HS: umpisuomalaiset puhuu lapsilleen englantia. Ei hyvää päivää taas.
Kuinka yksinkertainen pitää ihmisen olla, että kuvittelee, että vaikka kuinka osaisi mielestään "natiivisti" englantia ja ihan että (uuu tosi tavatonta) että lukee englannin kielisiä kirjoja ja katsoo ilman tekstitystä, että olisi sama asia kuin syntyperäinen äidinkieli ja tunnekieli? Siellä mamma niin hehkuttaa, että huomasi vaan osaavansa huvin enkkua kun katseli ilman tekstejä ja alkoi puhumaan lapsilleen englantia. Lasun paikka olisi.
Tällä jos millä saadaan kielitaito sekaisin! Oi aikoja oi tapoja. Lapsiparat.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010572254.html
Kommentit (418)
Vierailija kirjoitti:
Siis ko. perheen äiti puhuu lapsille suomea ja isä englantia.
Miksi sitten Hesarin juttu on otsikoitu:
"Helsinkiläiset Santeri Saarikoski ja Kirsi Seger päättivät, että eivät puhu lapsilleen omaa äidinkieltään, suomea
Kieli|Santeri Saarikoski ja Kirsi Seger eivät puhu lapsilleen äidinkieltään. Nyt he kertovat, miksi."
Vierailija kirjoitti:
Suomi on rankattu maailman viiden vaikeimman kielen joukkoon koko maailmassa.
Suomen kieli on erikoinen ja erittäin vaikea kaikkine taivutuksineen. On rikkaus osata näin vaikeaa kieltä natiivitasoisesti ja sen saisi lapsena ilmaiseksi, kun omat vanhemmat sitä puhuisivat lapselle (herkkyyskaudet oman äidinkielen oppimiseen).
On sääli, että lapset missasivat tämän junan nyt. Suomea on lähes mahdotonta oppia natiivitasoiseksi enää aikuisena opiskelemalla.
Aina hämmästelen, että eivätkö suomalaiset oikeasti tajua, kuinka makeasta, vaikeasta ja erikoisesta kielestä on kyse ja on aivan mahtavaa osata näinkin vaikea kieli natiivitasoisesti.
Ko. perheen äiti puhuu koko ajan lapsille suomea. Hesarilla on provosoivaa otsikointia, joten otsikoiden perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Aina on ollut kaksikielisiä perheitä. Ja montakin kieltä.
Nämä ei ole kaksikielisiä perheitä, eivätkä puheena olevat vanhemmat puhu omaa äidinkieltään. Siinä on iso ero. Ei puhuta samasta asiasta lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ko. perheen äiti puhuu lapsille suomea ja isä englantia.
Miksi sitten Hesarin juttu on otsikoitu:
"Helsinkiläiset Santeri Saarikoski ja Kirsi Seger päättivät, että eivät puhu lapsilleen omaa äidinkieltään, suomea
Kieli|Santeri Saarikoski ja Kirsi Seger eivät puhu lapsilleen äidinkieltään. Nyt he kertovat, miksi."
No enpä tiedä. Ingressi johtaa harhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
If you want to go outside, you can go outside. sanoo isä artikkelissa lapselleen.
Puhuu siis perisuomalaisia lauserakenteita käyttäen englantia 😁
Miten tuo sitten sanottaisiin eri tavalla? Kerrohan.
En kuvittele olevani natiivi, mutta itse sanoisin 'just go outside if you want to'.
Itse puhun "natiivisti" ruotsia, ja voi että osaa ottaa päähän tämä Vasa/Porgå-ruotsi. Kun se EI ole edes oikeaa ruotsin kieltä. Särkee korvaa, kun joku prata svenska.
Englannissa on äänteitä, jotka hyvin harva suomalainen osaa oikein ääntää. Esim. sanat joke ja choke, suomalainen sanoo molemmat choke. Tai gin ja chin. Lähes varmasti leukatonic lähtee tilaukseen. Eikä se mitään. Yleensä ihan ymmärrettävää. Samaa tasoa kuin ulkkareiden hyvaa paivaa.
Mutta tommosia ääntämisvirheitä on vaikea myöhemmin korjata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ko. perheen äiti puhuu lapsille suomea ja isä englantia.
Miksi sitten Hesarin juttu on otsikoitu:
"Helsinkiläiset Santeri Saarikoski ja Kirsi Seger päättivät, että eivät puhu lapsilleen omaa äidinkieltään, suomea
Kieli|Santeri Saarikoski ja Kirsi Seger eivät puhu lapsilleen äidinkieltään. Nyt he kertovat, miksi."
Koska on kaksi eri perhettä. Ykkösperheessä isä Sakari Saarikoski puhuu lapsilleen englantia, koska se on hänen jo lapsena oppimansa kieli ja puhuu sitä mm.veljensä kanssa aina. Perheen äiti Johanna Saarikoski taas puhuu lasten kanssa suomea.
Toisessa perheessä Kirsi Seger puhuu lastensa kanssa englantia ja lasten isä suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ko. perheen äiti puhuu lapsille suomea ja isä englantia.
Miksi sitten Hesarin juttu on otsikoitu:
"Helsinkiläiset Santeri Saarikoski ja Kirsi Seger päättivät, että eivät puhu lapsilleen omaa äidinkieltään, suomea
Kieli|Santeri Saarikoski ja Kirsi Seger eivät puhu lapsilleen äidinkieltään. Nyt he kertovat, miksi."
Koska on kaksi eri perhettä. Ykkösperheessä isä Sakari Saarikoski puhuu lapsilleen englantia, koska se on hänen jo lapsena oppimansa kieli ja puhuu sitä mm.veljensä kanssa aina. Perheen äiti Johanna Saarikoski taas puhuu lasten kanssa suomea.
Toisessa perheessä Kirsi Seger puhuu lastensa kanssa englantia ja lasten isä suomea.
Nyt selvisi juttu.
Minä olen tuollainen jolle puhuttiin lapsena kotona englantia, vain siksi koska isä oli hankkinut koulutuksen Jenkeissä ennen minun aikoja. Vanhemmat suomalaisia ja suomenkielisiä, ainoastaan äidin isä eli vaari on ruotsinkielinen Pohjanmaalta.
Sanotaan näin että olin aika sekaisin ala-asteikäisenä kun aloitti enkun tunnit ja piti ohjelmoida aivot uudelleen iskän "leffa-jenkkienkusta" perusbrittiläiseen ja opetella kirjoittamaan monet sanat uudelleen. Sain vain kuulla opettajilta miten väärin sanoin tai kirjoitin kaiken, se masensi.
Vaari ei onneksi pakottanut minulle ruotsin kieltä "etten mene enemmän sekaisin", enkä ole sitä koulunkaan pakkoruotsia juuri tarvinnut, täällä Helsingissä eikä ulkomailla.
Puhun lapsilleni kotona esperantoa. Nyt lapseni ovat esperanton ja suomenkielisiä.
Niin, mietin kanssa ääntämistä, koska aikoinani minulla on ulkomaalaisia kolleegoja ja jos äänsin väärin sanan, joka mielestäni oli aivan oikein, ja jopa ärsyynnyin kun sieltä tuli vaan vastaukseksi sorry, sorry, niin he eivät yksinkertaisesti ymmärtäneet sitä. Se ongelma tulee olemaan myös näillä ei-äidinkieltään lapsille opettavilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusallista. En usko että tuon tyypin englanti on natiivitasoista, jos itsekin oli epäröinyt tasoaan. Onpa kiva että lapset oppii puhumaan vierasta kieltä väärällä nuotilla ja heikommalla sanastolla. Suomalaisilla on taipumus yliarvioida englannin kielen taitonsa. Ero on merkittävä kun kuuntelee sinänsä taitavaakin suomalaista puhumassa englantia vs. natiivipuhujaa.
Olet kyllä aika väärässä. Verrattaen suomalaiset puhuu englantia todella hyvin. Englannin huono osaaminen on suomalaisten itsensä luoma myytti kun vähättelevät englannintaitoaan.
Voi olla kieliopillisesti ihan hyvää, mutta silti edelleen ihan muuta kuin natiivienglanti. Suomalaisilla on tapana yliyrittää. Sarjoista ja elokuvista imetään vaikutteita ja niitä käytetään sitten ihan tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin, mietin kanssa ääntämistä, koska aikoinani minulla on ulkomaalaisia kolleegoja ja jos äänsin väärin sanan, joka mielestäni oli aivan oikein, ja jopa ärsyynnyin kun sieltä tuli vaan vastaukseksi sorry, sorry, niin he eivät yksinkertaisesti ymmärtäneet sitä. Se ongelma tulee olemaan myös näillä ei-äidinkieltään lapsille opettavilla.
Sä et vaan osaa kieltä.
Artikkelin mies on siis asunut Japanissa kolme vuotta lapsena, ei englanninkielisessä maassa. Vähän epäilyttää että oppiiko englanninkielisessä koulussa Japanissa natiivienglannin...
Vierailija kirjoitti:
Englannissa on äänteitä, jotka hyvin harva suomalainen osaa oikein ääntää. Esim. sanat joke ja choke, suomalainen sanoo molemmat choke. Tai gin ja chin. Lähes varmasti leukatonic lähtee tilaukseen. Eikä se mitään. Yleensä ihan ymmärrettävää. Samaa tasoa kuin ulkkareiden hyvaa paivaa.
Mutta tommosia ääntämisvirheitä on vaikea myöhemmin korjata.
Mielestäni yleisempiä ääntämisvirheitä on th-äänne (suomalaiset ääntävät soinnittomana) ja se, että v lausutaan usein tupleveenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on rankattu maailman viiden vaikeimman kielen joukkoon koko maailmassa.
Suomen kieli on erikoinen ja erittäin vaikea kaikkine taivutuksineen. On rikkaus osata näin vaikeaa kieltä natiivitasoisesti ja sen saisi lapsena ilmaiseksi, kun omat vanhemmat sitä puhuisivat lapselle (herkkyyskaudet oman äidinkielen oppimiseen).
On sääli, että lapset missasivat tämän junan nyt. Suomea on lähes mahdotonta oppia natiivitasoiseksi enää aikuisena opiskelemalla.
Aina hämmästelen, että eivätkö suomalaiset oikeasti tajua, kuinka makeasta, vaikeasta ja erikoisesta kielestä on kyse ja on aivan mahtavaa osata näinkin vaikea kieli natiivitasoisesti.
Siis luuletko sä, että nuo Suomessa asuvat lapset, joille puhutaan myös suomea, eivät opi lainkaan suomea kun niille puhutaan myös englantia? 😃
Luulen, etteivät opi sitä natiivitasoisesti. Onhan jo nyt muillakin lapsilla suppeat sanavarastot, kun eivät lue kirjoja, vaikka vanhemmat puhuvat heille suomea. Niin kuinkahan suppea sanavarasto noilla sitten on? Plus se oma tunnekieli ja natiivikieli saadaan omilta vanhemmilta alle kouluikäisenä, herkkyyskautena, alkaa jo sikiökautena ja jatkuu heti syntymästä. Jos sen missaa, on peli menetetty.
Mitä tähän tunnekieleen tai natiivikieleen sitten sisältyy? Tai miten sen osaaminen määritellään? Itse olen opetellut puhumaan suomea noin 6-7-vuotiaana, aloittaessani täällä eskarin ja koulun. Äidinkieltäni en ole oikeastaan edes käyttänyt tuon jälkeen. Puhun suomea myös omille lapsilleni. Mitä siis olen mielestäsi menettänyt?
Siis ko. perheen äiti puhuu lapsille suomea ja isä englantia. Jos englannin opetuksen tukena on lisäksi englanninkielisiä äänikirjoja yms., niin asia on ok. Mutta kannattaa tosiaan huolehtia siitä, että ääntäminen opitaan oikein.
Jos vain mahdollista, niin on hyödyllistä lapselle oppia muutaman kielen ääntämys jo ihan pienenä. Myöhemmin täydellisen ääntämisen hankkiminen on paljon vaikeampaa.