Miksi lapset eivät nykyään huolehdi vanhemmistaan?
Ei ole tarkoitus kritisoida valintoja suuntaan tai toiseen vaan keskustella.
Olen itse vanhempani omaishoitaja ja minulta kysytään välillä sitä, että miksi olen. Se on automaatio nykyään, että vanhenevat ihmiset menevät palvelutaloon tai laitokseen mikäli eivät pärjää itsekseen, tai ole puolisoa.
Ennenkin piti tehdä töitä ja oli oma perhe. Haluaisin ajatella, että verovarat turvaavat vanhoille ihmisille kunnon palvelut, mutta todellisuus taitaa olla jotain ihan muuta.
Kommentit (373)
Ei ole ennenkään porukka niistä vanhemmistaan huolehtinut. Vain silloin jos asuttiin maalla ja vanhapari jäi samaan taloon tai pihapiiriin asumaan. Ennen vanhukset eivät eläneet niin pitkään että heistä ehti samalla tavalla tulla huollettavia. Minulla on itselläni vanha äiti, isäni kuoli jo useampi vuosi sitten. Heistä kumpikaan ei koskaan hoitanut vanhempiaan.
Ap, huolehdin haudasta. Riittääkö sinulle? Ja mitalinko haluat?
Milloin hoitaisin omat lapset + omat työt? Tätä saa kun ei arvosta naisten tekemää hoivatyötä. Enää sitä ei välttämättä sitten tapahdu.
Harvemmin sitä vanhusta mikään pidättelee toisella paikkakunnalla. Ne omistusasunnot ja talot kannattais muutenkin myydä ajoissa. Vanhemmille/vanhemmalle pienempi asunto aikuisten lasten paikkakunnalle niin ei tartte huolehtia sieltä 400km päästä. Välimatka yleensä vain tekosyy.
Ei kukaan isovanhemmistani ole ollut kotihoidettavana! Kaikki olivat palvelutaloissa, paitsi se yksi, joka kuoli saappaat jaloissa perunamaalle.
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin sitä vanhusta mikään pidättelee toisella paikkakunnalla. Ne omistusasunnot ja talot kannattais muutenkin myydä ajoissa. Vanhemmille/vanhemmalle pienempi asunto aikuisten lasten paikkakunnalle niin ei tartte huolehtia sieltä 400km päästä. Välimatka yleensä vain tekosyy.
Sittenhän se on vanhemman vika jos ei suostu muuttamaan vaan jää mieluummin palvelutaloon tuttuun ympäristöön tuttujen ihmisten seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin sitä vanhusta mikään pidättelee toisella paikkakunnalla. Ne omistusasunnot ja talot kannattais muutenkin myydä ajoissa. Vanhemmille/vanhemmalle pienempi asunto aikuisten lasten paikkakunnalle niin ei tartte huolehtia sieltä 400km päästä. Välimatka yleensä vain tekosyy.
Mä olen tätä mun päälle 80 v. vanhemmille ehdottanut. Mutta eivät suostu liikahtamaan minnekään sieltä kotikonnuiltaan ja omin kätösin 80-luvulla rakennetusta talostaan, eivät varsinkaan minnekään Helsinkiin (missä minä siis asun). Luulin, että nyt suostuisivat, kun isältä meni ajokortti muistisairauden takia, ja vanhojen ihmisten vaikea ilman autoa käydä kylillä kaupassa - joukkoliikennettä siellä syrjäkulmilla ei ole. Mutta mitä vielä, sähköpyörän hankkivat ja jatkavat siellä asumista. Ja sitten äiti valittaa kun käyn liian harvoin enkä voi vanhoja vanhempia auttaa. No, mä asun 500 km päässä ja mulla on oma perhe, 3 lastakin, huollettavana.
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin sitä vanhusta mikään pidättelee toisella paikkakunnalla. Ne omistusasunnot ja talot kannattais muutenkin myydä ajoissa. Vanhemmille/vanhemmalle pienempi asunto aikuisten lasten paikkakunnalle niin ei tartte huolehtia sieltä 400km päästä. Välimatka yleensä vain tekosyy.
Sinulla ei selvästi ole ollut läheisiä vanhuksia. Jos olisi niin tietäisit että ei ne vanhat jääräpäät suostu muuttamaan yhtään mihinkään edes saman kaupungin sisällä saati sitten toiselle paikkakunnalle.
Eivät he hoitaneet omiaankaan, miksi minun pitäisi? Mallista olen nähnyt että mummo hoitolaan ja jouluna käymään.
Vanhempi sukupolvi hylkäsi itse nuoremmat sukupolvet kusettamalla itselleen hyvät eläke-edut.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan isovanhemmistani ole ollut kotihoidettavana! Kaikki olivat palvelutaloissa, paitsi se yksi, joka kuoli saappaat jaloissa perunamaalle.
Ei minunkaan. Mummi asui palveluasunnossa kunnes joutui vuodeosastolle. Mutta että ei vanhemmat hoitaneet eikä heidän vanhemmat omiaan.
Kyllä minun isäni ja sukulaiseni ovat kiltisti muuttaneet kirkonkylälle, kuntakeskukseen, kun heille on kunnan puolesta tehty selväksi, että apua kotihoitoa ym. syrjäkylille ei tule. Osalla on lapsiakin samassa kunnassa, mutta silti muuttivat eivätkä vinkuneet, että lasten pitää auttaa.
Omien lasten EI KUULU huolehtia vanhemmistaan koskaan niin, kuin heidän PITÄÄ HUOLEHTIA lapsistaan. Kun he ovat siis lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö omaishoitajan tuloilla hankkimaan omia lapsia tai säästämään omaa eläkettä varten? Epäilen. Entä jos molemmilla puolisoilla on hoidettavat vanhemmat jotka eivät asu lyhyen ajomatkan päässä toisistaan? Tai jos vanhemmat ovat eronneet?
Tuokin on vasta nykysukupolvea laajemmin koskeva asia: eronneet vanhenevat vanhemmat. Kun jo aiempikin elämä on vietetty useassa paikassa poikkuroiden, ties millä kokoonpanolla, pitäisi oman elämän hyllylle pistämisen lisäksi revetä moneen eri osoitteeseen. Mitään sopimuksia, tapoja ja pitkänajan suunnitelmia ei ole, kun tilanteet ja perheet muuttuvat useaan kertaan. Perinteet rikkoutuvat. Eroperheiden vuoksi yhä useampi ei ole niin läheinen/sidoksissa vanhempiinsa muutenkaan. Ei toimi enää entisaikojen jatkuvuuden ja yhteisöllisyyden odotus samoin kuin ennen, kun omaa paikkaa ja rooleja ei samoin perheenjäsenilläkään välttämättä ole.
Tämähän on ihan laissa; ihminen on vastuussa tasan alaikäisistä lapsistaan. Maksamme holtittomasti veroja, jotta vanhuspalvelut toimivat. Nytkö maksamme sekä verot toimimattomista palveluista että teemme kaiken itse omaan piikkiin? Joo ei.
Entäs sitten, kun yhtälöön lisätään yksin oleva toisella puolella Suomea asuva sukulainen, joka vaatii nyt hoitoa sekä vierailuja "lähimmältä" sukulaiseltaan veljentyttäreltään eli minulta? Ihminen, joka on elänyt aina itselleen, ei ole halunnut perustaa perhettä, mutta on halunnut elää maailmannaisen elämää-matkustella ympäriinsä ja paistatella suosiotaan eri miesten kainalossa siellä täällä.
Nyt hän on yksin, omien valintojen seurauksena. Lisäksi vanha ja sairas. Nyt hän VAATII, että hänen luonaan tullaan käymään monen sadan kilometrin päässä ja hänen asioitaan hoidetaan sinne. Minulla on perhe, oma elämä ja työ toisella puolella Suomea sekä oma vanheneva äitini myöskin.
Pitäisikö tähänkin vielä pystyä ja jaksaa?
Vierailija kirjoitti:
Entäs sitten, kun yhtälöön lisätään yksin oleva toisella puolella Suomea asuva sukulainen, joka vaatii nyt hoitoa sekä vierailuja "lähimmältä" sukulaiseltaan veljentyttäreltään eli minulta? Ihminen, joka on elänyt aina itselleen, ei ole halunnut perustaa perhettä, mutta on halunnut elää maailmannaisen elämää-matkustella ympäriinsä ja paistatella suosiotaan eri miesten kainalossa siellä täällä.
Nyt hän on yksin, omien valintojen seurauksena. Lisäksi vanha ja sairas. Nyt hän VAATII, että hänen luonaan tullaan käymään monen sadan kilometrin päässä ja hänen asioitaan hoidetaan sinne. Minulla on perhe, oma elämä ja työ toisella puolella Suomea sekä oma vanheneva äitini myöskin.
Pitäisikö tähänkin vielä pystyä ja jaksaa?
Miksi edes mietit asiaa? Mitään mandaattia ei hänellä tietenkään ole, etkä kirjoituksesta päätellen erityisesti halua auttaa. Tiedät siis vastauksenkin.
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on ihan laissa; ihminen on vastuussa tasan alaikäisistä lapsistaan. Maksamme holtittomasti veroja, jotta vanhuspalvelut toimivat. Nytkö maksamme sekä verot toimimattomista palveluista että teemme kaiken itse omaan piikkiin? Joo ei.
Mistä olet saanut käsityksen, että verovaroja suunnataan vanhuspalveluihin, kun niitä on kokoajan vähennetty ja supistettu? Siis jo olemassa olevia, vaikka tarve vain lisääntyy. Olet ymmärtänyt nyt jotain väärin, ei se ole ollut tarkoituskaan. Jotkut yksityiset palveluntarjoajat taas eivät ole tehokkaan kulujen käytön asialla, vaan päinvastoin tietenkin. Olemattomilla palveluilla kupataan sinun verorahat ulkomaille ja laskusta huolimatta ei näihin omaisia vapaaehtoisesti laiteta.
Vierailija kirjoitti:
Entäs sitten, kun yhtälöön lisätään yksin oleva toisella puolella Suomea asuva sukulainen, joka vaatii nyt hoitoa sekä vierailuja "lähimmältä" sukulaiseltaan veljentyttäreltään eli minulta? Ihminen, joka on elänyt aina itselleen, ei ole halunnut perustaa perhettä, mutta on halunnut elää maailmannaisen elämää-matkustella ympäriinsä ja paistatella suosiotaan eri miesten kainalossa siellä täällä.
Nyt hän on yksin, omien valintojen seurauksena. Lisäksi vanha ja sairas. Nyt hän VAATII, että hänen luonaan tullaan käymään monen sadan kilometrin päässä ja hänen asioitaan hoidetaan sinne. Minulla on perhe, oma elämä ja työ toisella puolella Suomea sekä oma vanheneva äitini myöskin.
Pitäisikö tähänkin vielä pystyä ja jaksaa?
No ei tietenkään tarvitse. Kenenkään ei tarvitse hoitaa tai hänen luona käydä jos ei halua. Hän on itse elämänsä valinnut eikä ole sukulaisten velvollisuus kantaa vastuuta näistä päätöksistä. Antaa hänen valittaa. Tällä hetkellä yhä useampi päättää jäädä lapsettomaksi ja elää vain itselleen. Tämän kaltainen tilanne tulee tulevaisuudessa olemaan hyvin yleinen.
Eipä ole kumpikaan huolehtinut minustakaan. Naurattaa oikein kun soitetaan ja syyllistetään käymään. Vieraan ihmisen luona?