Oikeasti. Voiko mielenterveysongelmien takia menettää ystäviä?

Vierailija kirjoitti:

Vanha sananlasku: 

Rikkonaiset ihmiset rikkovat ihmisiä myös ympärillään. 

Ystäni sairastui skitsoaffektiiviseen häiriöön. Sen jälkeen kaikki on ollut pelkkää sekoilua ja aina pitäisi olla pelastamassa jos mistä pulasta. 

Susanna. Sun suhde pyörii viinipullolla ja liukkareilla. Kiva tietää että sairastan jotain mikä ei näy lääkärin kirjoittamissa papereissa. Missä pulassa mä muuten olen? Mulla on omissa nimissä oleva kämppä, eikä tässä tarvitse hakea liukastetta tai muuta tasottavaa, kuten eräiden. Sähän ite sanoit pitäväsi Jannea seksikkäänä. Miksi kumminkin koet tarvetta vetää pään täyteen? Mä sentään käyn selvänä.

Minua ei haitannut kaverin mielenterveysongelmat. Siedin myös hänen inhottavaa käytöstään. Mutta kun hän käytti minuun väkivaltaa, niin kyllä meidän kaveruus oli sitten siinä.

Itse hän väittää, ettei ole käyttänyt väkivaltaa. Ja muutenkin hän on mielestään hyvin korrekti ja mukava ihminen, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Näytöt kertovat muuta, mutta hänellä itsellään on tuollainen käsitys itsestään.

On aivan selvää, ettei hän ymmärrä miksi ihmiset karttavat häntä. Ja kun ihminen kaipaa elämänsä ilmiöille jotain luonnollista selitystä, niin miksipä niitä omia luonnevikoja ei laittaisi sen syyksi, että kaverit hylkäävät mt-ongelmien vuoksi. Näin puhuen on mukava uhriutua. Joiltain tädeiltä saa tuollaisella tarinalla jopa sympatiaa.

Siis riippuu ihan minkälaisia ongelmia kaverilla on ja minkälainen persoona yleensä. En tiedä mihin kaikkeen mahdolliseen viittaat mt-ongelmilla, mutta voihan niiden lisäksi olla myös eritasoista autismia ja persoonallisuushäiriöitä jotka vaikuttaa ihmissuhteisiin. 

Kaikki mt-ongelmaiset, diagnoosistaan riippumatta, ovat pelkkiä totaalisia energiansyöjiä.

Kyllä voi, mut ei sen tarvitse mennä niin. Mun yksi mt-häiriöinen harrasteli sellaista, että yhtäkkiä heivasi somesta mäkeen, huusi puhelimessa jne. Sit halus taas olla ystävää, kunnes taas heivasi pois jne. Näin parempana enää olla vastaamatta hänelle.

Toinen käyttäytyi seurassani välillä kohtuu normaalisti, sitten oli kuin olisin ilmaa. Mitään kontaktia ei vaan saanut. Loukkaantui hänkin pienistä, koko ajan piti olla varpaillaan. Oli pelottavan välinpitämätön, mm. asiat mitkä normisti herättää tunteita kuten jännitystä, pelkoa tai huolta kuten synnytys, jokin hoitotoimenpide tms, niin suhtautui niihin kuin johonkin arkipäiväiseen asiaan.

Vertaistuen kannalta harmi, ettei näitä ystävyyksiä enää ole. En vaan jaksa olla enää maalitauluna muille. 

Mikä mielenterveysongelma tällaisella siis olisi? Jos häntä ei kerran ole hoitoonkaan saatu, niin kuka on ylipäänsä diagnosoinut hänelle mielenterveysongelman.

Kuulostaa ennemminkin alkoholistilta joka juonut aivonsa sileäksi.

Esimerkiksi psykoosi tai skitsofrenia. Persoonallisuushäiriökin voisi olla, vaikka sitä ei taideta lukea mielenterveysongelmaksi.

Joskus oli ystävä joka oli aina todella negatiivinen. Aina keskustelut menivät "nokun yää mun mt ongelma..." ja hän oletti että parjaisin myös muita ihmisiä, jotka eivät ymmärrä hänen ongelmia. Sellainen on todella, todella raskasta. Koskaan ei kysynyt miten minulla menee, aina huomion piti olla tässä hänen "sairaudessan".

Voi. Olen oman hyvinvointini vuoksi lopettanut yhteydenpidon useisiin ystäviin ja sukulaisiin, joilla vaikuttaa olevan epävakaa tai riippuvainen persoonallisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Veli hylkäsi masennuksen takia. Mies on ja lapsi, onneksi.

Otsikossa ei kysytty sisaruksista, aviomiehistä eikä lapsista. 

Eli melko yksimielisiä ovat vastaajat.

Ap:lle siis huomio:

Ystävät eivät hylkää sinua mielenterveysongelmien takia. Vaan he hylkäävät sinut käytöksesi takia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi, mut ei sen tarvitse mennä niin. Mun yksi mt-häiriöinen harrasteli sellaista, että yhtäkkiä heivasi somesta mäkeen, huusi puhelimessa jne. Sit halus taas olla ystävää, kunnes taas heivasi pois jne. Näin parempana enää olla vastaamatta hänelle.

Toinen käyttäytyi seurassani välillä kohtuu normaalisti, sitten oli kuin olisin ilmaa. Mitään kontaktia ei vaan saanut. Loukkaantui hänkin pienistä, koko ajan piti olla varpaillaan. Oli pelottavan välinpitämätön, mm. asiat mitkä normisti herättää tunteita kuten jännitystä, pelkoa tai huolta kuten synnytys, jokin hoitotoimenpide tms, niin suhtautui niihin kuin johonkin arkipäiväiseen asiaan.

Vertaistuen kannalta harmi, ettei näitä ystävyyksiä enää ole. En vaan jaksa olla enää maalitauluna muille. 

Mun yks tuttava tekee tuota samaa. Aina kun hänen kanssaan ollaan eri mieltä jostain tai loukkaantuu jostain, niin blokkaa somesta ja varmaan joka paikasta (en tiedä). Hänellä ei ole mielenterveysongelmaa. Ei vain kestä sitä, että joku on eri mieltä jostain asiasta kuin hän. Ei tuollaiselle mitään diagnoosia olekaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanha sananlasku: 

Rikkonaiset ihmiset rikkovat ihmisiä myös ympärillään. 

Ystäni sairastui skitsoaffektiiviseen häiriöön. Sen jälkeen kaikki on ollut pelkkää sekoilua ja aina pitäisi olla pelastamassa jos mistä pulasta. 

Susanna. Sun suhde pyörii viinipullolla ja liukkareilla. Kiva tietää että sairastan jotain mikä ei näy lääkärin kirjoittamissa papereissa. Missä pulassa mä muuten olen? Mulla on omissa nimissä oleva kämppä, eikä tässä tarvitse hakea liukastetta tai muuta tasottavaa, kuten eräiden. Sähän ite sanoit pitäväsi Jannea seksikkäänä. Miksi kumminkin koet tarvetta vetää pään täyteen? Mä sentään käyn selvänä.

Olet harhaluuloinen. Mun nimi ei ole Susanna. 

Tämä on skitsojen kanssa alati ongelma. On aistiharhoja, luullaan, että kaikki koskee sinua ja että tämän kokoisella palstalla törmäät tuttuun. Maniassa ostetaan puoli suomea ja työnnetään sitä romua jopa muillekin, kun se ei enää mahdu omaan kotiin. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä mielenterveysongelma tällaisella siis olisi? Jos häntä ei kerran ole hoitoonkaan saatu, niin kuka on ylipäänsä diagnosoinut hänelle mielenterveysongelman.

Kuulostaa ennemminkin alkoholistilta joka juonut aivonsa sileäksi.

Esimerkiksi psykoosi tai skitsofrenia. Persoonallisuushäiriökin voisi olla, vaikka sitä ei taideta lukea mielenterveysongelmaksi.

Jos psykoosi on päällä, niin ihminen kuuluu kyllä sairaalahoitoon. Luetelluista asioista puolet kuulosti sellaisilta, jotka ovat mahdollisia myös ihmisillä joilla ei ole mitään mt-sairautta.

Katkaisin itse välit aikoinaan erääseen silloiseen ystävääni, jolla oli vakava mt-ongelma. En vain jaksanut sitä ja kun hänellä ei ollut mitään ymmärrystä omasta tilastaan, niin se alkoi uuvuttaa minuakin. Hän sairastui jonkin ajan kuluttua psykoosiin. Lapsesta asti oli ollut harhaluuloisuutta.

Hän uuvutti minut ja täytti arkeni itsellään.  Tuntikausien puheluita, epäilyjä suuntaan jos toiseen, romahtamisia, ongelmia, menneisyyden jatkuvaa vatvomista. Kaikenlaista.

sellaista vaivaa on todella vaikea katsoa läpi sormien, vaikka miten haluaisi. 

Meillä niin sanotusti terveilläkään ei välttämättä ole mitään loppumatonta ymmärrysnappulaa, josta voimme ammentaa loputtomiin jaksamista ja ymmärrystä psykiatrisesti oireilevan ystävän suuntaan. Meilä on monella kyky havaita oma uupumus ja tehdä ratkaisu kierteen lopettamiseksi.

Hedelmistään puu tunnetaan. 

Ihan helposti.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki mt-ongelmaiset, diagnoosistaan riippumatta, ovat pelkkiä totaalisia energiansyöjiä.

Ei pidä paikkaansa että kaikki. Itse en puhu kenellekään ongelmista enkä ole muutenkaan rasitteena kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Jos suuttuu maniassaan ja haukkuu sekä selän takana että päin näköä muutaman kerran tosi törkeästi, voi se ystävyys käydä liian raskaaksi.

Tähän päälle väkivalta ja jatkuvat itsemurhayritykset. Pakko sitä on itsensä pelastaa jossain vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Voi. Olen oman hyvinvointini vuoksi lopettanut yhteydenpidon useisiin ystäviin ja sukulaisiin, joilla vaikuttaa olevan epävakaa tai riippuvainen persoonallisuus. 

Onpas jännä kun niin usea epävakaa juuri suhun on takertunut. Mikä on yhteinen tekijä?

Sehän riippuu siitä miten sitä ystävyyssuhdetta käytetään hyväksi omien ongelmien käsittelyssä.

Ihmisten olisi usein hyvä ymmärtää, että ammattilaiset ja ystävät ovat eri asioita.