Olen muuttamassa 13 v poikani kanssa 41 m2 asuntoon, jossa keittiö ja olohuone alkovilla (kaapit rajaavat alkovin)
Poika nukkuu alkovissa, minä vuodesohvalla olkkarissa. Mitä mieltä? Tosiaan tässä ideana pysyä lähellä lapsen koulua ja koska ex ei maksa hänelle määrättyä elaria, on pakko muuttaa hieman pienempään asuntoon. Asunto on tosi siisti ja kiva, toimiva keittiö ja kylppäri, molemmat remontoitu muutama vuosi sitten.
Kiitos!
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
lähiöstäkin ne bussit kulkee
En tiedä mitä lähiötä ajattelet, mutta Ap:n ratkaisu voi jopa olla parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Elatusmaksu on 196 euroa/kk sillä ei kyllä asuntoja makseta. Kuitenkin saat siihen päälle esim asumistukea jos ei ole tuloja, lapsilisät jne. Mihin siis rahat menee ? Kun elatusmaksu on tarkoitettu vain lapselle
No siihen yli tuhannen euron vuokraan, jota mamma maksaa yksiöstä, koska keskustassa pitää asua.
Elatusmaksu on ulosottokelpoinen heti kun maksu on yhdenkin päivän myöhässä. Joten voit periä ne ulosoton kautta. Voit myös laittaa Kelan maksamaan elarit sinulle ja ne perii. UO:n kautta maksut exältäsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin mielummin pientä kaksiota, jolloin makuuhoneen oven saa kiinni. Tämä olisi tärkeää varsinkin muutaman vuoden päästä, kun lapsella on murrosikä ja tarvetta yksityisyydelle.
Ketään ei tunnu kiinnostavan äidin yksityisyys tässä tapauksessa.
Äiti on aikuinen. Lapsi on huollettava, ja huoltajalla on velvollisuus ottaa huollettavan etu huomioon muun muassa asumisjärjestelyistä päätettäessä.
Vierailija kirjoitti:
ennenmuinoin pienessä mökissä saattoi olla 12 lasta, eli hyvin on vietetty myös rakkauden öitä.
Ja silloinko oli asiat hyvin? Jos siellä oli 12 elossa olevaa lasta, niin synnytetty oli vähintään 15.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kunnon koirankoppi. Ei mitään yksityisyyttä.
Mitä ihmettä ihan normaali asunto. Suomalaisella on ka 30 asuinneliötä, helsinkiläsellä 25. Mun perheelläni on 75 neliötä kolmelle +koira.
Kaksi ihmistä sopii hyvin kaksioon. Lapsi makuuhuoneeseen tai tässä tapauksessa alkoviin, vanhempi voi hyvin nukkua olohuoneessa. Keittiössä ja olohuoneessa vanhemmat viettävät aikaa muutenkin, niin lapsella on oma rauha omassa huoneessa. Pienten asuntojen asukkaiden elämä tapahtuu usein ulkona, kaupungilla, ravintoloissa, tapahtumissa, harrastuksissa ym. eli ei ole minusta ongelma. Suu säkkiä myöten.
Meillä 70m2 neljä henkeä ja koira, mahduttais pienempäänkin.
Suu säkkiä myöten, mutta keskustasta ei muuteta pois. Just.
Niin, suu säkkiä myöten eli sen verran kestää maksaa asumisesta mihin on varaa. Jos haluaa asua keskustassa, on tingittävä neliöistä. Mikä sinä olet sanelemaan kellekään asuinalueista?
Vierailija kirjoitti:
Ihme ulinaketju. Meillä asuu 5 henkilöä 75 m asunnossa, eikä ole aikomustakaan muuttaa isompaan. Ja olisi varaakin muuttaa, muttei haluta.
Niin, ihme ulinaa. Minun kaverin perhe muutti aikoinaan kolmiosta kaksioon, lapsille yhteinen huone ja vanhemmat eli olohuoneessa, ei kukaan valittanut tai ihmetellyt. Niin meitäkin eli 75 neliön kolmiossa viisi henkinen perhe, äiti ja isä elivät olohuoneessa, veljellä oli oma huone ja siskon kanssa jaettiin yksi huone.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin mielummin pientä kaksiota, jolloin makuuhoneen oven saa kiinni. Tämä olisi tärkeää varsinkin muutaman vuoden päästä, kun lapsella on murrosikä ja tarvetta yksityisyydelle.
Ketään ei tunnu kiinnostavan äidin yksityisyys tässä tapauksessa.
Äiti on aikuinen. Lapsi on huollettava, ja huoltajalla on velvollisuus ottaa huollettavan etu huomioon muun muassa asumisjärjestelyistä päätettäessä.
21 m2/hlö ei ole pieni asunto. Ihan turhaa ulinaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei maksa, koska ex on suhmuroinut raha-asiat. Tai maksaa, mutta alle 50 % määrätystä. AP
Kela maksaa minimielarit jos eksä ei suostu maksamaan.
"Niin, suu säkkiä myöten eli sen verran kestää maksaa asumisesta mihin on varaa. Jos haluaa asua keskustassa, on tingittävä neliöistä. Mikä sinä olet sanelemaan kellekään asuinalueista?"
Tämä on keskustelupalsta, ja keskustelun aloittaja kysyi mielipiteitä. Mielipiteeni on, että hän toimii lapsensa edun vastaisesti. Mikä toki onkin kaikille ilmiselvää, ja aloittaja todennäköisesti vain provoilee.
Vierailija kirjoitti:
lähiöstäkin ne bussit kulkee
Jos se lapsi ei halua käyttää aikaansa bussissa istumiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kunnon koirankoppi. Ei mitään yksityisyyttä.
Mitä ihmettä ihan normaali asunto. Suomalaisella on ka 30 asuinneliötä, helsinkiläsellä 25. Mun perheelläni on 75 neliötä kolmelle +koira.
Kaksi ihmistä sopii hyvin kaksioon. Lapsi makuuhuoneeseen tai tässä tapauksessa alkoviin, vanhempi voi hyvin nukkua olohuoneessa. Keittiössä ja olohuoneessa vanhemmat viettävät aikaa muutenkin, niin lapsella on oma rauha omassa huoneessa. Pienten asuntojen asukkaiden elämä tapahtuu usein ulkona, kaupungilla, ravintoloissa, tapahtumissa, harrastuksissa ym. eli ei ole minusta ongelma. Suu säkkiä myöten.
Meillä 70m2 neljä henkeä ja koira, mahduttais pienempäänkin.
Niin se on valintoja. Me matkustetaan ja vietetään aikaa mökillä. Ei houkuta olla korviaan myöten veloissa että olisi komeat neliöt, joissa olet sitten kiinni kun vankilassa kun ei varaa tai aikaa tehdä mitään muuta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin mielummin pientä kaksiota, jolloin makuuhoneen oven saa kiinni. Tämä olisi tärkeää varsinkin muutaman vuoden päästä, kun lapsella on murrosikä ja tarvetta yksityisyydelle.
Ketään ei tunnu kiinnostavan äidin yksityisyys tässä tapauksessa.
Äiti on aikuinen. Lapsi on huollettava, ja huoltajalla on velvollisuus ottaa huollettavan etu huomioon muun muassa asumisjärjestelyistä päätettäessä.
21 m2/hlö ei ole pieni asunto. Ihan turhaa ulinaa.
Eivät ne neliöt ole ongelma, vaan se, että asunnossa ei ole yhtään ovella erotettavaa huonetta.
Äiti ja 3v niin ei ois mitään ongelmaa.
Äiti ja 13v kunnollisessa kaksiossa jossa erillinen makkari eikä mitään alkovia, ei ois mitään ongelmaa.
Pyysit kommentteja, niitä sait.
Ennen on perheet asuneet asunnoissa, joissa ollut yksi kamari ja keittiö. Äitini oli samanlaisessa talossa asunut ja sisaruksia oli neljä. Kyllä sopu sijaa antaa ja ei sitä tarvitse mitään isoja huoneita elämiseen. Paljon helpompaa ja kun perusjutut vain on eli lämmintä ja puhtautta ja missä syödä ja nukkua ja peseytyä, niin kaikki on siinä. Ja siivouspäivä helpompi. Muutin muutama vuosi isosta talosta rivariin ja olen paljon tyytyväisempi tähän. Ja tosiaan sisustuksen avulla saa vaikka mitä hyviä ratkaisuja pieneen tilaan ja valaistuksella myös. Omaa tilaa saa kuulokkeilla ja teinit on luultavasti paljon kavereillaan, varsinkin kun seurusteluikä koittaa. Minusta hyvä ratkaisu ja taloudellistakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kunnon koirankoppi. Ei mitään yksityisyyttä.
Mitä ihmettä ihan normaali asunto. Suomalaisella on ka 30 asuinneliötä, helsinkiläsellä 25. Mun perheelläni on 75 neliötä kolmelle +koira.
Kaksi ihmistä sopii hyvin kaksioon. Lapsi makuuhuoneeseen tai tässä tapauksessa alkoviin, vanhempi voi hyvin nukkua olohuoneessa. Keittiössä ja olohuoneessa vanhemmat viettävät aikaa muutenkin, niin lapsella on oma rauha omassa huoneessa. Pienten asuntojen asukkaiden elämä tapahtuu usein ulkona, kaupungilla, ravintoloissa, tapahtumissa, harrastuksissa ym. eli ei ole minusta ongelma. Suu säkkiä myöten.
Meillä 70m2 neljä henkeä ja koira, mahduttais pienempäänkin.
Niin se on valintoja. Me matkustetaan ja vietetään aikaa mö
Mutta aloittajahan nimen omaan maksaa aivan järjettömän kallista hintaa asunnostaan ja on sen vankina, kun joutuu uhkailemaan lastaan jopa nälkiinnyttämisellä ("hän on valinnut huolenpidon, kun vaihtoehdoksi tarjottiin asumista rappioiskän luona, jossa ei saa ruokaa eikä vaatteita", aloittajan omat sanat!). Kaikki tämä, koska AP:n on pakko saada asua keskustassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin mielummin pientä kaksiota, jolloin makuuhoneen oven saa kiinni. Tämä olisi tärkeää varsinkin muutaman vuoden päästä, kun lapsella on murrosikä ja tarvetta yksityisyydelle.
Ketään ei tunnu kiinnostavan äidin yksityisyys tässä tapauksessa.
Äiti on aikuinen. Lapsi on huollettava, ja huoltajalla on velvollisuus ottaa huollettavan etu huomioon muun muassa asumisjärjestelyistä päätettäessä.
21 m2/hlö ei ole pieni asunto. Ihan turhaa ulinaa.
Eivät ne neliöt ole ongelma, vaan se, että asunnossa ei ole yhtään ovella erotettavaa huonetta.
No siihen alkoviin voi tehdä näkösuojan. Äänet kyllä kuuluu sen välioven läpi ihan samalla lailla.
Vierailija kirjoitti:
Minä en pystyisi edes yksin asumaan pienemmässä asunnossa kuin 60m2
Oletko jotenkin sairas?
Aika pieni on äidille ja teini-ikäiselle.