Lue keskustelun säännöt.
Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
24.09.2024 |
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (9306)
Jos kansaneläke muutetaan eläke-etuudesta vähimmäisetuudeksi, sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia ihmisten oikeuksiin ja taloudelliseen toimeentuloon. Seuraavia asioita voidaan pohtia:
Väheneminen etuuksien saamisoikeudessa: Vähimmäisetuudeksi muuttaminen voi tarkoittaa, että kansaneläke ei enää takaa yhtä suurta turvaa kuin aikaisemmin. Tämä voi vaikuttaa erityisesti matalapalkkaisiin tai pitkiä aikoja työttömänä olleisiin ihmisiin, jotka saattavat jäädä vaille riittävää toimeentuloa.
Verotuksen ja sosiaaliturvan muutokset: Vähimmäisetuuden myötä voi tulla muutoksia myös verotukseen tai muihin sosiaaliturvaetuuksiin. Tällöin saattaa olla eroa siinä, kuinka paljon etuuksia voidaan maksaa tai kuinka ne voivat vaikuttaa muiden etuuksien saantiin.
Elämänlaadun heikkeneminen: Mikäli kansaneläke lasketaan riittämättömäksi ja muuttuu vain vähimmäisehdoksi, se voi heikentää erityisesti ikääntyneiden, pitkäaikaistyöttömien tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden taloudellista tilannetta. Tämä voi lisätä köyhyyttä ja eriarvoisuutta yhteiskunnassa.
Oikeudelliset kysymykset: Muutos voi aiheuttaa myös oikeudellisia kysymyksiä, kuten sitä, onko muutos yhdenvertaisuuden tai sosiaalisten oikeuksien näkökulmasta hyväksyttävä.
Kansalaisten luottamus sosiaaliturvajärjestelmään: Muutos voi heikentää kansalaisten luottamusta sosiaaliturvajärjestelmään ja valtion kykyyn huolehtia kansalaistensa hyvinvoinnista. Tämä voi vaikuttaa yleiseen yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja yhteisöjen koheesioon.
Kokonaisuudessaan muutos kansaneläkkeen luonteessa voi vaikuttaa merkittävästi monien ihmisten elämään ja hyvinvointiin, joten sitä tulisi arvioida huolellisesti.
Siis teoriassahan tämä avaa mahdollisuuden yhä enemmän harkinnanvaraiseen sosiaaliturvaan köyhemmille ja heikko-osaisemmille. Jos tehdään tällainen poikkeus EU-tasolla jossa aletaan erottelemaan työeläkeläisiä ja kansaneläkeläisiä näin, ja käytetään perusteena kansaneläkkeen siirtämistä vähimmäisetuuksiin avataan ovia uusille heikennyksille. Sen sijaan että sanotaan että valtio leikkaa kansaneläkkeen maksun ulkomaille pitäisi enemmän uutisoida, hallitus haluaa heikentää 600 000 ihmisen eläkettä vähimmäisetuudeksi lisäten mahdollisuutta lisäheikennyksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kanssa luettavia lausuntoja asiasta:
Esim
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/ParticipationNonJsShowReport…
Kela lausunnossaan : "Ehdotetusta muutoksen toimeenpanosta ja sen aiheuttamasta lisätyöstä arvioidaan Kelalle aiheutuvan toimeenpanokuluja seuraavasti: - vuonna 2024 0,2 miljoonaa euroa, - vuonna 2025 1,7 miljoonaa euroa, - vuonna 2026 1,4 miljoonaa euroa ja - vuonna 2027 0,3 miljoonaa euroa. Ehdotetuista muutoksista ei näyttäisi ainakaan tänä vuonna ja kahtena seuraavan vuotena tulevan Kelan toimintamenoihin juuri lainkaan säästöjä. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen suhde hämärtyy Lainmuutoksen jälkeen Suomessa olisi EU-oikeuden näkökulmasta kaksi vähimmäisetuutta (kansaneläke ja takuueläke), jotka kytkeytyisivät läheisesti toisiinsa ainakin Suomessa asuvien saajien osalta. Kela pitää kannatettavana esitysluonnoksessa (HE s. 20) mainitun arvioinnin käynnistämistä siitä, onko tulkinnanmuutoksen myötä edelleen tarvetta erillisille kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmille vai olisiko kansaneläkkeen ja takuueläkkeen yhdistäminen yhdeksi vähimmäiseläkkeeksi tarkoituksenmukaista. Tällä voisi olla merkitystä Kelan maksamien eläkkeiden toimeenpanoon sekä samalla voitaisiin selkeyttää eläkkeen EU-oikeudellista luonnetta vähimmäisetuutena. "
"Asetuksen 883/2004 9 artiklan mukaan jäsenvaltiot ilmoittavat Euroopan komissiolle, miten se luokittelee soveltamansa lainsäädännön eri sosiaaliturvan aloihin sovellettavaksi ja mitkä etuudet katsotaan asetuksen 58 artiklan mukaiseksi vähimmäisetuudeksi. Oikeuskäytännössä jäsenvaltion ilmoituksessaan tekemä luokittelu vahvistaa etuuden kuuluvan tietyn sosiaaliturvan alaan (C-225/10). Suomen kansaneläkelain on ilmoitettu kuuluvan EU-asetuksen 883/2004 mukaisiin vanhuus- ja työkyvyttömyysetuuksiin myös viimeisimmässä julkaisussa, vuotta 2022 koskevassa ilmoituksessa. Vähimmäisetuuksissa on sen sijaan ilmoitettu vain takuueläke (https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=868&intPageId=2285&langId=en). Etuuksien luokittelussa keskeinen merkitys on etuuden luonteella, erityisesti etuuden tarkoituksella ja sillä, että etuus myönnetään laissa määritellyillä kriteereillä ilman yksilöllistä tarveharkintaa (C-78/91 kohdat 14-15). Etuuden luonteeseen perustuvalla luokittelulla on keskeinen merkitys siihen, voidaanko etuuden maksua rajata asuinpaikan perusteella ja rajata siten etuuden eksportointi. Luokittelu ei ole tehtävissä pelkästään kansallisesti. Viime kädessä luokittelun ratkaisee EU-tuomioistuin (esim. C-299/05, jossa Suomen lapsen hoitotuki muutettiin maksuihin perustumattomasta erityisetuudesta sairausetuudeksi), mutta myös komissio kertoo siitä oman näkemyksensä jo aikaisemmin. Esimerkiksi Suomen takuueläkettä valmisteltaessa siitä oli tarkoitus tehdä asetuksen 70 artiklassa tarkoitettu maksuihin perustumaton erityisetuus (ks. HE 50/2010 s. 13-14), mutta tämän osoittauduttua vaikeaksi, Suomi on ilmoittanut sen asetuksen 58 artiklan mukaiseksi vähimmäiseläkkeeksi."
"Kela on tuonut jo esitystä valmisteltaessa esiin, että on tulkinnan varaista, onko nyt ehdotettu muutos riittävä kansaneläkelain EU-asetuksen mukaisen luokittelun muuttamiseksi, koska etuuden luonnetta ei tässä muutoksessa olla muuttamassa. Esitysluonnoksessa tätä tulkinnanvaraisuutta ei ole kuitenkaan tuotu riittävästi esiin. EU:n sosiaaliturva-asetuksilla on etusija kansalliseen lainsäädäntöön nähden. Tämä onkin HE luonnoksessa (s. 4) todettu. Asetusten liitteet ovat myös kiinteä osa asetuksia ja ne ovat hierarkkisesti samantasoisia ja yhtä velvoittavia kuin asetuksen muut määräykset (Sakslin, Rentola, Klemola: EU:ssa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturva s. 6 ja EY tuomioistuin C-12/93 Drake, erityisesti kohta 20). Tiettyjä liitteitä muutetaan menettelyllä, josta säädetään toimeenpanoasetuksessa 987/2009. Asetuksen liitteessä XI todetaan tiettyjen jäsenvaltioiden lainsäädännön soveltamista koskevat erityssäännökset. Ne ovat osa EU-asetusta ja ne on hyväksytty SEUT 48 artiklassa säädetyssä menettelyssä (Fuchs/Cornelissen: EU Social Security Law s. 478).
Kyseisen liitteen muuttaminen on toteutettava samalla menettelyllä kuin EU-lainsäädäntöä muutetaan. EU:n sosiaaliturva-asetuksessa ja sen liitteessä XI täsmennetään, miten sovellettaessa EU-asetuksen III osaston eläkkeitä koskevan 5 luvun artikloja 52-54 sovelletaan kansaneläkettä laskettaessa ja eläketuloja huomioon otettaessa. Lisäksi asetuksessa on muita kansaneläkettä koskevia liitemääräyksiä (liite VI jossa määritellään vakuutuskausista riippumaton A-tyyppinen työkyvyttömyyseläke sovellettaessa työkyvyttömyyseläkettä koskevaa 4 lukua ja liite IX jossa määritellään etuudet, joiden tuloksi lukemiseen sovelletaan samanlaisten etuuksien päällekkäisyyttä koskevaa 5 luvun 54 artiklaa). Kansaneläkelain muuttaminen ilman, että myös EU-asetuksen liitteet saatetaan vastaamaan kansaneläkkeen muutettua luokittelua, jättää Kelan käsityksen mukaan ristiriidan voimassa olevan EU-asetuksen ja kansallisen lain välille. Kelan on toiminnassaan noudatettava kansallisen lainsäädännön lisäksi myös sitovaa EU-lainsäädäntöä. Kelan on vaikea jättää noudattamatta EU-lainsäädäntöä silloin kun EU-lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön välillä on ristiriita. EU-lainsäädännönmukaisuutta koskeva tulkinnanvaraisuus vaikeuttaa myös uudistuksen toimeenpanoa Kelassa. Koska tulkinnanvaraisuus on laajasti tiedossa, tämä tarkoittanee, että lainsäädäntömuutosta sekä Kelan eläkkeenmaksun keskeyttämispäätöksiä tultaisiin testaamaan tuomioistuimissa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä kanssa luettavia lausuntoja asiasta:
Esim
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/ParticipationNonJsShowReport…
Olipa "yllättävää", että yrittäjille ja elinkeinoelämälle lausunnoissa sopii erittäin hyvin heikko-osaisempien eläke-etuuksien muuttaminen vähimmäisetuuksiksi ja maksamisen rajaaminen ulkomaille vieden työkyvyttömyyseläkeläisiltä elämänlaatua ja elämisen mahdollisuuksia mitkä tietenkin kuuluvat parempiosaisille ja terveemmille (opiskelijat, perhe-eläkeläiset, työeläkeläiset, virkamiesten ja diplomaattien puolisot ulkomailla). Kuka olisi uskonut?
"Oikeudelliset kysymykset: Muutos voi aiheuttaa myös oikeudellisia kysymyksiä, kuten sitä, onko muutos yhdenvertaisuuden tai sosiaalisten oikeuksien näkökulmasta hyväksyttävä."
Niinhän se lisää. Mutta ainakin on tullut selväksi kenen unioni tämä on. Ei vammaisten, ei työkyvyttömien, ei heikompiosaisten. Se on vahvempiosaisten terveiden unioni joille suodaan etuoikeudet saada rahaa toisessa maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikaa myöten kansaneläkkeellä oleva varakas eläkeläinen menettää omaisuutensa, koska hän joutuu sitä myymällä kuittaaman vähimmäisetuutena menettämäänsä kansaneläkettä, jota hän varakkaana tietenkään ei voi saada. Pitää vaan toivoa, että saa myytyä jotain kuukausittain. Vasta kun kaikki on mennyt hän on oikeutettu vähimmäisetuuteen. Siinä katoaa monelta poliitikoltakin perintömetsää.
Nykyhallitus priorisoi opiskelijoiden, diplomaattipuolisoiden, työeläkeläisten ja perhe-eläkeläisten tarpeet tärkeämmäksi kuin työkyvyttömien, vammaisten ja vanhusten.
Miksi tiettyjen ryhmien, kuten diplomaattien puolisoiden ja työeläkeläisten, sosiaaliturva painotetaan yli muiden heikommassa asemassa olevien, kuten työkyvyttömien ja pienituloisten? Onko tämä valinta oikeudenmukainen ja tasapuolinen?
Sosiaaliturvalla on usein tarkoitus tukea niitä, jotka ovat heikommassa asemassa elämässään. Rajoittamalla kansaneläkkeen maksamista ulkomaille hallitus saattaa viestiä, että solidarisuus heikommassa asemassa olevien kanssa ei ole ensisijainen tavoite.
Ihmisiä arvotetaan heidän saavutustensa ja statuksensa perusteella eri tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikaa myöten kansaneläkkeellä oleva varakas eläkeläinen menettää omaisuutensa, koska hän joutuu sitä myymällä kuittaaman vähimmäisetuutena menettämäänsä kansaneläkettä, jota hän varakkaana tietenkään ei voi saada. Pitää vaan toivoa, että saa myytyä jotain kuukausittain. Vasta kun kaikki on mennyt hän on oikeutettu vähimmäisetuuteen. Siinä katoaa monelta poliitikoltakin perintömetsää.
En tiedä paljonko varakkaita kansaneläkkeellä on, mutta eiköhän siellä ole esim perijöitä tai esim rikkaampien kumppaneita. Myös eläkemaksut sabotoineita yrittäjiä joilla on voinut näin muuten mennä hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kanssa luettavia lausuntoja asiasta:
Esim
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/ParticipationNonJsShowReport…
Olipa "yllättävää", että yrittäjille ja elinkeinoelämälle lausunnoissa sopii erittäin hyvin heikko-osaisempien eläke-etuuksien muuttaminen vähimmäisetuuksiksi ja maksamisen rajaaminen ulkomaille vieden työkyvyttömyyseläkeläisiltä elämänlaatua ja elämisen mahdollisuuksia mitkä tietenkin kuuluvat parempiosaisille ja terveemmille (opiskelijat, perhe-eläkeläiset, työeläkeläiset, virkamiesten ja diplomaattien puolisot ulkomailla). Kuka olisi uskonut?
No sehän sopii yhtä hyvin kuin paikallisen sopimisen lisääminen, Ruotsista työelämän uudistusten tuominen rusinat pullasta ottaen raakileversiona jossa työläiselle on tarjolla vain heikennykset muttei etuja, lakko-oikeuksien rajaaminen, yleislakot, köyhiltä, pienituloisilta leikkaaminen, suojaosien vieminen työssäkäynnistä ja sitä kautta monen ostovoiman hiipuminen ja siitä valittaminen että ei kauppa käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kanssa luettavia lausuntoja asiasta:
Esim
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/ParticipationNonJsShowReport…
Olipa "yllättävää", että yrittäjille ja elinkeinoelämälle lausunnoissa sopii erittäin hyvin heikko-osaisempien eläke-etuuksien muuttaminen vähimmäisetuuksiksi ja maksamisen rajaaminen ulkomaille vieden työkyvyttömyyseläkeläisiltä elämänlaatua ja elämisen mahdollisuuksia mitkä tietenkin kuuluvat parempiosaisille ja terveemmille (opiskelijat, perhe-eläkeläiset, työeläkeläiset, virkamiesten ja diplomaattien puolisot ulkomailla). Kuka olisi uskonut?
No sehän sopii yhtä hyvin kuin paikallisen sopimisen lisääminen, Ruotsista työelämän uudistusten tuominen rusinat pullasta ottaen raak
Ja sitten toimeentulotukimenojen yllättävä kasvu jota sitäkin pitää leikata huonossa taloustilanteessa ihmiset puille paljaille mielellään jättäen.
Leikkausmentaliteetilla ihmetellään kun ei kasvua synny kun ihmiset vedetään toivottomuuteen.
Samanlainen tukimenojen kasvu tulee vanhusten ja työkyvyttömien tullessa Suomeen. Säästöillä ei ole väliä, tärkein on ideologia.
Tämä ainakin muistetaan lopun ikäänsä että mikä huono-osaisten merkitys on tässä maassa suhteessa muihin.
Vierailija kirjoitti:
Lakiesityksen lausunnoista voi, varsinkin nyt uusimman tiedon valossa havaita, mihin kohtaan kukin lausunnonantaja organisaatio sijoittuu oikeusvaltioperiaatteen, inhimillisyyden, kohtuullisuuden, ihmisoikeuksien ja vastuullisuuden janalla. Oikein mielenkiintoista.
Niinpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
......
Kohderyhmä:
Vähimmäisetuudet on tarkoitettu henkilöille, jotka ansaitsevat selvästi alle elämiseen riittävän määrän tai jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa.
....
Eiväthän kansaneläkeläiset suinkaan ole taloudellisissa vaikeuksissa. Monella on omaisuutta ja pääoma- ja vuokratuloja vaikka huru mycket. Heistä monet ansaitsevat selvästi enemmän kuin normikansalaiset. Toiset taas ansaitsevat vähemmän ja ovat siksi lähteneet asumaan edullisempiin EU-maihin. Sitäpaitsi kansaneläke ei ole harkinnanvarainen eikä se perustu toimeentuloon. Se lasketaan tietyn kaavan mukaan jokaiselle sitä saavalle eläkeläiselle tiettyjen kriteereiden mukaan automaattisesti. Sitä ei makseta köyhyyden perusteella.
Hallituksen vision mukaan ihminen muuttaessaan toiseen EU-maahan jämähtää sinne loppuiäkseen, mutta vapaan liikkuvuuden EU:ssa hän voi muuttaa toisesta EU-maasta kolmanteen kuka mistäkin syystä. Kansaneläkkeensä menettänyt joutuu tällöin taas anomaan uuden maan sosiaaliturvaa, vaikka Suomi pienen työeläkkeen perusteella terveydenhoidon turvaakin ja tämä Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluu. Juuri tämän anomusrumban välttämiseksi EU:n sosiaaliturva asetus määrää, että lähtömaan sisiaaliturva seuraa EU:kansalaisen mukana maasta toiseen. Suomalaisten kohdalla tätä tullaan rikkomaan emmekä ole muiden kanssa tasa-arvoisessa asemassa EU-kansakaisina. Mitä hallitus selittää tästä komissiolle onkin taas hupaisaa luettavaa.
https://www.kela.fi/vammaiskortti
Kuka voi hakea vammaiskorttia?
Voit hakea EU:n vammaiskorttia, jos sinulla on aiemmin myönnetty ja voimassaoleva päätös etuudesta tai palvelusta, jonka perusteella voi saada kortin. Et siis tarvitse uutta päätöstä saadaksesi kortin.
Voit saada vammaiskortin, jos olet saanut myönteisen päätöksen jostakin seuraavasta etuudesta tai palvelusta:
Kelan etuudet ja palvelut:
alle 16-vuotiaan vammaistuki
16 vuotta täyttäneen vammaistuki
eläkettä saavan hoitotuki
kuulovammaisen tulkkauspalvelu (A)
kuulo- ja näkövammaisen tulkkauspalvelu (A)
puhevammaisen tulkkauspalvelu (A).
--
Korttihakemus lähetetään Kelaan
Jos haluat vammaiskortin, sinun tulee ensin täyttää ja lähettää hakemuslomake Kelaan. Muista liittää mukaan liite vähintään yhdestä saamastasi etuudesta tai palvelusta.
Kela tarkistaa, onko sinulla oikeus vammaiskorttiin. Sen jälkeen voit itse tilata kortin korttitoimittajan tilausjärjestelmän kautta.
https://elamassa.fi/terveys/osku-kayttaa-eun-vammaiskorttia-joka-paikas…
Vammaiskortin käyttäjiä on tällä hetkellä 23 000. Korttiin oikeutettuja olisi kuitenkin arviolta 300 000. Kehittämispäällikkö myöntää, että osa kokee kortin hakemisen hankalaksi.
Siksi meille on järjestetty asiakaspalvelija auttamaan puhelimen päähän kolmena päivänä viikossa, ja sähköpostilla tavoittaa muina aikoina, Katri kertoo.
Hallitus katkaisee kansaneläkkeen ulkomaille. Syy: se ei ole eläke. Se on sosiaalituki. Hallitus katkaisee sisiaalituen sosiaalituvaan kuuluvalta henkilöltä ulkomailla. Syy; se ei ole sosiaaliturvaakaan, se on vähimmäisetuus. Mitä seuraavaksi?
Seuraava kysymys kuuluu, mitä Suomessa on tapahtunut kun yli 600.000 ihmistä on tippunut yhdessä yössä vähimmäistuen piiriin.
Suomessa eläke-etuudet ja vähimmäisetuudet ovat erilaisia sosiaaliturvaan liittyviä etuuksia, joita maksetaan eri perusteilla ja eri tarkoituksiin. Tässä ovat niiden pääasialliset erot:
Eläke-etuus
Mikä se on?
Eläke-etuus on rahasumma, joka maksetaan henkilöille, jotka ovat ylittäneet tietyn ikärajan tai eivät enää pysty työskentelemään sairautensa vuoksi.
Tyypit:
Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on useita eläke-etuuksia, kuten vanhuuseläke, osatyökyvyttömyyseläkkeet ja täydennysseläkkeet.
Perusteet:
Eläke-etuudet määräytyvät pitkälti työhistorian, ansioiden ja maksettujen eläkemaksujen mukaan. Korkeammat tulot ja pidempi työura johtavat yleensä suurempiin eläke-etuuksiin.
Kohderyhmä:
Eläke-etuudet on tarkoitettu henkilöille, jotka täyttävät eläkeikävaatimukset tai jotka eivät voi enää työskennellä.
Vähimmäisetuus
Mikä se on?
Vähimmäisetuus on taloudellinen tuki, joka on tarkoitettu turvaamaan perustoimeentulo tietyissä tilanteissa.
Tyypit:
Esimerkiksi vähimmäiseläke (pienimmät mahdolliset eläketulot) ja sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuki.
Perusteet:
Vähimmäisetuudet eivät välttämättä perustu ansioihin tai työhistoriaan, vaan ne voivat olla sidottuja esimerkiksi sosiaalisiin tarpeisiin tai taloudelliseen tilanteeseen.
Kohderyhmä:
Vähimmäisetuudet on tarkoitettu henkilöille, jotka ansaitsevat selvästi alle elämiseen riittävän määrän tai jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa.
Yhteenveto
Eläke-etuudet tarjoavat taloudellista tukea tiettyjen ehtojen täyttymisen myötä, kun taas vähimmäisetuudet ovat tarkoitettu varmistamaan perustoimeentulo ilman tiukkoja ansaintarajoja. Eläke-etuudet ovat usein korkeammat ja sidoksissa työntekoon, kun taas vähimmäisetuudet keskittyvät enemmän taloudellisten tarpeiden täyttämiseen.