Onko mun pakko suostua lapsuudenkotini myyntiin?
Voinko vaatia, että myyntiä viivytetään, kun toinen vanhempi vielä elääkin? Ja vaikka olisi kuollutkin, voiko yksi perijä estää myynnin? tai voiko yksi perijä vaatia myyntiä?
Meitä on neljä. Yksi haluaa myydä, minä en ja kaksi sisarusta ei ole varma.
Meillä on äiti kuollut ja isä elää, he omistivat yhdessä talonsa puoliksi. Meitä on neljä perillistä ja isä.
Isä on muistisairas, hoivakodissa lähellä, hän ikävöi kotiaan kovasti.
minä en muutenkaan haluausi myydä taloa enkä varsinkaan heti. Isä on sellaisessa vaiheessa Alzheimeria, että elää ehkä 3-4 vuotta vielä.
pikkuveljeni on isän edunvalvoja ja nyt puhuu hän, että kyllÄ hän voi edunvalvojana myydä talon. Kun kukaab ei asu siellä. Isä ei tietenkään enää tule asumaan talossa, mutta minä ja toinen veli ollaan noin kerran kuussa pidetty isää viikonlopun yli kotona tässä talossa, mitä hän on tykännyt paljon.
Kukaan ei asu talossa, mutta minä harkitsen muuttoa siihen, olisin isää lähempänä. Perheeni ei vielä ole innostunut, siksien pysty heti esim ostamaan taloa ennen kuin mies innostuu, ei hän täysin ole kieltänyt mutteu vielä suostunut.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä saa oman osuutensa talon myynnistä ja samalla hoitokotimaksut nousevat moninkertaisiksi? Koska rahaa on tilillä elämiseen. Hoitomaksuissa ei huomioida kiinteää omaisuutta, mutta tulot ja tilillä seisova raha huomioidaan.
Isä voi antaa ne välittömästi ennakkoperintönä eteenpäin.
Ei voi, jos sitä ei ole isän oikeustoimikelpoisena ollessa kirjattu mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Oletko siis perinyt talosta neljäsosan äitisi osuudesta, vai omistaako isäsi sen kokonaan? Mikäli isä omistaa yksin, edunvalvoja voi hoitaa myynnin hänen puolestaan.
Kiitos asiallisista vastauksista. Perin neljäsosan äitini puolikkaasta, mutta perintöä ei ole jaettu. Perunkirjoitukset tehty. Äidin kuolemasta ei ole kovin kauan, se tuli shokkina ja siksikin ollut isälle tärkeää saada oleilla tutussa vanhasaa kodissaan.
Ollaan puhuttu jo kauan, että minä ja mieheni olemme alustavasti kiinnostuneita talosta. Äitimme kuoli täysin yllättäen eikä kukaan osannut ennustaa isän sairastumista eikä taudin nopeaa etenemistä.
Teistä osa kuvittelee asioita ikävästi ja loukkaavastikin. Keneltäkään en ole rahaa huijaamassa, tietystu lopulta joko suostun myyntiin tai ostan talon, mutta meillä ei ole rahaa eikä halua omistaa suurta asuntoa Heldingissä Ja suurehkoa taloa naapurikunnassa. En halua myydä asuntoamme ns juosten kusten tällaisina aikoina. Kuitenkin lapsuuskodin tai meidän asunnon voi hyvin vuokrata esim kahdeksi vuodeksi. Tyhjäksi ei ole tarkoitus taloa jättää.
Eniten minua satuttaa edunvalvoja-veljeni asenne, että miksi isän pitäisi dielläviikonloppuja viettää. Veli ei ole joutunut isää hoitamaan eikä mitään kustantamaan, me kaksi muuta olemme hoitaneet ja se on meille ok. Isä on nauttinut kovasti japystymme esim ulkoilemaan hänen kanssasn paremmin kuin hoivakodilla.
Veli itse halusi edunvalvojaksi jo ennen kuin sitä tarvittiin ja nyt ymmärrän miksi. En ole hänelle sitä hommaa nakittanut ja todella kannan vastuuni isän asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap tarjoutuu maksamaan kunnon vuokraa talosta, niin ehkäpä muut voivat viivyttää myyntiä. Mutta vähän huonolta yhtälöltä vaikuttaa, että samalla pitäisi kerätä rahaa talon lunastusta varten.
Aikamoista sisarusrakkautta saa olla, että tuohon suostuisi. Itse en ikinä suostuisi mihinkään jakamattomiin kuolinpesiin tai yhteisomistuksiin. Noista ei seuraa muuta kuin riesaa. Kaikki jakoon ja heti. Jos joku haluaa pitää, lunastaa muut ulos. Jos ei saa rahoja kasaan niin voi voi. Ne piirtää, joilla on liitua.
Toisaalta kohteesta riippuen saattaisin myös kieltäytyä perinnöstä. Pieni rahanmenetys on pieni hinta siitä, ettei ole jumissa jonkun läävän kanssa.
Jos ap:lla on raha-asiat kunnossa, sen pitäisi kyllä saada lainaa nykyistä kämppäänsä ja tuota perintökämppää vastaam sen verran, että saa sukulaiset lunastettua ulos. Ja jos raha-asiat ei ole nyt siinä kunnossa, tuskin olisivat kolmen vuoden päästäkään.
Muutenkin aika ääliömäinen ja itsekäs suunnitelma, tahtoisi muuttaa kotitaloonsa vaikka mies ei tahdo. Ap vaan kuvittelee, että saa sen muuttamaan mieltään. Hieno ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yksikin perikuntaan kuuluva haluaa myydä, niin myytävä on.
Mutta omistaja (isä) on vielä elossa.
Ei taida omistaa asunnosta kuin puolet. Joten kyllä periaatteessa voi vaatia myymään. Käytännössä ei välttämättä toki onnistu kovinkaan helposti kun se edunvalvojan näkemys asiaan tarvitaan.
Meneekö edes kaupaksi? Vanha talo luultavasti, isän osuus jää hänen tilille tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yksikin perikuntaan kuuluva haluaa myydä, niin myytävä on.
Mutta omistaja (isä) on vielä elossa.
Ei taida omistaa asunnosta kuin puolet. Joten kyllä periaatteessa voi vaatia myymään. Käytännössä ei välttämättä toki onnistu kovinkaan helposti kun se edunvalvojan näkemys asiaan tarvitaan.
Edunvalvojsn näkemys ei riitä, siihen tarvitaan dvv.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Pitääkö myyntipäätös olla yksimielinen, jos perijöitä on useampi?
Voiko yksi pakottaa myymään?
Ja toisaalta voiko yksi estää myynnin?
Itse en osaavastats, mutten juuri nyt myisi mitään kiinteistöä. Mikä kiire veljelläsi on? En kyllä myisi muistisairaan kotia, jos hän juuri sen kodin muistaa ja voi siellä vierailla.
Ei tarvitse olla yksimielinen päätös. Edunvalvojan ei tarvitse muilta kysellä.
Haha.. kyllä vaan tarvitsee luvan muiltakin. Itse olin edunvalvoja äidilleni ja talon myyntiin piti saada äidin sekä sisarusten luvat.
Näin taitaa mennä
Vierailija kirjoitti:
Se riippuu vähän, missä talo on ja missä kunnossa
Meillä naapurissa talo myynnissä, mikä oli tyhjänä muutaman vuoden omistajan ollessa hoidossa.
Talon arvo romahtanut ja hoitamattomana ei tahdo mennä kaupaksi. Talosta on perikunnalle vain menoja nyt. Hintapyyntö on nyt jo alhainen, mutta ei mene kaupaksi. Olisi kannattanut myydä aiemmin, ennenkuin piha ja talo rönsistyi asumattomana
Tällaisia taloja on Suomen maassa valitettavan paljon. Perikunta ei ole päässyt yhteisymmärrykseen talon myynnistä ja sitten se rapistuu tyhjillään siihen kuntoon, että ei enää kaupaksi menekään. Surullista ja hölmöä tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä lienee sopia asia muiden perijöiden kanssa. Ap:llä on ihan hyvä suunnitelma myydä oma kotinsa ja lunastaa muiden osuudet.
Yksi perijä nyt hötkyilee ja haluaa rahansa mihin hänellä on tietysti täysi oikeus. Voit tietyst laskea kuinka paljon tuon yhden ulos ostaminen maksaisi?
Kannattaa saada muita perijöitä puolelleen ettei kaikki mene sen pikamyyntiä haluavan mukaan.
Kompromissina ap tosiaan voi muuttaa taloon, maksaa perikunnalle (ja itselleen) vuokraa ja laittaa jo nyt oman talonsa myyntiin.
Ap on myymässä kotiaan, jossa asuu ja epäilemättä myös osaomistaa mies, joka ei ole tästä uunnitelmasta järin innoissaan.
Ap laskee kovasti sen varaan, että kaikki muut tanssivat hänen pillinsä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntiin tarvitsee jokaisen sisaruksen hy äksyntä ja allekirjoitetut valtakirjat. Eli älä suostu niin veli ei voi myydä.
Perikunta jaetaan, jos yksikin sitä vaatii.
Joo, tässä tapauksessa äidin perintö voidaan jakaa.
Isä ei ole kuollut. Joten hänen perintönsä jaetaan vasta isän kuoleman jälkeen.
Kun ja jos nyt talo myydään, myynti rahoista puolet menee isälle, koska isä omistaa talosta vähintään puolet, jos talo on ollut yhdessä
äidin ja isän omistuksessa.
Nyt jos talo myydään, ap saa neljänosan äidin perinnöstä.
Äidin perintö jaetaan tasan noiden neljän lapsen kesken.
Minä en osaa sinua suoraan auttaa, mutta oikeusaputoimistosta voisit pyytää asiaan laki apua. Kuulostaahan tuo nyt kummalta, että heti pitää myydä asunto tällaisena aikana. Jos et ole varaton, niin apu on maksullista, mutta halvempaa toki kuin yksityisellä silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Pitääkö myyntipäätös olla yksimielinen, jos perijöitä on useampi?
Voiko yksi pakottaa myymään?
Ja toisaalta voiko yksi estää myynnin?
Itse en osaavastats, mutten juuri nyt myisi mitään kiinteistöä. Mikä kiire veljelläsi on? En kyllä myisi muistisairaan kotia, jos hän juuri sen kodin muistaa ja voi siellä vierailla.
Ei tarvitse olla yksimielinen päätös. Edunvalvojan ei tarvitse muilta kysellä.
Haha.. kyllä vaan tarvitsee luvan muiltakin. Itse olin edunvalvoja äidilleni ja talon myyntiin piti saada äidin sekä sisarusten luvat.
Vahvistiko lainhuutaja jos teillä ei ollut dvv:n lupaa?
Piti kirjoittaa kaupanvahvistaja. Kai tuo maanmittaustoimistokin lainhuutoa myöntäessään tarkistaa kaupan oikeellisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järki käteen. Se on kuitenkin vain talo. Ja jos sinulla ei ole siihen varaa nyt, niin tuskin sinulla olisi siinä varaa asua myöhemminkään. Vanhassa talossa todennäköisesti paljon korjattavaa.
Ap:lla on oma koti jonka aikoo myydä ensin.
Jossa asuu perhe, joka ei ole innostunut tästä vanhasta talosta.
Ap on kovasti itsekäs.
Vierailija kirjoitti:
Järki käteen. Se on kuitenkin vain talo. Ja jos sinulla ei ole siihen varaa nyt, niin tuskin sinulla olisi siinä varaa asua myöhemminkään. Vanhassa talossa todennäköisesti paljon korjattavaa.
Asun tilavassa asunnossa Helsingissä, rahaa kyllä on. Minulla ei vain ole yhtäkkiä irtorahaa tilillä. Enkä ole kiinnostunut omistamaan ja asumaan samanaikaisesti suurehkoa asuntoa Helsingissä JA suurehkoa taloa naapurikunnassa. Talo on pidetty hyvässä kunnossa ja pidetään edelleen, ei ole mikään mörskä.
Ei voi edunvalvojana päättää enää isäsi kuoleman jälkeen asioista, silloin te rintaperilliset päätätte yhdessä mitä teette asialle.
Eli ainoa perintö mitä tuo yksi voisi tällä hetkellä vaatia on se osuutensa äidin perinnöstä? Eli 1/8?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä lienee sopia asia muiden perijöiden kanssa. Ap:llä on ihan hyvä suunnitelma myydä oma kotinsa ja lunastaa muiden osuudet.
Yksi perijä nyt hötkyilee ja haluaa rahansa mihin hänellä on tietysti täysi oikeus. Voit tietyst laskea kuinka paljon tuon yhden ulos ostaminen maksaisi?
Kannattaa saada muita perijöitä puolelleen ettei kaikki mene sen pikamyyntiä haluavan mukaan.
Kompromissina ap tosiaan voi muuttaa taloon, maksaa perikunnalle (ja itselleen) vuokraa ja laittaa jo nyt oman talonsa myyntiin.
Ap on myymässä kotiaan, jossa asuu ja epäilemättä myös osaomistaa mies, joka ei ole tästä uunnitelmasta järin innoissaan.
Ap laskee kovasti sen varaan, että kaikki muut tanssivat hänen pillinsä mukaan.
Mieheni on aina ollut kiinnostunut siitä, että vietämme oman vanhuutemme tässä talossa. Se on aina ollut kaikkia miellyttävä suunnitrlma, myös sisaruksiani ja vanhempiani.
Tämä nyt tuli vain niin äkkiä. Luultiin että äiti eläisi esim 20 vuotta vielä eikä kuolisi yllättäen yhtenä kauniina päivänä ja kuten kaikki muutkin, luulimme että muistisairaus ei tule meidän perheeseen. Ja siinäkin piti olla vielä paljon aikaa ennen kuin isä muuttaisi kotoa.
Mutta sellaistahan se elämä on. Yllätyksiä voi vaan tulla. Meillw tuli tällaiset.
Eli talon osto ja muutto tuli nyt yhtäkkiä eteen, kun oltiin ajateltu/luultu, että vaikkapa 15 v kuluttua. Saatamme silti nyt vaan lähteä tähän, mutta vähän tekisi mieli odottaa kun myynti on nyt niiin huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järki käteen. Se on kuitenkin vain talo. Ja jos sinulla ei ole siihen varaa nyt, niin tuskin sinulla olisi siinä varaa asua myöhemminkään. Vanhassa talossa todennäköisesti paljon korjattavaa.
Asun tilavassa asunnossa Helsingissä, rahaa kyllä on. Minulla ei vain ole yhtäkkiä irtorahaa tilillä. Enkä ole kiinnostunut omistamaan ja asumaan samanaikaisesti suurehkoa asuntoa Helsingissä JA suurehkoa taloa naapurikunnassa. Talo on pidetty hyvässä kunnossa ja pidetään edelleen, ei ole mikään mörskä.
Jos omistat asuntosi, saat kyllä lainaa sitä vastaan.
Mutta mieti nyt hyvä ihminen sitä perhettäsi. Rikot vaan parisuhteesi tuolla säätämisellä. Luulisi aikuisen ihmisen ymmärtävän, että jos joku asia ei ole hell yes, se on hell no. Miehesi ja lapsesi eivät tahdo muuttaa, ja olet mulkero jos niitä nyt surusi varjolla yrität siihen manipuloida.
Ja tietenkin ap:n maksama vuokra talosta, jos hön sinne muuttaa asumaan, vaikuttaa isän hoitomaksuihin.
Vuokratuotto otetaan huomioon hoitomaksuissa. Samoin osingot.
Eikä omakotitalojen vuokrat ihan pieniä ole missään.
Voihan taloon ottaa vuokralaiset muutoinkin, ei sen tarvitse ap olla.
Vuokralla maksettaisiin sähkönsiirto kulut ja kiinteistövero, muunmuassa.
Nythän ne maksaa perikunta, vai kuinka?
Vai maksaaki isä talonkin kulut, hoitomaksun ja lääkkeidensä lisäksi?
Ja miten, kun isän eläkkeestä menee 85 % suoraan hoitolaitoksessa olemiseen.