Mitä pettäjä tuntee kun jää kiinni sivusuhteesta eikä olisi halunnut erota puolisostaan/rikkoa kotia?

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin miehelleni, että jos hänen mielestään kaikki ei ollutkaan hyvin kaikista niistä rakkausviesteistä huolimatta niin miksi hän ei maininnut siitä sanallakaan? Kiinnijäätyään hänen häpeänsä ja itseinho oli niin suurta, että hän alkoi vahingoittaa itseään fyysisesti. Hakkasi nyrkein itseään ja välillä otti jopa jotain terävää käden jatkeeksi. Sairaalassa käytiin kerran kun hän otti taulun irti seinästä ja löi päänsä naulaan. Se jos mikä oli todella pelottavaa! Sai minut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että vaikka kuinka luulet tuntevasi vuosien jälkeen toisen ihmisen, et tunne. Jotain vakavia mt-ongelmia miehellä on ja ne on tulleet jo lapsuudesta - ei suinkaan meidän suhteesta.

Tuollaiset miehet käyttävät tuota itsetuhoa manipulointitaktiikkana, ettei heidän tarvitsisi joutua kohtaamaan niitä negatiivisia seuraamuksia, mitä pettämisen paljastumisesta tulee. Eli menevät melkein lapsitasolle itsensä satuttamisessa ja he odottavat, että se petetty sitten yrittää estellä heidän itsetuhoaansa ja keskittyvät heidän hoitamiseen, kuin siihen pettämisestä syyttelyyn.

Näin kerran sellaisen videon, missä mies oli pettänyt ja itki tyyliin lattialla ja nainen sitä kuvasi sen takia, kun se mies käyttäytyi kuin lapsi. Se mies sitten meni täyttämään niiden altaan ja otti leivänpaahtimen mukaansa :D ja sanoi, että laittaa sen päälle ja menee siihen altaaseen sen leivänpaahtimen kera. Nainen vaan totesi, että mene sitten... Mies kai odotti, että nainen yrittäisi estellä häntä, mutta kun ei estellyt niin ei se mies sinne altaaseen mennyt sen leivänpaahtimen :D kanssa, vaan seurasi naista ympäri asuntoa ja itki ja välillä heittäytyi kuin lapsi lattialle ja potki ja heilutteli käsiäänsä. 

Munkin eksä itki ihan hirveästi kun sain kiinni hänet pettämisestä... Ja sitten yhtäkkiä rupesi puhumaan siitä, että kun hänen eksänsä olivat tehneet vaikka mitä pahaa hänelle (yli 10v sitten). Tyhmänä rupesin sitten häntä lohduttamaan, mutta seuraavalla kerralla kun räjähdin pettämisestä ja hän yritti samaa taas, rupesi itkemään ja puhumaan eksistä niin ärähdin, että mitä vtua ne sun teiniaikojen eksät vaikuttaa meidän suhteeseen? 

Pettäjämiehet on aikamoisia. 

Ei mitään. Nauraa sisäänpäin.

Kohauttelee olkapäitään ja on ylimielisesti hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään. Nauraa sisäänpäin.

Kohauttelee olkapäitään ja on ylimielisesti hiljaa.

Suurin osa miehistä nauraa naisten romanttisille rakkauskuvitelmille sisäänpäin. 

Vierailija kirjoitti:

Saako esittää miesnäkökulman? Olen yli viiskymppinen äijä, pitkä liitto jne..

Runkkailen itsekseni kohtalaisen paljon, joskus chat seuralaisen kanssa netissä (en pidä sitä pettämisenä).

Vieraissa en ole käynyt. Voisin käydäkkin, mutta jätän väliin tietäen mahdollisen säädön ja hämmingin määrän.

Itse en koe pettämistä mitenkään pahana tai outona ehkä ennemminkin avustettuna runkkailuna. Naiset pettää lähes yhtä paljon, kuin miehet, mut oikeesti Mitä välii. Jos toinen nauttii hetkestä, niin ei se ole keneltäkään pois.

Koen outona ihmiset, jotka laittavat lusikat jakoon noin mitättömän asian takia.

 

Aika vähän mitään ymmärrät tuon ikäiseksi mieheksi. Ei se itse akti välttämättä mikään iso asia sinänsä ole, eihän se järvi soutamalla kulu. Kyse on siitä, että jotakin on sovittu, ja toinen yksipuolisesti sitten pettää sen sopimuksen. Samaan kastiin menisi vaikkapa se, että toinen ottaa salaa tolkuttomat määrät velkaa. Luottamus siihen, että toinen pitää lupauksensa ja osaa käyttäytyä järkevällä ja rakentavalla tavalla katoaa. Ja kuka sellaisen kanssa parisuhteessa haluaa olla, johon ei voi yhtään luottaa. 

Minä henkilökohtaisesti en ole mustasukkainen ja voisin siinä mielessä elää avoimessa suhteessa, että mua ei sinänsä haittaa vaikka mies harrastaisi seksiä muidenkin kanssa. En kuitenkaan lopulta halua avointa suhdetta, koska en halua ottaa riskiä esimerkiksi taudeista. Tai että mieheni olisikin yhtäkkiä isä jollekin vieraalle lapselle ja taloudellisessa vastuussa lapsesta. Ihan turhaa lisäriesaa elämässä. Pettämistapauksessa sen lisäksi, että ollaan epärehellisiä puolisolle, puoliso altistetaan kaikille näillekin lisäriesoille. Tehdään mahdollisesti todella paljon molempien elämään vaikuttavia päätöksiä kysymättä toiselta.

"Haha karma is a bitch😂"

Tässä tapauksessa se oli instant karma

No, suurempi osa pettää jossain vaiheessa suhdettaan kuin että ei pettäisi. Itse olen pannut monien varattujen kanssa ja tietääkseni heistä kukaan ei ole vielä kiinni jäänyt omissa suhteissaan. Ehkä ihmisten olisi vain hyvä oppia ymmärtämään, että ihmisille on aika luonnotonta olla vain yksiavioisia. Nämä pettäjät muuten ovat itse olleet erittäin haluttomia avoimiin suhteisiin eli itse kyllä voi käydä muita panemassa, mutta jos se oma kumppani tekisi niin, olisikin niin hemmetin vaikeaa. No kaikki tietävät, mistä se kertoo.

Onko tässä ketjussa yhtään pettäjän vastausta vai vain näitä petettyjen arvailuja ja hurskasteluja?

Vierailija kirjoitti:

No, suurempi osa pettää jossain vaiheessa suhdettaan kuin että ei pettäisi. Itse olen pannut monien varattujen kanssa ja tietääkseni heistä kukaan ei ole vielä kiinni jäänyt omissa suhteissaan. Ehkä ihmisten olisi vain hyvä oppia ymmärtämään, että ihmisille on aika luonnotonta olla vain yksiavioisia. Nämä pettäjät muuten ovat itse olleet erittäin haluttomia avoimiin suhteisiin eli itse kyllä voi käydä muita panemassa, mutta jos se oma kumppani tekisi niin, olisikin niin hemmetin vaikeaa. No kaikki tietävät, mistä se kertoo.

Jos on luonnotonta olla yksiavioisia (siis näille pettäjille, normaaleille empaattisille ihmisills se ei ole) niin pettäjien kannattaisi sitten seurustella pettäjien kanssa. Miksi ei vaan suoraan sanoa suhteen alussa, että pettäminen on ihan ok! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, suurempi osa pettää jossain vaiheessa suhdettaan kuin että ei pettäisi. Itse olen pannut monien varattujen kanssa ja tietääkseni heistä kukaan ei ole vielä kiinni jäänyt omissa suhteissaan. Ehkä ihmisten olisi vain hyvä oppia ymmärtämään, että ihmisille on aika luonnotonta olla vain yksiavioisia. Nämä pettäjät muuten ovat itse olleet erittäin haluttomia avoimiin suhteisiin eli itse kyllä voi käydä muita panemassa, mutta jos se oma kumppani tekisi niin, olisikin niin hemmetin vaikeaa. No kaikki tietävät, mistä se kertoo.

Jos on luonnotonta olla yksiavioisia (siis näille pettäjille, normaaleille empaattisille ihmisills se ei ole) niin pettäjien kannattaisi sitten seurustella pettäjien kanssa. Miksi ei vaan suoraan sanoa suhteen alussa, että pettäminen on ihan ok! 

Itse panen ihan luvalla toisten kanssa. Pettämistä ei pitäisi kenenkään harrastaa.

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä tyypillisesti kehittää päässään jonkinlaisen oikeutuksen omalle toiminnalleen, koska muuten asiaa on vaikea kestää. Nämä ovat yleensä jotain tyyliin vaimoni ei ymmärrä minua tai en pettäisi, jos vaimo ei nalkuttaisi. Näillä ei välttämättä ole mitään objektiivista totuuspohjaa, mutta joku tarina täytyy päässään keksiä. Nyt riippuu hänen persoonastaan, pystyykö hän näkemään itselleen kertomansa valheen vai rakentaako sen päälle uuden. 

Jooo meillä oli mm. Se, että en osannut laittaa pepsitölkkejä tölkinkeräysastiaan. Muuten olin siivonnut koko kämpän ja laittanut ruokaa, mutta tölkki oli jäänyt pöydälle josta sai sitten puheenaihetta salarakkaan kanssa kun on huono vaimo kun on niin epäsiisti.

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ketjussa yhtään pettäjän vastausta vai vain näitä petettyjen arvailuja ja hurskasteluja?

Lue ketju, niin huomaat, että on. Ja toisekseen tässä on aika paljon viestejä myös ihmisiltä, jotka eivät ole pettäneet ja joita ei ole petetty, mutta tietävät asiasta läheisten tms. kautta. 

Arvailua tuskin tarvitsee tehdä tilanteessa, mitä eräskin kuvailee, eli näkee kuvia, joita ex on ottanut sänkysessioistaan.

Vierailija kirjoitti:

No, suurempi osa pettää jossain vaiheessa suhdettaan kuin että ei pettäisi. Itse olen pannut monien varattujen kanssa ja tietääkseni heistä kukaan ei ole vielä kiinni jäänyt omissa suhteissaan. Ehkä ihmisten olisi vain hyvä oppia ymmärtämään, että ihmisille on aika luonnotonta olla vain yksiavioisia. Nämä pettäjät muuten ovat itse olleet erittäin haluttomia avoimiin suhteisiin eli itse kyllä voi käydä muita panemassa, mutta jos se oma kumppani tekisi niin, olisikin niin hemmetin vaikeaa. No kaikki tietävät, mistä se kertoo.

Onpa taas logiikkaa. Eikö juuri näiden pettäjien siis pitäisi ymmärtää, että on luonnotonta olla vain yksiavioinen, vai mikä heidät saa haluttomiksi avoimiin suhteisiin?

Tosin luulen, että ns. normipettäjä ei halua mitään muuta kuin hetken jännitystä ja kipinää, joten onkin olennaisen tärkeää, että siellä kotona on toinen, joka pitää sen elämän siellä kuosissa ja olemassa. 

Itse nuorena tulin ikävä kyllä panneeksi varattuja myös, mutta havaitsin heidät keskimääräistä huonommiksi panoiksi. En osaa sanoa, oliko siellä taustalla liialliset odotukset ja sitä kautta paineet, tuliko syyllisyys sänkyyn vai mikä siinä oli, mutta ihme ähinää ja sähellystä oli panot verrattuna rentoihin, estottomiin sinkkumiehiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka pettäminen ei ole oikein, täällä kuvitellaan, että pettäjä on ainoa paha. Kyllä jokin asia on pielessä avioliitossa, jos toinen pettää. Se on vaan peiliin katsomisen paikka ja nähdä myös oma epätäydellinen suoritus.

Monesti sitä ei edes tajua miten pahaa oloa toiselle aiheuttaa, kun luulee tekevänsä oikein. Kannattaa tosiaan lukea se Ruotsalainen avioero. 

No mutta sen pettämisen jälkeenhän juuri olisi mahdollisuus nostaa kaikki kortit pöydälle, mennä sinne terapiaan ja/tai jutella puolison kanssa kaikki auki rehellisesti. Mutta kun ei, vaan pettäjä alkaa lataamaan, usein huutamalla, pöytään kaikki ne toisen viat ja vioiksi kokemansa asiat, syyttelee, jne. Pettämisestä sinällään ei haluta edes puhua, kun sehän on oma asia, joka tosin johtui siitä, mitä väärää toinen on tehnyt.

Lisäksi usein valehdellaan lisää, kai

Ei kerrota suukosta. Ehkä kahvilla käytiin. Aivan KAIKEN saa lypsää, todisteiden kera. 

Sanoisin näin, että yleistyksiä ei voi tehdä. Ihmisten ajatuksiin ei pääse kiinni palstan kautta. Se on stereotyyppistä ajattelua, että jokainen ajattelee tuossa tietyllä tavalla.

Minä olen itse ollut pettämisen kohteena, mitä en voinut todistaa. Epäilin. Avopuoliso alkoi viettää joka toisen viikonlopun hyvän ystävänsä luona toisessa kaupungissa, heillä yhteinen harrastus. Olin varma, että ei siellä pelkästään sitä ystävää tavata, vaan jotain muutakin sutinaa. Päädyimme yhdessä eroon. Minun puolelta luottamuspula ja hän syytti, että minusta johtuu ero, kun olen aina niin negatiivinen hapannaama. En ollut ennen kuin hän aloitti nuo viikonloppureissut. Erottiin perjantaina, hän lähti silloin suutuksissaan heti suoraan kaverin luo sinne eri paikkakunnalle. Kas kummaa, sunnuntai-iltana kävi hakemassa vaatteitaan ja tavaroitaan kotoa ja siinä auton etupenkillä istua nökötti nuori blondi. Yritin tivata, mikä juttu se on ja miten pitkään jatkunut. Minä olin silloin jo nähnyt yhden sähköpostitodisteen, jonka perusteella heillä oli suhde jo aiemmin. Mies vetäytyi kuoreensa ja huusi, että hänen asiat ei minulle enää kuulu. Otti vaatteensa ja hurautti nainen kyydissään tiehensä.

Hän oli kertonut sen jälkeen kaikille, jopa äidilleen, että on tavannut sen uuden naisen silloin viikonloppuna kun me oli erottu. Se taas ei pidä paikkaansa, koska hän kutsui eräässä viestissä naista etunimellä ja oli hyvin imelä sävy viestin alukuriveillä. Minä vaan en silloin tiennyt, kenelle se viesti oli tarkoitettu ja nopeasti suljin tietokoneen ruudun, kyseessä oli nimittäin hänen henk.koht. sähköposti. Ihan varmasti on sille toiselle naiselle valehdellut, että me oltiin jo erottu, ehkä valehdellut jo paria kuukautta aiemmin, että asutaan vain kämppiksinä tai jotain sellaiista. Joka tapauksessa täysin itserakas teko, siinä ei ole hetkeäkään ajateltu, miltä toisista tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon miettinyt että jos itse olisin pettäjän paikalla, niin en mäkään varmaan haluaisi kertoa kaikkea juurta jaksain ja loukata toista vielä lisää. 

Ymmärrän tämän todella hyvin, mutta jos siis halutaan jatkaa yhdessä, siihen se usein menee, että toinen haluaa tietää, mitä helkattia nyt oikeasti on tapahtunut. Vaikka se sattuu.

Silloin jos pettämisen vuoksi tulee ero, ei munkaan mielestä yksityiskohtien penkomisessa ole mitään järkeä. Kuten ei ole sen toisen syyttelemisessä ja vosuttelemisessakaan, muuten. Silloin pska on parasta jättää penkomatta ja lähteä molemmat omalta uudelta alustalta liikkeelle. Silloin onkin ajatuksena, että meidän liiton asiat, hyvät ja huonot, ei enää uuteen elämään kuulu.

Mutta jos yhdessä halutaan jatkaa, olennainen osa sitä mun mielestä on, että petetyn on parasta ymmärtää, että nyt sattuu.  Petetty joutuu kuulemaan niistä piirteistään ja puolistaan, min

Minä en kyllä saanut minkäänlaista vastausta siihen, millä tavalla olin syyllinen miehen pettämiseen. Joka paikassa toitotetaan että petetyn pitää katsoa peiliin, sillä myös petetty on omalta osaltaan syyllinen siihen, että tuli petetyksi. Minä en keksinyt, mitä olin tehnyt väärin eikä mieskään osannut sanoa. Aina kyselin hänen todellisia tuntojaan ja toivoin rehellisiä vastauksia ja että hän kertoisi  mitä toivoo ja haluaa, mutta sain vastaukseksi vain tiuskintaa.

Vierailija kirjoitti:

Tosin luulen, että ns. normipettäjä ei halua mitään muuta kuin hetken jännitystä ja kipinää, joten onkin olennaisen tärkeää, että siellä kotona on toinen, joka pitää sen elämän siellä kuosissa ja olemassa. 

Pettäjät haluavat olla itse huomion ja himon kohteena, myös muidenkin kuin oman puolison. Mutta he eivät halua, että oma puoliso saa samaa.

Pettäjät ovat todella itsekkäitä, eivätkä välitä esimerkiksi oman puolison fyysisestä tai henkisestä hyvinvoinnista. Heille omat halut on tärkeämpiä, kuin mikään muu. 

Vierailija kirjoitti:

Minä en kyllä saanut minkäänlaista vastausta siihen, millä tavalla olin syyllinen miehen pettämiseen. Joka paikassa toitotetaan että petetyn pitää katsoa peiliin, sillä myös petetty on omalta osaltaan syyllinen siihen, että tuli petetyksi. Minä en keksinyt, mitä olin tehnyt väärin eikä mieskään osannut sanoa. Aina kyselin hänen todellisia tuntojaan ja toivoin rehellisiä vastauksia ja että hän kertoisi  mitä toivoo ja haluaa, mutta sain vastaukseksi vain tiuskintaa.

Petetty ei ole koskaan syyllinen pettämiseen. Tuo petettyjen syyllistäminen tulee usein joko pettäjiltä, tai heiltä, jotka katsovat kaikkia elokuvia ja sarjoja, joissa usein petetty maalataan jonain hirviö-puolisona ja miten se pettäjä ja se kolmas osapuoli ovat niitä "oikeita tosirakkauksia". 

Mutta oikeasti petetty on lähes aina ihan normaali hyvä puoliso, joka ei tilanteelle voinut mitään. 

Jos puoliso olisi oikeasti ihan hirveä ja kamala, niin kyllähän ne pettäjät eroaisi. Niin tekee kaikki normaalit ihmiset. Mutta jos pettäjä sano, että "mun vaimo on ihana ja huomaavainen ja antaa seksiä paljon" sille toiselle naiselle, niin se nainen varmaan havahtuu, että kyseessä on mulkku mies. Siksi sen pettäjämiehen pitää kertoa kaiken maailman satuja hirviövaimosta, että se kakkosnainen tuntee empatiaa pettäjämisetä kohtaan ja näin kuvittelee, että kunnollinen mies elää hirviönaisen kanssa ja hänet on pelastettava! 

Asun ap:n lailla pikkupaikkakunnalla, jossa on nyt vuoden päivät on ollut puolijulkisessa tiedossa eräs salapari. Nainen asuu virallisesti naapuripitäjässä, mies on yrittäjä jolla on kiireinen elämä ja aikaa vievä moottoriurheiluharrastus. Salapari on jo yhdessä ostanut asunnonkin, vaikka mies on virallisesti vielä avioliitossa ja perheenisä.

Mies on vaan niin vellihousu, ettei uskalla sanoa vaimolleen haluavansa erota. Oletan, että tällä miehellä on taktiikkana odottaa, että käry käy ja vaimolle kerrotaan juoruakkojen toimesta.

Tässä kun olen tätä ketjua lukenut olen miettinyt, että onkohan ap tämän kyseisen miehen vaimo...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en kyllä saanut minkäänlaista vastausta siihen, millä tavalla olin syyllinen miehen pettämiseen. Joka paikassa toitotetaan että petetyn pitää katsoa peiliin, sillä myös petetty on omalta osaltaan syyllinen siihen, että tuli petetyksi. Minä en keksinyt, mitä olin tehnyt väärin eikä mieskään osannut sanoa. Aina kyselin hänen todellisia tuntojaan ja toivoin rehellisiä vastauksia ja että hän kertoisi  mitä toivoo ja haluaa, mutta sain vastaukseksi vain tiuskintaa.

Petetty ei ole koskaan syyllinen pettämiseen. Tuo petettyjen syyllistäminen tulee usein joko pettäjiltä, tai heiltä, jotka katsovat kaikkia elokuvia ja sarjoja, joissa usein petetty maalataan jonain hirviö-puolisona ja miten se pettäjä ja se kolmas osapuoli ovat niitä "oikeita tosirakkauksia". 

Mutta oikeasti petetty on lähes aina ihan normaali hyvä puoliso, joka ei tilanteelle voinut mitää

On olemassa kostopettäminen, joka on hyvin yleinen ja jopa todennäköinen, jos ei puolison pettämistä käsittele tunnetasolla loppuun asti. Oma moraali löystyy siitä, että kun toinenkin petti, niin kyllä minäkin voin. Työkaverini oli kuuri tuollainen. Hänen miehensä oli jäänyt useita kertoja pettämisestä kiinni. Anteeksi oli annettu, mutta ei ilmeisesti loppuun asti tunnetasolla käsitelty. Kun se nainen otti pari lasia viiniä, alkoi metsästää nuoria miehiä. Ja perusteli sillä, kun toinenkin oli pettänyt, niin hänkin ottaa ilon irti.

"Kun se nainen otti pari lasia viiniä, alkoi metsästää nuoria miehiä. Ja perusteli sillä, kun toinenkin oli pettänyt, niin hänkin ottaa ilon irti."

:D