Mies sanoi että exällä pysyy aina paikka sydämessään
Koska oli niin tärkeä. Onko yleistä? Ollaan oltu vuosi yhdessä.
Kommentit (127)
Ihminen saattaa olla nyt yhdentekevä, vaikka olisi joskus ollut tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen saattaa olla nyt yhdentekevä, vaikka olisi joskus ollut tärkeä.
Tämä oli siis tarkoitettu 35:lle. Lainaus putosi pois jostain syystä.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen saattaa olla nyt yhdentekevä, vaikka olisi joskus ollut tärkeä.
Varmasti näin, mutta ei se poista sitä asiaa etteikö hänestäkin olisi hyviä muistoja jotka on talletettu sydämen kätköihin.
Luultavasti mies on sanonut tämän jossain keskustelussa kun aloittaja on tarpeeksi jahnannut asiasta ja tivannut.
Ei lupaa hyvää parisuhteelle. Joko mies on eksässään kiinni tai nainen luonteeltaan mustasukkainen utelija, tai sekä että.
Exälläni on myös aina paikka minun sydämessäni, vaikka eroottinen ja romanttinen rakkaus kuoli jo kauan sitten. Hän on vähän kuin ärsyttävä veli, aina tärkeä vaikka onkin välillä ärsyttävä. Ja mun nykyiselle miehelle on myös hän ex-puoliso tärkeä. Nykyisen puolisoni kanssa ollaan pidetty yhtä 20 vuotta. Exäni kanssa oltiin yhdessä 25 vuotta ja saatiin kolme yhteistä lasta.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen saattaa olla nyt yhdentekevä, vaikka olisi joskus ollut tärkeä.
Toki parisuhdemielessä näin on. Mutta sikäli tuo ihminen on aina merkityksellinen, että hän on osa elämänhistoriaasi. Puhumattakaan, jos hän on vielä lastesi isä/äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nainen ja mun ex oli mun elämän rakkaus. Muistelen häntä aina lämmöllä. Mä muistelen sitä miestä vielä mummonakin. Kerron tämän myös nykyisille. Miks siitä ei saisi puhua? Sehän on hienoa jos elämässä on ollut joku niin tärkeä, kaikki ei sellaista löydä ikinä. Jos joku mies ei sitä kestä, niin joutaa mennä.
Jos exäsi olisi ollut elämäsi rakkaus niin ette olisi eronneet.
Ellei ex ole kuollut.
Silloin kyseessä ei ole ex, vaan edesmennyt kumppani.
Eikö edesmennyt ole entinen edes sittenkään, vaikka elävä osapuoli olisi jo uudessa parisuhteessa? Itse en ainakaan ajattelisi itseäni enää sen kuolleen kumppanina, jos olisin jo löytänyt uuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen saattaa olla nyt yhdentekevä, vaikka olisi joskus ollut tärkeä.
Varmasti näin, mutta ei se poista sitä asiaa etteikö hänestäkin olisi hyviä muistoja jotka on talletettu sydämen kätköihin.
Aina ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen saattaa olla nyt yhdentekevä, vaikka olisi joskus ollut tärkeä.
Toki parisuhdemielessä näin on. Mutta sikäli tuo ihminen on aina merkityksellinen, että hän on osa elämänhistoriaasi. Puhumattakaan, jos hän on vielä lastesi isä/äiti.
Merkityksellinen voi olla muutenkin kuin positiivisessa mielessä.
Vierailija kirjoitti:
No eihän se, että jollakin on paikka sydämessäni, tarkoita automaattisesti sitä että olen vieläkin rakastunut ja haluan olla hänen kanssaan.
Huonompi juttu olisi sellainen pieni sydän jonne ei mahtuisi ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna jättäisin haikailemaan sen exänsä perään, ja hoivaamaan sitä paikkaa sydämessään.
Mikä on ollutta, on mennyttä. Se on elettyä elämää, eikä sitä ole tarkoitus pyyhekumilla poistaa omasta henkilöhistoriasta.
Mutta exät on exiä hyvästä syystä, eikä niitä muistoja paapota eikä haikailla. Tai sitten se juttu ei olekaan vielä prosessoitu. Mutta tuskin sinäkään haluat olla laastarina?
Onko kyse haikailusta vai pelkästään siitä, että exä on ollut osa hänen elämäänsä? Tärkeä ihminen jolla oli oma osansa sinä aikana kun olivat yhdessä. Miksi hänet pitäisi hävittää pois? Hänet laitetaan taka-alalle muttei hävitetä täysin. Oletko sinä niitä henkilöitä jotka hävittävät kuvat missä exä näkyy?
Kyllä, siinä ole mitään outoa, että hävittää exän kuvat. Palautin hänelle osan, ja osan heitin roskiin. Miksi haluaisin naisensahakkaajan kuvilla muistuttaa sen narsistin rakentamasta helvetistä mitään. En halua, että ikinä satunnaisestikaan koskaan myöhemmin saisin stressireaktion pelkästä kuvan näkemisestä. Säilyin sentään hengissä. Jäljet ei koskaan häviä silti. Hermosto on edelleen vuosikausien jälkeen virittynyt "tistele/pakene"-ylikierroksille liian helposti, ja luottamusvaje kaikkiin kanssakulkijoihin on ikävä seuralainen.
No tottahan noi on. Lasten äiti käyttäytyi minua kohtaan niin häikäilemättömästi, ettei jäänyt mitään hyvää kerrottavaa/muisteltavaa, mutta pari naista sen jälkeen jättivät monta monituista lämmintä muistoa. Eläminen yhdessä vaan ei toiminut, mutta he saivat minusta minut ulos.
Kyllä heillä on paikka sydämessä.
Mutta en haikaile heitä takaisin...
Sanot miehellesi samalla tavalla, että sinulla myös exän paikka koko ajan sydämessä. Et ikinä unohda häntä ja puhut aina välillä exästäsi, miten ihana oli ja vertailet häntä tähän nykyiseen. Eiköhän lopu nuo haaveilut siihen. Aika törkeää puhua yleensä existä nykyiselle, ihan kuin se nykyinen ei olisi niin tärkeä? Eiköhän jokainen suhteessa halua tuntea olevansa rakastettu ja se tärkein toiselle. Ei nämä exät.
Vierailija kirjoitti:
Ex sanoi minulle, kun oltiin oltu yhdessä 1,5 vuotta, että hänen tietty exänsä pysyy aina hänen elämässään. Hän kuulemma pysyy senkin jälkeen kun me ollaan erottu.... Hän tiesi, että pidin sitä naista täysin tasottomana roskana. No nyt on erottu ja sen kun jatkaa yhteydenpitoaan exänsä kanssa, jonka kanssa paneskeli koko 12 vuoden suhteemme ajan. Itse en pidä exiini mitään yhteyttä. Turha oli tämänkään exän vinkua perääni.
"kun me ollaan erottu" noinko sanoi?
-Ex-kumppani ei ole kuka tahansa ihminen. Hän on lastesi isä. Te olitte joskus rakastavaiset. Siitä ei voi pyyhkiä pois.
-On teeskentelyä väittää, että kyseessä on yhdentekevä ihminen. On hölmöä hävetä aiempaa parisuhdettaan ja elää kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan.
En ole se jolle kommentoit, mutta olen eronnut 10 vuotta sitten ja meillä on yhteisiä lapsia exäni kanssa. Exäni on minulle varsin yhdentekevä. Kyllä, rakastin häntä joskus 15 vuotta sitten. En rakastanut enää avioliiton loppuvuosina. Olemme ihan hyvissä puheväleissä ja mahdumme samaan tilaan. Mutta hän on silti yhdentekevä. En aktiivisesti seuraa kuulumisia tms. Emme jakaneet erossa kavereita vaan meillä on edelleen yhteisiä ystäviä, mutta heidänkään kanssa en puhu exästä tai kysele sitä kautta. Ei ex kielletty puheenaihe ole, mutta kun ei vaan kiinnosta. Exän tekemiset eivät herätä minussa mitään tunnereaktiota.
En häpeä exääni tai entistä avioliittoani. Siitä syntyi maailman ihanimnat lapset. Nykyistä kumppaniani rakastan syvästi enkä missään nimessä vaihtaisi häntä exään takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nainen ja mun ex oli mun elämän rakkaus. Muistelen häntä aina lämmöllä. Mä muistelen sitä miestä vielä mummonakin. Kerron tämän myös nykyisille. Miks siitä ei saisi puhua? Sehän on hienoa jos elämässä on ollut joku niin tärkeä, kaikki ei sellaista löydä ikinä. Jos joku mies ei sitä kestä, niin joutaa mennä.
Kukaan ei halua olla toiselle se kakkos vaihtoehto. Joku, johon tyydytään. Olet kuvottava.
Pysyy mullakin, koska on lasteni äiti ja välit ovat mainiot. Sen suurempaa merkitystä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nainen ja mun ex oli mun elämän rakkaus. Muistelen häntä aina lämmöllä. Mä muistelen sitä miestä vielä mummonakin. Kerron tämän myös nykyisille. Miks siitä ei saisi puhua? Sehän on hienoa jos elämässä on ollut joku niin tärkeä, kaikki ei sellaista löydä ikinä. Jos joku mies ei sitä kestä, niin joutaa mennä.
Kukaan ei halua olla toiselle se kakkos vaihtoehto. Joku, johon tyydytään. Olet kuvottava.
Mutta jos se nyt vain on totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nainen ja mun ex oli mun elämän rakkaus. Muistelen häntä aina lämmöllä. Mä muistelen sitä miestä vielä mummonakin. Kerron tämän myös nykyisille. Miks siitä ei saisi puhua? Sehän on hienoa jos elämässä on ollut joku niin tärkeä, kaikki ei sellaista löydä ikinä. Jos joku mies ei sitä kestä, niin joutaa mennä.
Kukaan ei halua olla toiselle se kakkos vaihtoehto. Joku, johon tyydytään. Olet kuvottava.
Mutta jos se nyt vain on totuus.
No sitten se on totuus. Usein tuossa tilanteessa se toinen lähtee etsimään jonkun jolle ei ole kakkosvaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
-Ex-kumppani ei ole kuka tahansa ihminen. Hän on lastesi isä. Te olitte joskus rakastavaiset. Siitä ei voi pyyhkiä pois.
-On teeskentelyä väittää, että kyseessä on yhdentekevä ihminen. On hölmöä hävetä aiempaa parisuhdettaan ja elää kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan.
En ole se jolle kommentoit, mutta olen eronnut 10 vuotta sitten ja meillä on yhteisiä lapsia exäni kanssa. Exäni on minulle varsin yhdentekevä. Kyllä, rakastin häntä joskus 15 vuotta sitten. En rakastanut enää avioliiton loppuvuosina. Olemme ihan hyvissä puheväleissä ja mahdumme samaan tilaan. Mutta hän on silti yhdentekevä. En aktiivisesti seuraa kuulumisia tms. Emme jakaneet erossa kavereita vaan meillä on edelleen yhteisiä ystäviä, mutta heidänkään kanssa en puhu exästä tai kysele sitä kautta. Ei ex kielletty puheenaihe ole, mutta kun ei vaan kiinnosta. Exän tekemiset eivät herätä minussa mitään tunnereaktiota.
En h
Ajattelen samoin! Minullakin on eksän kansaa yhteisiä lapsia, mutta ajattelen häntä lasten isänä. En minä muistele tai edes aktiivisesti muista, että olemme olleet joskus pariskunta.
Olemme tekemisissä vain lasten asioissa, ei muuten. Minulle hän on kuin vieras ihminen,yhtä yhdentekevä. En minä tiedä hänen elämästään, en seuraa tai kysele. Minulla on oma elämäni.
Tuollainen paikkasydämessä-puhe on sitä, ettei ole päässyt yli eksästä. Toinen voi kuulua elämään muussakin ominaisuudessa, kuin sydämessä olona. Miksi haikailisin entiseen? Eroon on ollut pätevät syyt, ja ne syyt eivät ole muuttuneet.
Ex sanoi minulle, kun oltiin oltu yhdessä 1,5 vuotta, että hänen tietty exänsä pysyy aina hänen elämässään. Hän kuulemma pysyy senkin jälkeen kun me ollaan erottu.... Hän tiesi, että pidin sitä naista täysin tasottomana roskana. No nyt on erottu ja sen kun jatkaa yhteydenpitoaan exänsä kanssa, jonka kanssa paneskeli koko 12 vuoden suhteemme ajan. Itse en pidä exiini mitään yhteyttä. Turha oli tämänkään exän vinkua perääni.