Miten käy kotitöiden, jos toinen kuolee ensin eikä toinen ole osallistunut niihin ikinä?

Vierailija kirjoitti:

Se on pakko opetella. Itsekin ihmettelin, kun tätini sairastui syöpään ja sairastui siihen 3 kertaa, kunnes kolmannella kerralla ei ollut mitään tehtävissä. Mies ei osannut tehdä mitään kotitöitä. Miten se voi olla mahdollista, kun vaimo on ollut vakavasti sairaana ja hoidoissa sairaalassa ym vastaavaa? Tiesin kyllä että tätini tytär auttoi kaikessa sairauteen liittyvissä jutuissa. Heillä ei siis ole yhteisiä lapsia ja suhde on alkanut vanhemmalla iällä

Muuttiko toi mies äitinsä helmoista suoraan tätisi luo? Ryöstikö tätisi kehdon?

Osasi varmasti mutta ei tarttenut tehdä kun tätisi teki?

Vierailija kirjoitti:

Edesmennyt puoliso tietysti nousee haudastaan tekemään kotityöt, kuolema ei ole mikään syy laistaa naisen velvollisuuksista. Mies kuitenkin maksaa kaiken ja vaihtaa lamput.

Älä unohda niitä renkaita.

Vierailija kirjoitti:

Siinä on hyvä hetki opetella. 😃 Isänikin opetteli pyykinpesun melkein viisikymppisenä avioeron jälkeen. Hyvin oppi kyllä, ainoastaan lakanat ja tyynyt pitäisi pestä useammin. Isä nyt 75 v. 

Normaali ihminen oppii kyllä kotityöt, jos vaan on motivaatio kohdallaan. 

Av-mammojen miehet eivät kuulemma opi, vaan olisivat ihan avuttomia, jos vaimo lähtisi.

Ruokaa saa ravintolasta, siivouspalvelut voi ostaa, pyykit pesulaan. Ei kenekään ole pakko tehdä yhtään kotityötä, jos ei halua.

Vierailija kirjoitti:

Eräällä pariskunnalla homma meni niin, että rouva ei päästänyt herraa keittiöön muutoin kuin syömään. Olivat olleet yhdessä teini-iästä lähtien, ja herran kotitilalle olivat jääneet asuman. Eli herralla ei ollut ikinä tilaisuutta opetella mitään keittiöaskareita. Rouva sitten kuoli lyhyen sairauden murtamana. Sukulaiset auttoivat rouvan sairauden ajan, kun hän ei enää jaksanut tehdä ruokaa. Mutta rouvan kuoltua herra (melkein 80v) päätti, että hän opettelee tekemään ruokaa. Ongelma oli se, että hän ei löytänyt ohjeita vanhanajan perus ruokien tekemiseen, kuten lihakeitto, perunat ja kastike yms. mitä hän oli tottunut syömään.

Naapurissa, siinä tilan vanhassa päärakennuksessa, asui poika ja miniä, sekä heidän lapsensa, jotka sitten opettivat papalle, kuinka ruokaa tehdään.

Vanhempani erosivat 50 v kieppeillä, syntyneet 40 luvulla.

Sisko sai näyttää miten tehdään ruskea kastike j n e.

Minä vuorostani autoin laskujen maksun kanssa pari kertaa. 

Oppi isä hyvin kaikki asiat. 

Parhaat letut teki isäni.

Kaikki perushommat (keittiöaskareet, siivous, pyykkäys) hoituu meiltä molemmilta. Eipä sitä oikein muuta tarvitse arjen pyöritykseen.

En tiedä, isäpuoli oli tuollainen ettei muka osannut käyttää edes pesukonetta. Onneksi kuoli jo kauan sitten.

Molemmat pappani on jääneet leskeksi mutta molemmat on osanneet tehdä kotitöitä joten ei ole ollut sitä ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edesmennyt puoliso tietysti nousee haudastaan tekemään kotityöt, kuolema ei ole mikään syy laistaa naisen velvollisuuksista. Mies kuitenkin maksaa kaiken ja vaihtaa lamput.

Älä unohda niitä renkaita.

Myös salaojat pitää muistaa kaivaa monta kertaa viikossa. 

Vierailija kirjoitti:

Ruokaa saa ravintolasta, siivouspalvelut voi ostaa, pyykit pesulaan. Ei kenekään ole pakko tehdä yhtään kotityötä, jos ei halua.

Ei kaikilla ole ravintoloita ja pesuloita lähietäisyydellä. Jos asuu vaikka jostain Suomussalmen kirkolta jonkun 70 km päässä, niin aika heikkoa on tarjonta. Tai voi asua ihan pienen kylän kirkonkylällä, niin ainoat ruokapaikat voi olla yks pizzeria joka on maanantaisin kiinni ja  toinen lounaspaikka joka on auki ma-pe 11-14 eikä muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Yhden kerran törmännyt tuollaiseen.  Oli vanhempi pariskunta,  mies ei osannut tehdä siis yhtään mitään.  Vaimo ollut aina koton ja hoitanut aivan kaiken.

No vaimo sitten sairastui munasarjasyöpään, sinnitteli kotona särkylääkkeitten voimalla kunnes ei enää kestänyt kipuja vaan hakeutui viimein lääkäriin.  Tässä vaiheessa sitten heihin tutustuinkin, kun vaimo tuli osastolle.  Tehtiin tutkimukset ja diagnoosi niin pitkälle levinnyt ettei mitään tehtävissä.  Saattokotiin siirto.

Mies ja tytär tulivat käymään ja neuvottelemaan kun vaimo vielä oli osastolla. Tytär sanoi ettei isä osaa edes perunoita keittää. Oli mennyt käymään ja siellä likosi multaiset perunat kattilassa, oli yrittänyt tehdä ruokaa itselleen. Kyllä se sydäntä riipaisi mutta onneksi oli kuitenkin tämä tytär. 

On nämä niin surullisia kohtaloita. Nyt vielä kun kotiapua ei taida enää ollenkaan saada tai aina

Eikö mielestäsi ole säälittävämpiä tapauksia kun aikuinen mies joka ei osaa edes perunoita keittää?  Vanha-avuton?

Tämmösellekkö terveelle ihmiselle pitäis kotiapu saada?

Jaahas. Hellanlettas.

Tytär neuvoo laskut, pari ruokalajia kokkaavat yhdessä. Isä tekee vieressä muistiinpanoja kun tytär kokkaa.

Siintä se alkaa.

Miten käy kotitöiden?

Se tekee joka aiemmin laiskotteli, ostaa palveluna tai jättää tekemättä.

Ei nyt ole maailman ihmeellisin asia viikkosiivota, käydä kaupassa, laittaa ruokaa ja pestä pyykkiä.

Normaali teinikin osaa ihan hyvin. Jos joku pitää palettia a) vaikeana tai b) saavutuksena niin alkaisin epäillä ihmettelijän omia hoksottimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokaa saa ravintolasta, siivouspalvelut voi ostaa, pyykit pesulaan. Ei kenekään ole pakko tehdä yhtään kotityötä, jos ei halua.

Ei kaikilla ole ravintoloita ja pesuloita lähietäisyydellä. Jos asuu vaikka jostain Suomussalmen kirkolta jonkun 70 km päässä, niin aika heikkoa on tarjonta. Tai voi asua ihan pienen kylän kirkonkylällä, niin ainoat ruokapaikat voi olla yks pizzeria joka on maanantaisin kiinni ja  toinen lounaspaikka joka on auki ma-pe 11-14 eikä muuta. 

No jos ei pysy keittokirja kädessä niin voivoi.

Että nämä suuret ikäluokat ovat sitten typeriä! Keksivät sanan uusavuton nuoria haukkuakseen, mutteivat itse osaa pottuja keittää. Ja naiset eivät pitäneet puoliaan raha-asioissa, eivät osaa ajaa autoa. Monen naisen mökkimatkat loppuvat siihen kun mieheltä menee ajokortti. Voi voi, ihan puskista sekin tuli.

Ei säälitä.

En yhtää ihmettele jos näissä talouksissa nainen kuolee ennen miestä.

Akka passaa ukkoa. Vapaa-ajalla ukon ei tartte kun olla vaan, katsella urheilua sohvalla ja piereskellä.

Akka saa tarpeekseen vetelyksestä 50 vee kieppeillä, tai sitten sairastuu hieman vanhempana ja kuolee.

Jos ukolla on tuuria niin on tyttäriä auttamassa, tai ehkäpä joku helläsydäminen miniä.

Tytär/miniä /muu sukulainen sitten saa päävaivaa tästä avuttomasta ukosta.

Äidit/vaimot/tyttökaverit nyt rotia. Te teette tämän mahdolliseksi haluamalla olla kaikki kaikessa pojillenne/miehillenne.

Vierailija kirjoitti:

80+ ikäinen setäni on nyt neljättä kertaa naimisissa. Ottanut aina uuden vaimon alle 6kk edellisen kuolemasta. Luulen, että tuo kotityöasia on yksi painava syy siinä, miksi uusi rouva tulee kuvioihin noin nopeasti. Sitä kyllä ihmettelen, mistä hän aina löytää uuden rouvan niin pian 

Aika musta leski, jos kolme vaimoa saattanut hautaan.

Mummojen pitäis vähä vara.

No sitten täytyy opetella. Omat appivanhempani on kyllä hyvä esimerkki tästä. Mies kävi töissä ja elätti perheen, vaimo hoiti (ja yhä hoitaa) kaikki kotihommat. Appiukko ei mitenkään pärjää jos jää yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80+ ikäinen setäni on nyt neljättä kertaa naimisissa. Ottanut aina uuden vaimon alle 6kk edellisen kuolemasta. Luulen, että tuo kotityöasia on yksi painava syy siinä, miksi uusi rouva tulee kuvioihin noin nopeasti. Sitä kyllä ihmettelen, mistä hän aina löytää uuden rouvan niin pian 

Aika musta leski, jos kolme vaimoa saattanut hautaan.

Mummojen pitäis vähä vara.

Varoa.

Onko setäsi perinnyt nämä kolme?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isä ostaa tuollaisen palvelun, loppupelissä todella vähän kotitöistä on sellaisia pakollisia asioita, jotka on tehtävä itse. Naiset vain kuvittelevat, että hurja määrä metatyötä olisi tarpeen, jotta pöydässä olisi ruokaa ja kaupassa käyty. Eikä maksa yhtään sen enempää kuin vaimonpito!

Sinkkutaloutta ei voi verrata perheellisen elämään, ne on ihan eri planeetoilta.

Eli tosissasi väität, että kahden hengen taloudessa naiselta menee valtavasti enemmän aikaa kaupassakäyntiin kuin sinkkuna? No ei ihme, jos naisilla on raskasta, kun yhden kalafileen sijaan pitää ostaa kaksi ja se on todella vaativaa!

Sinkun ei tarvitse laittaa edes ruokaa. Voi syödä pelkkiä voileipiä tai hedelmiä tms. kun on puoliso niin vähän pitää panostaa. Kummankin

Vierailija kirjoitti:

Naapurin leskirouva tulee jatkamaan.

Tämän lisäksi on pari muutakin vaihtoehtoa:

- menee laitokseen

- opettelee itse välttämättömät ja maksullista apua tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on hyvä hetki opetella. 😃 Isänikin opetteli pyykinpesun melkein viisikymppisenä avioeron jälkeen. Hyvin oppi kyllä, ainoastaan lakanat ja tyynyt pitäisi pestä useammin. Isä nyt 75 v. 

Normaali ihminen oppii kyllä kotityöt, jos vaan on motivaatio kohdallaan. 

Av-mammojen miehet eivät kuulemma opi, vaan olisivat ihan avuttomia, jos vaimo lähtisi.

Av-mammojen omat miehet kyllä osaavat, on tässä sen verran äijille komentoa pidetty. Ne ovat av-mammojen isät, apet ja isoisät, jotka ovat vaimon lähdön tai kuoleman jälkeen todella avuttomia.