Mitä pettäjä tuntee kun jää kiinni sivusuhteesta eikä olisi halunnut erota puolisostaan/rikkoa kotia?
Mulla on vain se petetyn näkökulma, mutta haluaisin tietää mitä pettäjän päässä liikkuu...
Oma maailmani mureni ihan täysin kun sain miehen pettämisestä kiinni. On tulossa ero ja minä muutan pois. Olen täysin palasina kaikesta, mutta haluaisin kuitenkin tietää mitä sen pettäjän päässä pyörii...Mies kun ei puhu mitään.
Meillä oli kaikki hyvin, rakkautta riitti, myös makuuhuoneen puolella kaikki hyvin. Olimme toistemme parhaat ystävät 25 vuotta ja sitten kävi niin että mies oli heikko ja lankesi erään häntä piirittäneen nuoremman naisen pauloihin.
Mies ei olisi halunnut erota ja oli hävennyt tekojaan (olivat ilmeisesti muutaman kuukauden tapailleet ennen kuin sain ns. rysän päältä kiinni) tekohetkelläkin, mutta jokin vain veti häntä sen toisen naisen luokse. Oli hullaantunut ja se oli voittanut järjen. Enempää en hänestä kiinni saa, sulkeutuu.
Osaisiko joku sanoa mulle mitä tällaisessa tilanteessa pettäjän päässä liikkuu kun romahdutti oman ja puolisonsa elämän, 25 vuotta roskakoriin? Häpeää, surua, iloa....? Kovasti yrittäisin ymmärtää, mutta vastauksia en saa. Hän hermostuu kun yritän niitä häneltä kysellä, on aina ollut hyvin sulkeutunut. Nähtäväksi jää juokseeko hairahduksensa luokse heti kun lähden, vai kuivuuko koko juttu kasaan.
Kokemuksia? Mielipiteitä?
Kommentit (1940)
En minä sekaantuisi asiaan myöskään jos kyse olisi tuttavasta, mutta jos kyse olisi ystävästäni niin kertoisin ehdottomasti.
Aloin myös epäilemään miestäni uskottomuudesta. Kaikki muut merkit oli paitsi kännykän salailu. Oma intuitio huusi punaisella et jotain on meneillään minkä mieheni kielsi. Hiukan pääsin kerran vilkaisemaan puhelinta ja sieltä nopsaan näin kirjoittelut eksälle sekä miestäni huomattavasti nuoremmalle työkaverille. Näissä ei ollut ihmeellistä mutta silti sieluni huusi et jotain on meneillään.
Noh, asensin autoomme jäljityslaitteen koska mieheni ei myöntänyt mikään. Kerran kysyin ja sen jälkeen päätin että selvä, selvitän itse. Koskaan ennen tätä avioliittossamme minulla ei ollut ollut tälläistä tunnetta. Noh, en ollut poistanut jäljityslaitteesta (Applen airtag) sitä piipittävää osaa joten mieheni löysi laitteen. Sanoin että tulen hulluksi kun hän ei myönnä mitään ja että olen nähnyt kirjoittelut hänen puhelimestaan. Pyysin nähdä puhelimen minkä mieheni jyrkästi kielsi, ei suostunut näyttämään. Tämän jälkeen mieheni poisti puhelimesta kaiken.
Muutaman päivän kävimme asiaa läpi, mutta mieheni oli vastahakoinen todistamaan syyttömyyttään. Sanoin että meidän täytyy erota koska ei hän tee asian selvittämiseksi mitään mitä pyydä (puhelimen katsominen). Sitten Ajattelin että minun pitää ottaa erilainen taktiikka tähän että saan tunnustuksen. Aloin antamaan miehelleni empatiaa, puhuin että voin antaa jopa pettämisen anteeksi jos vaan on rehellinen. Olin jo ilmoittanut tässä kohtaa erosta siis. Eli olin empaattinen, samoin että minussakin on vikaa, voimme jatkaa mutta se vaatii avoimuutta jne. Sitten hoksasin pyytää katsoa miehen tilitietoja. Tästäkin saatiin ensiksi riita, mutta seuraavana päivänä mieheni murtui kun olin taas empaattinen jne ja ojensi puhelimen minulle. Sieltähän paljastui maksutapahtuma 100€ Essille. Kysyin mikä tämä on ja mieheni itki että on ostanut seksiä tuttavaltaan. Loput kerrat oli maksanut käteisellä. Aikamoinen pommi. Mieheni itkee älä jätä ja sanoit että voit antaa pettämisen anteeksi. En myöntänyt että kaikki oli vain esitystä ja laskelmoitua käytöstä puoleltani. Mieheni on ollut hysteerinen ehkä toivomuksenaan että jäisin, en ole jäämässä. Kyllä se intuitio on vaan mahtava asia. Olen kääntänyt katseen jo tulevaisuuteen ja mietin että onneksi vain 4 vuotta kerkesin tuhlaamaan aikaani. Lisäksi olen ylpeä itsestäni että osasin pelata pelin oikein ja sain mielenrauhan asialle. En ollut väärässä, tälläkään kertaa.
nainen 44v Turusta
En myöntänyt että kaikki oli vain esitystä ja laskelmoitua käytöstä puoleltani.
Tästä on kyllä pakko sanoa, että tämä luonteenpiirre varmaan näkyy muissakin suhteen asioissa. Teidän on varmaan ihan hyvä erota ja henkisesti kasvaa erillänne molempien.
Vierailija kirjoitti:
En myöntänyt että kaikki oli vain esitystä ja laskelmoitua käytöstä puoleltani.
Tästä on kyllä pakko sanoa, että tämä luonteenpiirre varmaan näkyy muissakin suhteen asioissa. Teidän on varmaan ihan hyvä erota ja henkisesti kasvaa erillänne molempien.
Tottakai me erotaan mutta ei mieheni halusta. Jos mieheni pelaa peliä selkäni takana laskelmoidusti, niin kyllä minäkin sen pelin osaan. Onneksi. Toivoisin että naiset ei olis niin nynnyjä näissä tilanteissa vaan samalla mitalla takaisin vaan. Jos se vaatii empatian teeskentelyä, niin sitten teeskennellään empaattisia. Tiesin että jotain on meneillään ja ajattelen että minun sielunrauhani on tärkeämpi kuin pettäjän. Oon ylpeä itsestäni. Muutoin olisin varmaan vieläkin huijattavana.
Jopas oli tarina, ja vielä oikeutuksen tunteen maustamana.Hrrrr.
Pidetään kumminkin faktat selvinä. Toisen puhelimen ratsaaminen ilman lupaa on rikos. Samoin jäljityslaitteella stalkkaaminen. Sen sijaan seksin harrastaminen vieraissa EI ole rikos.
Ihan oikeasti avioliitto ei anna mitään laillista oikeutta määrätä toisen seksielämästä. Vielä vähemmän joku neljän vuoden seukkailu. Uskollisuus on vapaaehtoista, se on lahja eikä perusoikeus.Kannattaa rakentaa parisuhteensa vähän vahvemmalle pohjalle kuin toisen kyttäämiselle.
Älkää tehkö itsestänne rikollisia seksin takia. Ei se ole sen arvoista. Eikä ole mitään velvollisuutta heittää parisuhdetta roskiin jonkun seksijutun takia. Luotte tässä nyt turhaan sellaista joukkopainetta, että harva liitto voisi enää kestää koko elämän.
Vierailija kirjoitti:
Jopas oli tarina, ja vielä oikeutuksen tunteen maustamana.Hrrrr.
Pidetään kumminkin faktat selvinä. Toisen puhelimen ratsaaminen ilman lupaa on rikos. Samoin jäljityslaitteella stalkkaaminen. Sen sijaan seksin harrastaminen vieraissa EI ole rikos.
Ihan oikeasti avioliitto ei anna mitään laillista oikeutta määrätä toisen seksielämästä. Vielä vähemmän joku neljän vuoden seukkailu. Uskollisuus on vapaaehtoista, se on lahja eikä perusoikeus.Kannattaa rakentaa parisuhteensa vähän vahvemmalle pohjalle kuin toisen kyttäämiselle.
Älkää tehkö itsestänne rikollisia seksin takia. Ei se ole sen arvoista. Eikä ole mitään velvollisuutta heittää parisuhdetta roskiin jonkun seksijutun takia. Luotte tässä nyt turhaan sellaista joukkopainetta, että harva liitto voisi enää kestää koko elämän.
Sitä ns kyttäämistä tulee harrastettua siinä vaiheessa kun epäilee puolisoaan. Meilläkin mies huusi koko ajan: "ÄLÄ KYTTÄÄ!" Mutta kun mun vaistot sanoivat ettei kaikki ole kuten pitää, niin tulipa siinä sitten kytättyä. Ei mitenkään suuremmin, mutta kovasti kyselin hänen menoistaan ja puhelimen käytöstään. Mies toistuvasti: "ÄLÄ KYTTÄÄ!"
Mutta niin vain "kyttäämiseni" ajan kanssa tuotti tulosta. Paljastui että hänellä tosiaan oli suhde, vaistoni eivät valehdelleet. Enkä todellakaan ole kytännyt yhtään mitään jos vaistoni eivät ole huutaneet. Nyt ne huusivat.
Sivusta huutelen.
Vierailija kirjoitti:
Jopas oli tarina, ja vielä oikeutuksen tunteen maustamana.Hrrrr.
Pidetään kumminkin faktat selvinä. Toisen puhelimen ratsaaminen ilman lupaa on rikos. Samoin jäljityslaitteella stalkkaaminen. Sen sijaan seksin harrastaminen vieraissa EI ole rikos.
Ihan oikeasti avioliitto ei anna mitään laillista oikeutta määrätä toisen seksielämästä. Vielä vähemmän joku neljän vuoden seukkailu. Uskollisuus on vapaaehtoista, se on lahja eikä perusoikeus.Kannattaa rakentaa parisuhteensa vähän vahvemmalle pohjalle kuin toisen kyttäämiselle.
Älkää tehkö itsestänne rikollisia seksin takia. Ei se ole sen arvoista. Eikä ole mitään velvollisuutta heittää parisuhdetta roskiin jonkun seksijutun takia. Luotte tässä nyt turhaan sellaista joukkopainetta, että harva liitto voisi enää kestää koko elämän.
Todellakin voin nämä rikokset tehdä että saan mielenrauhan, ei mitään epäilystä siitä ja suosittelen muillekkin jotka epäilee että on vilunkia menossa selän takana. Älkää jääkö odottelemaan että se toinen tunnustaa jos olette jo kerran kysyneet. Toimikaa itse. Ottakaa selvää PIN koodit yms. Ja muistakaa poistaa jäljittimistä äänet. Muuten saatatte olla narrina kymmeniä vuosia. Siitä olisikin jo itsellä vaikeuksia päästä yli että olisin elämäni parhaimmat vuodet ollut huijattavana. Kun mieheni oli ensimmäisen kerran tämän naisen luona vieraillut, meillä oli ihan normaali ja hyvä seksielämä ja sitä oli usein. Vasta keväällä seksin määrä myös väheni muiden outouksien lisäksi.
Noh, onneksi mieheni murtui ja kertoi totuuden. Minulle on tässä jäänyt lohduttelijan rooli koska mieheni on aivan mieli maassa. No eipä mitään, minä lohduttelen ja tämä on myös yksi osa rooliani. Miestäni varmasti ihmetyttää etten raivoa, itke hysteerisenä tai mitään muutakaan. Siinäpä miettii miksi näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ns kyttäämistä tulee harrastettua siinä vaiheessa kun epäilee puolisoaan. Meilläkin mies huusi koko ajan: "ÄLÄ KYTTÄÄ!" Mutta kun mun vaistot sanoivat ettei kaikki ole kuten pitää, niin tulipa siinä sitten kytättyä. Ei mitenkään suuremmin, mutta kovasti kyselin hänen menoistaan ja puhelimen käytöstään. Mies toistuvasti: "ÄLÄ KYTTÄÄ!"
Mutta niin vain "kyttäämiseni" ajan kanssa tuotti tulosta. Paljastui että hänellä tosiaan oli suhde, vaistoni eivät valehdelleet. Enkä todellakaan ole kytännyt yhtään mitään jos vaistoni eivät ole huutaneet. Nyt ne huusivat.
Sivusta huutelen.
Epätietoisuus pahin. Se kalvaa ja jäytää niin syvältä. Järkytys on sekin että saa toisen pettämisestä narautettua, mutta toisaalta sitten se epäilyksen kauhea paine helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epätietoisuus pahin. Se kalvaa ja jäytää niin syvältä. Järkytys on sekin että saa toisen pettämisestä narautettua, mutta toisaalta sitten se epäilyksen kauhea paine helpottaa.
Juuri näin. Itse mietin tässä koko kesän että mitähän tässä on menossa ja ero tulee kyllä koska pää sekoaa kohta ja toinen on vaan et ei oo mitään. Pakko oli alkaa itse toiminaan että saisin edes jonkunlaisen mielenrauhan. Ja sainkin mieheni tunnustuksen kautta. Onneksi myönsi, olen häntä siitä kiittänyt.
nainen 44v Turusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Itse mietin tässä koko kesän että mitähän tässä on menossa ja ero tulee kyllä koska pää sekoaa kohta ja toinen on vaan et ei oo mitään. Pakko oli alkaa itse toiminaan että saisin edes jonkunlaisen mielenrauhan. Ja sainkin mieheni tunnustuksen kautta. Onneksi myönsi, olen häntä siitä kiittänyt.
nainen 44v Turusta
Niinpä, mä tiedän tuon sekoamisen tunteen. Tavallaan helpotti olla oikeassa, että en "kytännyt" aivan omiani. Luottakaa ihmiset vaistoihinne!
Terv. se joka kyttäsi
Mutta entä jos epäily onkin aiheeton? Minulla oli yhdessä vaiheessa miesystävä, joka jatkuvasti epäili minua pettämisestä, täysin aiheettomasti. Siinä ei ole tehtävissä mitään, ei yhtään mitään. Negaation todistaminen on tunnetusti mahdotonta. Mikään, mitä sanot tai teet, ei voi auttaa.
Siitä tuli sitten ero. Mitäpä muutakaan olisi voinut seurata tuollaisesta. Myöhemmin mies yritti saada minut takaisin, näki myös paljon vaivaa asian eteen. Ei auttanut. Minä olin jatkanut eteenpäin enkä ikimaailmassa olisi palannut siihen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas oli tarina, ja vielä oikeutuksen tunteen maustamana.Hrrrr.
Pidetään kumminkin faktat selvinä. Toisen puhelimen ratsaaminen ilman lupaa on rikos. Samoin jäljityslaitteella stalkkaaminen. Sen sijaan seksin harrastaminen vieraissa EI ole rikos.
Ihan oikeasti avioliitto ei anna mitään laillista oikeutta määrätä toisen seksielämästä. Vielä vähemmän joku neljän vuoden seukkailu. Uskollisuus on vapaaehtoista, se on lahja eikä perusoikeus.Kannattaa rakentaa parisuhteensa vähän vahvemmalle pohjalle kuin toisen kyttäämiselle.
Älkää tehkö itsestänne rikollisia seksin takia. Ei se ole sen arvoista. Eikä ole mitään velvollisuutta heittää parisuhdetta roskiin jonkun seksijutun takia. Luotte tässä nyt turhaan sellaista joukkopainetta, että harva liitto voisi enää kestää koko elämän.
Todellakin voin nämä rikokset tehdä että saan m
Sinusta on siis ok syyllistyä rikoksiin, jotta saa haluamansa. Se on sinun valintasi. Mutta yritä kuitenkin ymmärtää, että ihan oikeasti sinä olet se, joka voi saada tuomion, ei se puoliso, jota kyttäät.
Vierailija kirjoitti:
Mutta entä jos epäily onkin aiheeton? Minulla oli yhdessä vaiheessa miesystävä, joka jatkuvasti epäili minua pettämisestä, täysin aiheettomasti. Siinä ei ole tehtävissä mitään, ei yhtään mitään. Negaation todistaminen on tunnetusti mahdotonta. Mikään, mitä sanot tai teet, ei voi auttaa.
Siitä tuli sitten ero. Mitäpä muutakaan olisi voinut seurata tuollaisesta. Myöhemmin mies yritti saada minut takaisin, näki myös paljon vaivaa asian eteen. Ei auttanut. Minä olin jatkanut eteenpäin enkä ikimaailmassa olisi palannut siihen suhteeseen.
No toihan on jo sairautta eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että usean yhdessä olo vuoden jälkeen tulee selkeät pettämisen merkit ja oma intuitio huutaa punaisesta. On minullakin ollut sairaalloisen mustasukkainen mies nuorena. Ja jos on koko ajan epäilys että kaikki ei ole ok, kannattaa erota koska tuskin silloin on onnellinen siinä suhteessa. Minä olin onnellinen 4v kunnes jotain tapahtu mieheni puolelta. Ei minulla ollut ikinä käynyt mielessä että mieheni pettäisi tai että minun pitäisi katsoa hänen puhelintaan ennen tätä kesää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija
Pidetään .
Älkää tehkö itsestänne rikollisia seksin takia. Ei se ole sen arvoista. Eikä ole mitään velvollisuutta heittää parisuhdetta roskiin jonkun seksijutun takia. Luotte tässä nyt turhaan sellaista joukkopainetta, että harva liitto voisi enää kestää koko elämän.
Luuetko etten tiedä viestisalaisuudesta? Kyllä tiedän, kaikki tietää. Jos nyt tästä käräjille joutuisin, oli sen arvoista, ei haittaa. Joskus on vaan toimittava. Onneksi toimin, oon niin onnellinen siitä ettei mitään määrää. Nyt alkaa mun uusi ihana elämä ilman miestä. Ja mies voi ostaa jatkossa seksiä ihan niin paljon kun sielu sietää. Sekin tuottaa tyydytyksen että joutuu rahaa siitä pulittamaan, hah!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta entä jos epäily onkin aiheeton? Minulla oli yhdessä vaiheessa miesystävä, joka jatkuvasti epäili minua pettämisestä, täysin aiheettomasti. Siinä ei ole tehtävissä mitään, ei yhtään mitään. Negaation todistaminen on tunnetusti mahdotonta. Mikään, mitä sanot tai teet, ei voi auttaa.
Siitä tuli sitten ero. Mitäpä muutakaan olisi voinut seurata tuollaisesta. Myöhemmin mies yritti saada minut takaisin, näki myös paljon vaivaa asian eteen. Ei auttanut. Minä olin jatkanut eteenpäin enkä ikimaailmassa olisi palannut siihen suhteeseen.
No toihan on jo sairautta eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että usean yhdessä olo vuoden jälkeen tulee selkeät pettämisen merkit ja oma intuitio huutaa punaisesta. On minullakin ollut sairaalloisen mustasukkainen mies nuorena. Ja jos on koko ajan epäilys että kaikki ei ole ok, kann
Mistä tuo itsevarmuus kumpuaa, että jonkun tuntemattoman palstalaisen ex-miehen tapauksessa tuo on jo sairautta, mutta sinun tapauksessasi ihan normaalia?
Jos haluaa erota, voihan sen tehdä ilman, että syyllistyy rikoksiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta entä jos epäily onkin aiheeton? Minulla oli yhdessä vaiheessa miesystävä, joka jatkuvasti epäili minua pettämisestä, täysin aiheettomasti. Siinä ei ole tehtävissä mitään, ei yhtään mitään. Negaation todistaminen on tunnetusti mahdotonta. Mikään, mitä sanot tai teet, ei voi auttaa.
Siitä tuli sitten ero. Mitäpä muutakaan olisi voinut seurata tuollaisesta. Myöhemmin mies yritti saada minut takaisin, näki myös paljon vaivaa asian eteen. Ei auttanut. Minä olin jatkanut eteenpäin enkä ikimaailmassa olisi palannut siihen suhteeseen.
No toihan on jo sairautta eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että usean yhdessä olo vuoden jälkeen tulee selkeät pettämisen merkit ja oma intuitio huutaa punaisesta. On minullakin ollut sairaalloisen mustasukkainen mies nuorena. Ja jo
Oman mielenrauha, se ettei olekaan itse hullu vaikka toinen niin väittää. Tutkin myös puhelimen ja löysin oikeaa todistusaineistoa.
Oman mielenterveyden takia voisin ottaa sakot eikä jäisi vaivaamaan yhtään. Vaikeampaa on elää sellaisen kanssa joka antaa ymmärtää ettei mitään ole ja haluat uskoakin. Pää voi mennä tosi sekaisin valehtelusta.
Eri.
Minä en aikoinaan nuorena parikymppisenä likkana kertonut, kun yllätin setäni vaimon vieraasta seurasta ja asianlaita oli ihan selvä. En kertonut, koska yleensä viestintuoja ammutaan ja toisekseen pohdin, että heillä oli monta lasta, niin pohdin lasten elin- ja asuinolosuhteita mahdollisen eron jälkeen ja sitä, että yleensä se vaimo ne lapset vie, kun sedälläni oli vielä matkatyö. Ja tiesin, miten tärkeitä ne lapset oli sedälleni, touhusi niiden kanssa kaiken vapaa-aikansa. Joten pidin turpani kiinni. Ero heille tuli kyllä 8 v. myöhemmin, mutta vanhin oli silloin muuttanut omilleen, ja kuopuskin oli silloin jo 13 v ja jäi isälleen asumaan.. Siinä on aika inhottavassa välikädessä kuitenkin. Ehkä setäni ei ollut aviomiehenä ihan parhaimmasta päästä reissutyönsä takia, mutta isänä ja setänä kyllä leppoinen ja välittävä ihminen.
Jos kyse olisi ollut lapsettomasta parista tai parista, jolla on aikuisia lapsia, asia olisi ollut toinen.
Ap: hyvää jatkoa sinulle, kyllä se tästä kirkastuu.
Vierailija kirjoitti:
Minä en aikoinaan nuorena parikymppisenä likkana kertonut, kun yllätin setäni vaimon vieraasta seurasta ja asianlaita oli ihan selvä. En kertonut, koska yleensä viestintuoja ammutaan ja toisekseen pohdin, että heillä oli monta lasta, niin pohdin lasten elin- ja asuinolosuhteita mahdollisen eron jälkeen ja sitä, että yleensä se vaimo ne lapset vie, kun sedälläni oli vielä matkatyö. Ja tiesin, miten tärkeitä ne lapset oli sedälleni, touhusi niiden kanssa kaiken vapaa-aikansa. Joten pidin turpani kiinni. Ero heille tuli kyllä 8 v. myöhemmin, mutta vanhin oli silloin muuttanut omilleen, ja kuopuskin oli silloin jo 13 v ja jäi isälleen asumaan.. Siinä on aika inhottavassa välikädessä kuitenkin. Ehkä setäni ei ollut aviomiehenä ihan parhaimmasta päästä reissutyönsä takia, mutta isänä ja setänä kyllä leppoinen ja välittävä ihminen.
Jos kyse olisi ollut lapsettomasta parista tai parista, jolla on aikuisia lapsia, asia olisi ollut toinen.
Ap: hyvää jatkoa sinulle, kyllä se tästä kirkastuu.
Kiitos! Niin kirkastuu, välillä tulee takapakkia, mutta sitten taas tuntuu paremmalta. Eteenpäin mennään.
Ap
Sain tietää miehen jäätyä kiinni ystäviltä ja tutuilta, että hän oli yrittäny kopeloida heitä 10-15 v aiemmin. Tyypillisinä uhreina he toki kokivat asiasta syyllisyyttä ja olivat hiljaa.
Olen satavarma, että jos he olisivat tuolloin tulleet kertomaan asiasta, en olisi uskonut heitä. Ihan vaan siksi, että pelkkä ajatuskin olisi tuntunut naurettavalta.Olisin puolustellut miestä ja ollut varmaan sitä mieltä, että kyseessä on väärinkäsitys.
Mutta jos olisin saanut joltakulta todisteita, että mies on tehnyt jotain jossain, olisin toivottavasti pistänyt miehen pihalle.
Sitten kun mies jäi kiinni, laitoin pois 15 minuutissa.
Niinpä, ei mies ottanut oikeastaan ketään muuta huomioon kuin itsensä. Olen miettinyt että jo oli todellakin pokkaa näin tehdä!
Ap