Miksi hoikat kuvittelevat, että "ei tee mieli " on yhtä kuin itsehillintä?
Lihavuuskeskusteluissa aina otetaan esiin itsehillintä keinona pysyä normaalipainossa. Käsi sydämellä, kuinka moni normaalipainoisista oikeasti käy kamppailua itsensä kanssa jättääkseen liiat ruoat ja herkut syömättä? Oikeastihan kyse on vain siitä, ettei ole mielitekoa syömiseen. Helppoa!
Kommentit (287)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihavuutta voi aiheuttaa sekin, että miettii joka suupalaa ja miettii vain mitä voi tai saa syödä. Ruoka on mielessä jatkuvasti. Hoikat eivät mieti joten ruoka ei ole pakkomielle.
Jos kylläisyyshormonien tasapaino on pielessä, on koko ajan nälkä. Silloin joko lihoo tai joutuu koko ajan miettimään ruokaa - koska on jatkuvasti nälkä. Jos taas tasapaino on kunnossa, on helppo pysyä hoikkana. Sellaisten ihmisten ei tarvitse ajatella ruokaa, koska heillä on kylläinen olo.
Kyse ei siis ole mistään mielenterveyden häiriöstä, vaan hormoneista.
Koko ajan voi olla nälkä myös verensokerista johtuen, joka seilaa liian hiilihydraattipitoisen ruoan takia.
Minä en käy minkäänlaista kamppailua. Syön mitä haluan ja milloin haluan. Syön joka päivä herkkuja enkä liho.
Vierailija kirjoitti:
Minä en käy minkäänlaista kamppailua. Syön mitä haluan ja milloin haluan. Syön joka päivä herkkuja enkä liho.
Vau! Tuo olisikin hienoa. Minkä ikäinen olet?
Terveyteni on sillä tapaa kuralla, että on pakko pysyä terveellisessä ruokavaliossa tai muuten voin huonosti. Nopeasti siihen tottuu ja muuttuu arkipäiväksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä en käy minkäänlaista kamppailua. Syön mitä haluan ja milloin haluan. Syön joka päivä herkkuja enkä liho.
Tuo on se oikea tapa. Sitten n. 45-v eteenpäin pitää vähän säännöstellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en käy minkäänlaista kamppailua. Syön mitä haluan ja milloin haluan. Syön joka päivä herkkuja enkä liho.
Vau! Tuo olisikin hienoa. Minkä ikäinen olet?
44v.
Miksi on tarpeen jakaa hoikat ja muodokkaammat eri leiriin? Ihmisiä kaikki ovat. Toinen eri muotoinen kuin toinen. Hyväksykää oma kehonne.
Itse olen aina ollut hoikka. En halveksi kenenkään minua isomman kehoa. Mutta monesti olen törmännyt tällaiseen ajatteluun. "Siellä se laiha taas menee nokka pystyssä ja halveksii meidän pullan syöntiä". "Saatanan pulkannaru".
Vierailija kirjoitti:
Miksi on tarpeen jakaa hoikat ja muodokkaammat eri leiriin? Ihmisiä kaikki ovat. Toinen eri muotoinen kuin toinen. Hyväksykää oma kehonne.
Itse olen aina ollut hoikka. En halveksi kenenkään minua isomman kehoa. Mutta monesti olen törmännyt tällaiseen ajatteluun. "Siellä se laiha taas menee nokka pystyssä ja halveksii meidän pullan syöntiä". "Saatanan pulkannaru".
Millaisessa maailmassa elät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on tarpeen jakaa hoikat ja muodokkaammat eri leiriin? Ihmisiä kaikki ovat. Toinen eri muotoinen kuin toinen. Hyväksykää oma kehonne.
Itse olen aina ollut hoikka. En halveksi kenenkään minua isomman kehoa. Mutta monesti olen törmännyt tällaiseen ajatteluun. "Siellä se laiha taas menee nokka pystyssä ja halveksii meidän pullan syöntiä". "Saatanan pulkannaru".
Millaisessa maailmassa elät?
Varmaan aika kamalassa.
Laihaa saapi aina haukkua ja lihavat ovat niitä leppoisia. Vai ovatko todellisuudessa?
Vierailija kirjoitti:
Laihaa saapi aina haukkua ja lihavat ovat niitä leppoisia. Vai ovatko todellisuudessa?
Tämän palstan perusteella laihat eivät ainakaan ole leppoisia, ehkä aivot eivät saa riittävästi sokeria ja kaikki oman pään sisällä oleva moska oksennetaan muiden niskaan. Yksi oli haukkunut jopa kaupan kassan, kun ei ollut löytänyt haluamiaan korppuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihaa saapi aina haukkua ja lihavat ovat niitä leppoisia. Vai ovatko todellisuudessa?
Tämän palstan perusteella laihat eivät ainakaan ole leppoisia, ehkä aivot eivät saa riittävästi sokeria ja kaikki oman pään sisällä oleva moska oksennetaan muiden niskaan. Yksi oli haukkunut jopa kaupan kassan, kun ei ollut löytänyt haluamiaan korppuja.
Yksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä ihminen laihtuu kun energiaa ei ulkopuolelta vaan tule. Kun ei OLE muuta vaihtoehtoa kuin käyttää läskiä energiaksi."
Saattaa myös käydä niin, että keho käyttää lihaksia energiaksi ja rasvat jäävät. Kun sitten lihasmassaa on vähemmän, myös kulutus on pienempää.
täähän on pääosin täyttä paskaa ja todistettu myytiks. täyspaastossakin keho polttaa lähinnä rasvaa
Kyllä mulla ainakin lihakset alkavat surkastua samantien, jos en saa tarpeeksi proteiinia. Seuraavana päivänä lihaksia särkee ja ne kramppaavat. Siihen auttaa vain se, että syön enemmän proteiinia.
Mikä on tarpeeks. Ja kuinka isot lihakset sulla oikeen on. ~1g/painokilo tuntuu riittävän itselle ihan hyvin. Toki jos jotain kovempaa voimaharjott
Noin 100 g vuorokaudessa. Jos syön vaikka 80 g, on seuraavana päivänä lihakset kipeinä ja herkästi krampissa, etenkin aamuisin.
Viestissä, johon vastasin, puhuttiin enemmänkin paastosta kuin normaalista ruokavaliosta. Keho alkaa aika nopeasti käyttää lihaksia, jos ei syö ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kävin kulman takana olevissa pienissä ruokakaupoissa: toisen valikoimiin ei enää kuulunut kuin sokerikorppuja ja toisessa oli vain yhtä lajia täysjyväkorppuja. Olen hoikka keski-ikäinen enkä todellakaan osta sokeroituja korppuja. Pidin molemmille kassoille tiukan puhuttelun heidän vastuustaan kansan lihomisessa. Kansahan on turvonnut jo ennennäkemättömiin mittoihin. Toinen kassa oli huomattavan ylipainoinen. Lienee selvää, että epäterveellisestä valikoimasta on vastuussa joku pullukka.
Myös sokerittomat korput muuttuvat suolistossa sokeriksi. Toisin sanoen eivät nekään varsinaisesti terveellisiä ole. Niilläkin saa itsensä lihotettua.
Vierailija kirjoitti:
No minä ainakin olin 2000-luvun alussa lihava (BMI yli 30) siksi, että mättäsin herkkuja aina kun teki mieli. Laihdutin, ja olen vuodesta 2005 pysynyt normaalipainossa (BMI 20,3).
Ainakin minä rakastan makeaa. Tekisi mieli suklaata ja leivonnaisia ja pystyisin syömään sitä jatkuvasti kuten aikoinaan, mutta haluan nykyään pysyä normaalipainossa. Syön epäterveellisesti ehkä kerran vuodessa (jouluna), jolloin syön herkkuja kunnolla!Toki monia provosoi se, etten syö makeaa vaikka tekisi mieli, mutta minulle päätös on ollut oikea! Tämä vaatii itsehillintää, mutta koska terveellinen ruokavalio ei alenna elämänlaatuani ei se ole minulle ongelma! Ne jotka kokevat, että "kamppailu itsensä kanssa" alentaa elämänlaatua saattavat tehdä toisen valinnan kuin minä, enkä tuomitse heitä siitä.
Ethän sinä olekaan hoikka vaan entinen lihava. Elimistö ei ole koskaan ennallaan, silloin tarvitaankin itsekuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihaa saapi aina haukkua ja lihavat ovat niitä leppoisia. Vai ovatko todellisuudessa?
Tämän palstan perusteella laihat eivät ainakaan ole leppoisia, ehkä aivot eivät saa riittävästi sokeria ja kaikki oman pään sisällä oleva moska oksennetaan muiden niskaan. Yksi oli haukkunut jopa kaupan kassan, kun ei ollut löytänyt haluamiaan korppuja.
Jos priorisoi tietyssä, luontaista painoaan alhaisemmassa painossa pysymisen kaiken muun edelle, niin onhan se niin hemmetin väärin, ettei kaikki muut ollenkaan vastaavaa kieltäytymystä harrasta. Ihan vain tyytyväisenä olla rehottavat pulskina. On sitten ainakin tilaisuuden tullen muistettava päästä osoittamaan paremmuuttaan. Luonnostaan laihoja ei toisten ihmisten kilot niin kauheasti kiinnosta, koska keskittyvät muihin asioihin elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän ylimääräiset poissa ihan täydellisen itsekurin ansiosta. Herkkuja tekee mieli niin valtavasti välillä, mutta en vaan syö kuin tarkkaan määriteltyinä päivinä. Esim. saatan keskiviikkona himoita aivan tuhottomasti suklaata ja hamppariateriaa, mutta yksinkertaisesti päätän että niiden aika on lauantaina. Kyllä se painonhallinta kuulkaa on ihan pelkkää itsehillintää.
Niin anorektikot selittelee
Missä menee anoreksian raja. Voiko normaalipainoinen olla anorektikko
Ei voi
Anoreksia johtaa alipainoon. Sairas voi ollla, vaikkei vielä olisi alipainoinen.
Minun syömistäni tai liikkumista ei raamita paino, vaan halu pitää rasva-arvot kohdillaan, minimoida suoni- ja sydänperäiset ongelmat iän karttuessa. Keski-ikä on äkkiä ja eletty elämä vaikuttaa ikääntymiseen. Hyvää ruokaa silti syön ja viinil- ja shamppanjalasin nautin hyvällä omallatunnolla tarvittaessa.
On niitä hoikkia, joita ei syöminen juuri kiinnosta ja eivät saa siitä sellaista mielihyvää. Voisi verrata ihmisiin, jotka ei saa musiikin kuuntelusta mielihyvää eivätkä siis juuri koskaan sitä kuuntele. Sitten on niitä hoikkia, jotka rakastavat ruokaa ja syömistä mutta tahdonvoimalla pitävät syömisen kurissa.
Ei voi