Lapsi karjuu aivan täysiä, jos ei saa mitä haluaa
Neuvoja olisiko? Tilanne on se, että lapsi ei ole koskaan, huom ei siis kertaakaan saanut huutamalla ja karjumalla sen mitä haluaa. Vaan jos huutaa ja karjuu vaatiakseen jotain, niin silloin ei ainakaan saa. Luulin, että tällä tavalla tuo karjuminen loppuisi, kun ei se tehoa, ei ole koskaan tehonnut. Mutta ei, jatkunut on jo vuosia. Muuta lapsi on kyllä älykäs ja hyvä oppimaan, mutta tässä asiassa en vain saa muutosta aikaiseksi. Kaikkien muiden korvat on jo aika kovilla. Sanokaa viisaammat toimiva kasvatuskeino tähän.
Kommentit (329)
Mä oon sanonut että hyvä karju vaan saat huutaa hienoa, eipä ole lapsi kauaa halunnut huutaa kun oikein käsken sitä tekemään.
Jos ei turpa kiinni karjaisu auta niin sitten ei auta kuin lyödä joka kerta kun alkaa huutaminen ja lyöt toisen kerran jos huutaa siitä lyömisestä. Niin minun lapsuudessani opetettiin olemaan ihmisiksi eikä kuin mikäkin elukka.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kellään ihan oikeita kunnollisia neuvoja tällaiseen tilanteeseen?
Ap
Ihan on kunnollisia ja oikeita neuvoja. Pane korvan taakse, ota neuvoista vaari, pane vaaria ja mitä näitä nyt on.
Kuulostaa aika tavalliselta sellaiselta, että stressi purkautuu sitten kotona noin.
No voi hyvä ihme. Onko se karjuminen toivottavaa käytöstä? Ei. Sitten kiellät ja laitat rangaistuksen, joka kerta kun karjuu. Ta-daa.
Vierailija kirjoitti:
No voi hyvä ihme. Onko se karjuminen toivottavaa käytöstä? Ei. Sitten kiellät ja laitat rangaistuksen, joka kerta kun karjuu. Ta-daa.
No voi hyvä ihme itsellesi. Aphan kertoo tehneensä noin jo pitkään ja tadaa ei vaikutusta. Siksihän hän täällä kysyy neuvoa kun tuollaiset tavalliset keinot ei ole auttaneet.
Jos lapsesi on karjunut jo viisi vuotta niin olet todellakin liian myöhään puuttumassa tähän. Teet vain niin että kun lapsi alkaa karjumaan niin sanot tiukasti että et saa sitä mitä haluat, huutaminen ei auta, lopeta. Jos lapsi jatkaa niin lähetät/viet lapsen hänen omaan/ toiseen huoneeseen ja laitat oven kiinni. Sanot että hän voi tulla huoneesta pois kun hän on rauhoittunut ja lopettanut huutamisen.
Meillä tehtiin näin kun lapseni sai huutokohtauksia. Hän oli paljon nuorempi, mutta ongelma hänellä oli se että kun hän pääsi vauhtiin niin hän ei pystynyt lopettamaan ennenkuin hän oli rauhoittunut. Tähän rauhoittumiseen ei mikään muu auttanut kuin se että hän sai oman rauhan. Omassa huoneessaan hän hetken huusi, mutta sitten siellä alkoi kuulua kun hän alkoi leikkimään. Vuosi vuodelta nämä huutokohtaukset vähenivät eikä niitä ollut enää koulun alkaessa kuin harvoin. Nyt hän on ihana, tasapainoinen ja fiksu teini-ikäinen. Vahvatahtoinen hän on kyllä edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei turpa kiinni karjaisu auta niin sitten ei auta kuin lyödä joka kerta kun alkaa huutaminen ja lyöt toisen kerran jos huutaa siitä lyömisestä. Niin minun lapsuudessani opetettiin olemaan ihmisiksi eikä kuin mikäkin elukka.
Jaha, turpasaunan tarpeessa taida olla vieläkin
Aina saa yrittää;))
T: Mies 2m, 130kg, neljä kamppailulajia