Pidätkö työstäsi niin paljon, että jatkaisit töissä vaikka saisit parin miljoonan lottovoiton?

Mulla ois paljon tarvetta rahalle. En tekisi töitä vaan nauttisin elämästä. 

Minäkin teen työtä vain rahasta. Jos se puoli olisi kunnossa, ei jäisi enää mitään syytä rehkiä työnantajani taloudellisen rikastuttamisen eteen suotta.

Voisin jatkaa harrastuksena.

Aika vaatimatomasti saisi elää jos parilla miljonalla pitäisi 36 vuotiaana pärjätä loppuelämän. Jatkaisin toistaiseksi töissä mutta irtisanoutuisin hyvin herkästi jos esimies alkaa ärsyttämään.

Joo

En. Hommaisin jotain kevyempää puuhasteltavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset kuvittelee, että työn vastakohta on jouten olo? Itsestähän se on kiinni ja koko maailma auki.

En minäkään ymmärrä. Onko tosiaan työ "ainoa" elämän sisältö joillain.

Monelle on. Todella surku.

En ikinä. Antaisin työpaikkani mielelläni henkilölle, joka sitä ennemmän kaipaa-

En.

Jos voittaisin tuollaisen summan, niin muuttaisin pysyvästi Japaniin ja avaisin pienen kahvilan Toyosatoon. M28

Vierailija kirjoitti:

Aika vaatimatomasti saisi elää jos parilla miljonalla pitäisi 36 vuotiaana pärjätä loppuelämän. Jatkaisin toistaiseksi töissä mutta irtisanoutuisin hyvin herkästi jos esimies alkaa ärsyttämään.

parilla miljoonalla pärjää TODELLA hyvin. Ei sitä pääomaa tarvitse syödä kun elää TUOTOILLA. Nettona saa hyvin sijoittamalla sellaisen 5-9 k€ kuukaudessa pelkästään tuottoja. Kyllä tuolla jo pärjää hyvin ja jää vielä uusiinkin sijoituksiin.

yhdestä työstä hankkiutuisin eroon, kahta muuta jatkaisin. 

Aiemmin ajattelin, että ison lottovoiton jälkeen en jatkaisi päivääkään hommia, mutta nyt luulen, että en haluaisi olla täysin ilman töitä. Tekisin varmaan rauhassa opinnot loppuun ja sen jälkeen etsisin alaan liittyviä julkishallinnon töitä tai perustaisin oman firman. Ihmiselle ei yleensä tee hyvää olla tekemättä mitään järkevää.

Toivun burnoutista nykyisessä työssä ja joka tapauksessa mietin vaihtoehtoja, joten ei, en jatkaisi. Kiitos kuuluu hyvinvointialueisiin siirtymiselle.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä varmaan. Olen miettinytkin työni siltä kannalta, että jos johonkin pitää elämässä aikaa käyttää niin, ettei rahasta huolta ole, niin mitä se olisi

Moni juoksee rahan perässä täysin sokeana ja päätyy tekemään asioita, jotka eivät ole ollenkaan omien arvojen mukaisia. Mutta jos valitsee työnsä alun perinkin siltä pohjalta, että mitä tekisi jos olisi biljonääri, niin saattaa löytää itsensä mukavammasta työstäkin

 

Olen tavannut monia varakkaita ihmisiä, jotka omistavat paljon aikaansa yrityksilleen ja muulle ammattimaiseksi luokiteltavalle tekemiselle. Varakkaat kokevat erilaista yhteiskuntavastuuta. Toki niitäkin on, jotka vaan lähtevät törsäämään maailmalle, mutta aika moni myös palaa kotikonnuille ja rakentaa täällä

Eikö se, että aikaa kuluu paljon omaan yritykseen, tarkoita, että raha on jatkuvasti mielessä? Ihan luonnollista toki siinä tilanteessa, mutta kirjoitit elämän suunnittelusta sellaiseksi, ettei rahaa tarvitsisi ajatella paljoakaan.

Olen yrittäjä, jatkaisin kyllä työtäni mutta muuttaisin sitä aika paljon ja vähentäisin tiettyä osuutta siitä. Voi myös olla, että laittaisin työt sivuun ja menisin yliopistoon. Olen käyttänyt kaikki opintotukikuukaudet, mutta lottovoiton turvin opiskelisi kevyesti.

Soittaisin toimarille ja pahoittelisin että joudun lähtemään heti. Ollut sen verran reilu kaveri.

Työstäni tykkään, mutta työkaverit pilaavat kaiken.

Jos voittaisin, en ainakaan tämänhetkiseen työpaikkaani jäisi.

Minulla on heittämällä miljoona parempaakin tapaa käyttää aikani, kuin palkkatyön tekeminen. Miksi kukaan jäisi palkkatöihin, jos ei tarvitse palkkaa?

Ei perinnöstäni tiedä kuin vaimo, lapsi ja he ketkä ovat olleet testamentin julkaisemisessa läsnä. Toki osa siitä on selvää paikallisille, kun tietävät, että pidän taloa x vapaa-ajanasuntonamme nykyisin. Pienellä kylällä tieto leviää nopeasti. Sen miten muu omaisuus jakaantui on tarkoituksenmukaista pysyä salaisuutena. Eipä tarvitsisi tehdä varsinaisia töitä enää loppuikänä. Eläkerahastokin on turvattu. Tein palveluksen entiselle ta:lle ja lähdin yritykseen sellaisella osuudella mukaan, että nyt toiminta jatkuu puhtaalta pöydältä. Velkaa ei ole, pomo jatkaa tj:nä ja mä saan tehdä työtäni (sairaus)lomasijaisena. Just lopetin tältä vuodelta varmat työt, kun viimeinenkin lomalainen palasi "sorvin ääreen". No kyseessä ei ollut lottovoitto,  mutta ilman omaa työtä saatu raha

En todellakaan jäisi. Tekisin kaikkea mukavaa ja itseäni kiinnostavaa. Kyllähän tuollainen rahasumma riittäisi elämiseen helposti, jos ei mitenkään kovin leveää elämää vietä.