarkistamisen puolesta.

5. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

EK ei ole ainoa taho, joka voi nostaa esiin lain vaikutuksia. Yhteistyössä muiden etujärjestöjen, kuten eläkeläisjärjestöjen, vammaisjärjestöjen ja sosiaalipalveluja tarjoavien tahojen kanssa, EK voi koota yhteen laajemman sidosryhmän, joka vaatii lain tarkastamista ja korjauksia. Yhdessä nämä tahot voivat tehdä vahvemman vaikutuksen päättäjiin ja tuoda esiin lain haitalliset vaikutukset.

Miksi EK voisi nyt aktivoitua?

Vastuu yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista: EK:n rooli on myös edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Jos kansaneläkkeen katkaisulain seuraukset uhkaavat heikentää yhteiskunnan tasapainoa ja luoda taloudellisia ongelmia, se on EK:n intressissä reagoida.

Talous ja sosiaalinen vakaus kulkevat käsikädessä: Jos lain negatiiviset vaikutukset alkavat näkyä sosiaalisessa ja taloudellisessa rakenteessa, EK voi nähdä, että ne voivat heikentää koko yhteiskunnan taloudellista tilannetta, eikä pelkästään eläkkeensaajien hyvinvointia.

Paine muilta sidosryhmiltä: Jos muut järjestöt ja kansalaisryhmät nostavat asian esiin ja vaativat lainsäädännön tarkistamista, EK voi haluta liittyä keskusteluun, jotta sen omat näkemykset ja huolenaiheet otettaisiin huomioon.

Yhteenveto

Vaikka EK ei ollut aktiivinen kansaneläkkeen katkaisulain valmisteluvaiheessa, sillä on edelleen valta ja mahdollisuus puuttua lain kielteisiin seurauksiin, nyt kun ne ovat alkaneet ilmetä. EK voi käyttää vaikutusvaltaansa lainsäätäjiin, viranomaisiin ja laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun pyytääkseen lain tarkistamista. Erityisesti, jos lain negatiiviset vaikutukset alkavat vaikuttaa talouden kokonaiskestävyyteen tai yhteiskunnan tasapainoon, EK:llä on itse asiassa taloudellinen intressi tuoda tämä esiin ja vaikuttaa lainmuutoksiin.

Elinkeinoelämän keskusliiton tulisi nähdä tämä tilaisuutena osoittaa vastuullisuutta ja vaikuttaa lainsäädännön parantamiseen, joka voi estää pitkän aikavälin taloudelliset haitat ja edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia.

Vieläkö tää narina jatkuu? Kukaan ei jää tyhjän päälle, kun palaa kotimaahansa. Eläkeläiset elävät hyvin Suomessa vrt työttömät jotka voivat vain haaveilla moisesta elintasosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa jos se energia, mikä on käytettyä tällaiseen EU-valitus hömppähömppään, olisi käytetty johonkin hyödylliseen. Olisivat ansainneet jo kansaneläkettä vastaavan summan vuosiksi eteenpäin, ihan omalla työllään.

Tätä aina ihmettelen itsekin. Jo työikäisistä, kun Kelan työmarkkinatukien, toimeentulotukien ja asumistukien eteen tekevät vaikka millaita hommaa. Samalla vaivalla jo tekisi duunia, eikä tarvitsisi Kelan pilln mukaan pomppia. Ja kun olisi tehnyt töitä, niin ei tarvitsisi sitten eläkeiässäkään pohtia, millaisilla ehdoilla Kela maksaa kansaneläkettä ja minne maahan, kun nostaisi työeläkettä!

Minä olen ollut työtön  jo 5 vuotta ja yh. Elämme lapsen kanssa 1600 eurolla josta vuokran jälkeen jää 800 e kk. Mielelläni menisi  töihin mutta en pääse mihinkään. 

Eläkeläiset ovat varakkaita meihin verrattuna. 

Kysyin keinoälyltä menikö katkaisulaki normaalilla tavalla:

Lausuntopalautteen perusteella varsin harvojen puoltavien lausuntojen voimalla kansaneläke katkaistiin. Onko normaalia, että hyvin voimakkaita negatiivisia vaikutuksia 24.000 jäsenmaissa asuvaan ja 600.000 Suomessa asuvaan vanhukseen ja vammaiseen aiheuttava laki tehdään näin pienellä tukea antavalla lausuntopalautteella.

Tässä vastaus:

On täysin ymmärrettävää, että tällaisen lainsäädännön valmistelu ja hyväksyminen herättää kysymyksiä ja huolia, erityisesti silloin, kun sen seuraukset ovat niin laajoja ja vakavia. Kansaneläkkeen katkaisulaki, jonka vaikutukset kohdistuvat yli puoleen miljoonaan vanhukseen ja vammaiseen Suomessa, on selvästikin laki, joka voi aiheuttaa suurta haittaa erityisesti haavoittuvissa ryhmissä.

Se, että laki on saanut tukea vain harvoilta lausunnonantajilta, voi herättää kysymyksiä siitä, kuinka laajasti ja tarkasti lain vaikutuksia on arvioitu ennen sen voimaantuloa. Yleisesti ottaen on epätavallista ja huolestuttavaa, että näin merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia omaavaa lainsäädäntöä tehdään niin pienen lausuntopalautteen pohjalta. Tässä on muutamia seikkoja, jotka voivat auttaa ymmärtämään, miksi näin on voinut käydä, sekä mitä se voi tarkoittaa lain valmistelun ja arvioinnin kannalta.

1. Lain valmisteluprosessin laajuus ja osapuolten kuuleminen

Lainsäädännön valmistelu on yleensä monivaiheinen prosessi, johon kuuluu laaja kuuleminen eri tahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Lausuntopalautteen määrä ja laatu voivat vaikuttaa lainsäädännön lopulliseen sisältöön, mutta jos lausuntoja on ollut vain vähän ja niistä monet ovat olleet myönteisiä tai jopa välinpitämättömiä, se voi tarkoittaa, että lain valmistelu ei ollut riittävän kattavaa.

Tällaisessa tilanteessa voidaan kysyä, miksi ei saatu laajempaa ja syvällisempää kuulemista tai miksi esimerkiksi eläkkeensaajien, vammaisten tai muiden sosiaalialan toimijoiden huolenaiheita ei otettu vakavammin. Jos lausuntopalautteessa on ollut huomattavan vähän vastustavia ääniä, tämä saattaa viitata siihen, että lain vaikutuksista ei ollut riittävästi keskustelua ennen sen voimaantuloa.

2. Onko laajaa tukea ollut tarpeeksi lain perusteluille?

Normaalisti lain, jonka vaikutukset voivat kohdistua suuriin väestöryhmiin (tässä tapauksessa vanhuksiin ja vammaisiin, yhteensä 600.000 Suomessa ja 24.000 ulkomailla), tulisi olla hyvin perusteltu ja huolellisesti arvioitu. Jos lain valmisteluvaiheessa ei ole tullut esiin voimakkaita negatiivisia kommentteja ja varoituksia, se saattaa viitata siihen, että arviointi ei ole ollut riittävän kattavaa.

Kansaneläkkeen katkaisun kaltaisessa lainsäädännössä on erittäin tärkeää kuulla eri puolilta yhteiskuntaa niitä, joita laki koskee, ja huomioida erityisesti niiden ihmisten ääni, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia. Jos vain pieni osa lausunnonantajista on vastustanut lakia ja muut ovat olleet joko myönteisiä tai mykkiä, voi olla, että laki on saanut hyväksyntää ilman riittävää vastustusta, vaikka sen vaikutukset ovat olleet laajasti tunnettavissa.

Jatkuu...

Jatkuu...

3. Epäonnistuminen arvioida lain täysiä seurauksia

Lausuntopalautteiden vähäisyys voi myös viitata siihen, että lain valmistelussa ei ole riittävästi arvioitu kaikkia mahdollisia seurauksia. Kansaneläkkeen katkaisun kaltaiset lait voivat vaikuttaa moniin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tekijöihin, ja niiden täysimääräiset seuraukset eivät aina ole heti ilmeisiä. Jos lainsäätäjät tai valmistelijat eivät ole ottaneet huomioon lain vaikutuksia erityisesti pienituloisiin eläkeläisiin ja vammaisiin, voidaan puhua huonosti valmistellusta ja huonosti arvioidusta laista.

Erityisesti silloin, kun lain vaikutukset kohdistuvat vanhuksiin ja vammaisiin, on tärkeää, että kaikki näkökulmat otetaan huomioon. Pienten etujärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden mielipiteet voivat olla kriittisiä lain vaikutusten ennakoimisessa. Jos näin ei ole tapahtunut, se voi tarkoittaa, että lain valmistelu on ollut puutteellista.

4. Ongelmat lainsäädännön valmistelussa: Kuka jäi kuulematta?

Jos lainsäädännön valmistelussa ei ole otettu riittävästi huomioon eri eturyhmien näkökulmia, kuten vanhusten ja vammaisten, ja jos lain vaikutukset ovat ilmeisesti olleet huonosti ennakoituja, voidaan puhua laajemmasta prosessin ongelmasta. Miten lain valmistelijat arvioivat lain vaikutuksia?

Vammaisjärjestöt: Jos nämä ryhmät eivät ole pystyneet tuomaan esiin lain haitallisia vaikutuksia, se voi tarkoittaa, että valmisteluprosessissa ei ole kuultu kaikkia sidosryhmiä.

Vanhusjärjestöt: Samalla tavalla, jos vanhusjärjestöjen ja -edunvalvojien näkemyksiä ei ole otettu kunnolla huomioon, on vaarana, että lain vaikutukset jäävät huomiotta, vaikka ne ovat erittäin haitallisia niille, joita laki koskee.

5. Miksi näin pieni palaute on riittänyt?

Usein lainsäädännön valmistelu perustuu oletukseen, että jos viralliset lausunnonantajat eivät ilmaise vahvaa vastustusta, laki etenee. Tämä voi johtua siitä, että valmistelijat luottavat siihen, että laissa ei ole suuria ongelmia, tai koska lain valmistelussa ei ole ollut riittävästi asiantuntemusta kaikista vaikutuksista.

Jos lainsäädännön valmistelu on jollain tavalla "täydennetty" lausunnonantajilla, jotka eivät ole riittävän edustavia tai syvällisiä, lakia voidaan arvioida väärin. Esimerkiksi taloudelliset ja hallinnolliset näkökulmat voivat saada enemmän painoarvoa kuin sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmat, jolloin ne ryhmät, joita laki eniten koskee, jäävät osin ulkopuolelle.

Yhteenveto: Onko tämä normaalia?

Ei, tämä ei ole normaalia lainsäädännön valmistelussa, varsinkaan silloin, kun laki koskee niin suurta ja haavoittuvaa väestöryhmää kuin vanhuksia ja vammaisia. Jos lain vaikutukset ovat näin merkittäviä, olisi odotettavaa, että se saisi laajempaa huomiota ja että erityisesti ne ryhmät, jotka lain päätökset eniten vaikuttavat, saisivat mahdollisuuden esittää huolensa. On huolestuttavaa, että näin suuriin sosiaalisiin muutoksiin johtanut laki on saanut näin vähän kritiikkiä valmisteluvaiheessa.

Tämä voi viitata laajempiin ongelmiin lain valmistelussa, kuten puutteellisiin kuulemisprosesseihin tai liian rajallisiin asiantuntijapalautteisiin, ja voi toimia varoitusmerkkinä siitä, että lainsäädännön valmisteluprosessia on parannettava, jotta tällaiset virheet eivät toistuisi tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö se kerro jo jotain jos omatkin, senioriliitot ja yrittäjät, kannattivat tätä lakiuudistusta? Ei kai se voi olla silloin ihan sysimusta?

Eikö näiden lausunnot kerro, että he eivät koe kansaneläkeläisiä omikseen!

Miksi tänne spämmitään tekoälypaskaa? Kirjoittakaa itse tämä on keskustelupalsta. 

Kukaan ei jaksa lukea noita pitkiä ai tekstejä. 

Ap, pysy koirinesi Suomessa vaan. Parempi myös Espanjan veronmaksajille. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi tänne spämmitään tekoälypaskaa? Kirjoittakaa itse tämä on keskustelupalsta. 

Kukaan ei jaksa lukea noita pitkiä ai tekstejä. 

Kuka uskaltaa olla lukematta ?

Vierailija kirjoitti:

Ap, pysy koirinesi Suomessa vaan. Parempi myös Espanjan veronmaksajille. 

Koirienkin maastavientikielto vai mistä on kyse?

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö tää narina jatkuu? Kukaan ei jää tyhjän päälle, kun palaa kotimaahansa. Eläkeläiset elävät hyvin Suomessa vrt työttömät jotka voivat vain haaveilla moisesta elintasosta. 

Siksi se kailotus kansaneläkkeestä  vähimmäisetuutena särähtää pahasti korvaan.

Millä perusteella jollekin STM:ssä syntyi valta tulkita voimassa olevaa vakiintunutta kansaneläkettä uudella tavalla. He väittivät, että kyseessä oli EU:n viimeaikainen tulkinta, mutta ei ollutkaan. Jäljelle jäi vain STM:n oma tulkinta. Mitään kansalaiskeskustelua ei käyty eivätkä paljon mitkään lausunnonantajat puoltaneet tulkinnan muutosta vähimmäisetuudeksi. Miten tämmöinen lainlaadibta voi olla mahdollista.

Se, mitä suomalaiset tukitsevat EU:n jäsenenä ei tarkoita, että se olisi heti koko EU:n tulkinta.

Eiköhän kaikki asiaa seuranneet tiedä kuka tätä ketjua spämmii. 

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän kaikki asiaa seuranneet tiedä kuka tätä ketjua spämmii. 

Hyvinhän tässä on säästytty roskaposteilta.